Imuroin netistä kyseisen paketin:
(install_flash_player_7_linux.tar.gz)
Purin tiedostot pakettienkäsittelyohjelmalla
----> tuli muutamia tiedostoja ja napsautin "flashplayer-installer" tiedostoa.
Sitten tuli "lappu" missä luki:
"suorita päätteessä" - "näytä" - "peru" - "suorita"
Valitsin "suorita", ja "lappu" hävisi, eikä asiasta sen koommin kuulunutkaan.
Koitin uudelleen, ja napsautin "suorita päätteessä" ja kone kyseli päätteessä jotain asennusjuttuja ja sitten tuli teksti:
"Please enter the installation path of the Mozilla, Netscape, or Opera browser (i.e.,/usr/lib/mozilla):"
Se kysyy kai paikkaa mihin tuo asennetaan vai?
Mitä tuohon laitetaan?
Olen entinen Windowsin käyttäjä ja taidan kohta taas siirtyä Windowsiin, kun ei tällä linuxilla(debian) osaa asentaa edes ohjelmia!
(install_flash_player_7_linux.tar.gz)
Purin tiedostot pakettienkäsittelyohjelmalla
----> tuli muutamia tiedostoja ja napsautin "flashplayer-installer" tiedostoa.
Sitten tuli "lappu" missä luki:
"suorita päätteessä" - "näytä" - "peru" - "suorita"
Valitsin "suorita", ja "lappu" hävisi, eikä asiasta sen koommin kuulunutkaan.
Koitin uudelleen, ja napsautin "suorita päätteessä" ja kone kyseli päätteessä jotain asennusjuttuja ja sitten tuli teksti:
"Please enter the installation path of the Mozilla, Netscape, or Opera browser (i.e.,/usr/lib/mozilla):"
Se kysyy kai paikkaa mihin tuo asennetaan vai?
Mitä tuohon laitetaan?
Olen entinen Windowsin käyttäjä ja taidan kohta taas siirtyä Windowsiin, kun ei tällä linuxilla(debian) osaa asentaa edes ohjelmia!
Vastaukset 36
Vanhimmat
Debianiin kuuluu asentaa ohjelmat sen omalla työkalulla.
Apt-get on komentoriviltä toimiva.
Aptitude on monipuolisempi, mutta ei graafinen.
Synaptic ja KPackage taas graafisia kilkkeitä.
Esimerkiski haluat asentaa Flasplayerin Synapticillä. Etsitään pakettilistasta flasplayer. Valitaan flasplayer-nonfree asennettavaksi ja annetaan Synapticin asentaa. Se hoitaa tarvittavien pakettien haun ja asennuksen. Muuta ei tarvitse tehdä.
Samoin asennetaan/poistetaan muutkin ohjelmat.
Koneeseen jo imuroitujen ja purettujen pakettien asennuksessa käytetään debianissa aika yleisesti dpkg palikkaa. Minä käytän apt-get:a yleensä nettiasennuksiin mutta on tietysti tilanteita kun sitä voi käyttää ns. sisäisenä asennusohjelmanakin. Katso man dpkg
Mutta aloittelevan Debianistin on syytä opetella ensin tuo apt-get tapa.
Homma lähtee heti oikalle raiteille ja taitojen lisääntyessä voi kokeilla sitten muutakin. Muuten päälle jää Windows-tyyli, jossa ohjelmia imutellaan mistä tahansa ja lopulta saadan kone solmuun.
eli siihen että jokainen jakelu hoitaa kaikki (simppelitkin) asiat eri tavalla. Tähän ongelmaan ei tietenkään ole mitään järjellistä syytä. Valitettavasti linux-jakelut ei ole mitään standardeja koskaan tukeneet.
Mikä on standardi tapa asentaa ohjelmia?
Mitä muita standardeja Linuxit eivät noudata?
ja siksi haluaisinkin, ettei kaltaisenne kädettömät Windows paviaanit ikinä tulisi GNU/Linux skeneen tekemään kauheaa paskakoodia.
Ainoastaan yhteistyökykyiset ja lahjakkaat ihmiset on sallittava!
> Mikä on standardi tapa asentaa ohjelmia?
Tietyssä järjestelmässä asennetaan ohjelmat jollain tietyllä tavalla. GNU/Linuxeissa jokaisessa tuo tehdään eri tavalla.
Yleensä GNU/Linux järjestelmissä on omat erikois-räätälöidyt repositoryt valmiiksi käännettyjä paketteja ...
Mutta yritäppäs tehdä sellainen softa, joka asentuu jokaiseen distroon yhtä helposti. Luuletko että onnistu? HAH
GNU/Linux järjestelmissä ei ole mitään standardia ABI:a, jokaisessa distrossa on eri komponentit, ja vielä eri GNU-userlandin versiotkin rikkoo yhteensopivuuden joka helvetin vuosi. Revi tästä sitten huumoria.
> Mitä muita standardeja Linuxit eivät noudata?
Linux kerneli on täysin POSIX yhteensopiva. Userlandia ei Linuxille ole keskitetysti standardoitu, joten on TODELLA VAIKEAA tehdä distro-neutraalia binäärijakelua jostain softasta.
Ainoastaan yksittäiset, lähdekoodeista customina käännetyt softat noudattaa standardeja, ja luovat omia ajonaikaisia subsystemejään (esim. X-Windows, Apache, exim jne) ... mutta GNU/Linux userlandeissa ei ole mitään kunnon yhtenäistä ABI:a minkä varaan softia rakentaa. Lähdekoodista kääntäminen on ainut varma tapa saada softa toimimaan.
GNU/Linux distrot ovat suoraan perseestä, ja syvältä. Linux kerneli on ihan hyvä. Kunpa vaan OSS skenen koodarit osaisivat sopia asioista, ja puhaltaa yhteen hiileen, niin jotain järkevääkin saataisiin aikaan.
Ein Volk, ein Reich, ein Fürer, ein Linux!
Oliskohan standardi tapa sellainen että on päätetty minne mikäkin asia oikeasti menee tai on olemassa järjestelmä (rekisteri) josta voi tarkistaa missä jokin asia on?
Valitus tulee ihan täsmälleen oikeaan paikkaan, linuxissa tämä asia on tosiaan suolesta ja poikittain ja syvältä. Mitään standardia ei todellakaan ole, ei sellaista standardia joka auttaisi sovellutuskehittäjiä löytämään esim. sen hakemiston jonne operan tai mozillan käytössä oleva versio olisi asennettu.
Itse tätäkin kirjoitan linuxilla ja pidän linuxia hyvänä systeeminä. Kuitenkin täydellinen standardienpuute distrojen välillä on järjettömyyttä hipova tosiasia. Jos .rpm ja .deb tai .sh asennuksien monimutkaisuus - ja toisaalta se tosiasia että ne toteuttavat 95% saman toiminnallisuuden osoittaa että linuxmaailma on pirstaloitunut ja tämä ei ole missään nimessä etu korkeamman tason ohjelmoijille tai loppukäyttäjille.
PS. Itsekään en ole asentanut flashia. Osaan kyllä kääntää debianille natiivi-kernelin sorsista ja konfata ties mitä mutta en vain ole jaksanut ottaa selville mitä siihen polkuun pitäisi lätkäistä.
Kritiikki osuu perille, hävetkää jotka kehtaattekin sanoa että linux olisi tässä suhteessa jotenkin erinomainen. Sillä se ei ole - vaikka monessa asiassa onkin.
"Ainoastaan yhteistyökykyiset ja lahjakkaat ihmiset on sallittava!"
Miten konkreettisesti linux-maailmassa yhteistyökyvykkyys esiintyy jos erillaisia asennuspaketinhallintasysteemejäkin on varmaan 8 erilaista?
Joo, tykkään mä linuxista - mutten todellakaan siksi että linux olis distrojen ja koodaus/asennus/yms standardiensa puolesta itsensä kanssa yhteensopiva tai järkevä jos siitä puolesta puhutaan.
Sen nimi on Windows. Siellä kaikki on paikallaan hyväässä järjestyksessä.
Kerrankin joku valistunut hakkeri, joka on suostunut nostamaan Linsux-naamarin naamaltaan, ja näkee asiat sellaisina kuin ne ovat.
GNU/Linux on menossa kohti samaa hajoamista kuin kaupalliset UNIX:it, ja pian linuxista ei ole mitään jäljellä ...
> Sen nimi on Windows. Siellä kaikki on paikallaan
> hyväässä järjestyksessä.
WINDOWS EI OLE STANDARDI!
Se on keskitetysti suunniteltu suljetun koodin järjestelmä.
GNU/Linux järjestelmien kuitenkin OLISI MAHDOLLISTA KEHITTÄÄ YHTEISTÄ STANDARDIA SOVELLUSRAJAPINTAA mutta kukaan ei tähän vaivaudu, koska distrojen kehittäjät ovat joko a) tyhmiä b) lapsellisia tai c) muuten vaan sokeita
Meillä on LSB-standardi, mutta sen päälle kustaan sovelluskehityksessä, koska GNU/Linux fanaatikot pitävät sitä fasisitisena tms ... ei voi tajuta.
Tällainen standardin noudattaminen näkyy esim. BSD-unixeissa, joissa jokainen distro pystyy ajamaan toistensa binääreitä, koska ovat standardoineet omat rajapintansa. Toisin on kaoottisessa GNU/Linux maailmassa ...
En usko että linux hajoaa. GNU ja kernel, glibc, jopa GDK2 ovat ihan käyttökelpoista tavaraa.
GNU tekee loistavaa työtä- nehän vääntää työkaluja jotka sopii hyvin yhteen. Ongelma on juuri distropäässä ja siinä ettei ole mitään tahoa joka sertifioi linuxeja "linux" yhteensopivaksi millään tavalla - toisin sanoen jäädyttää tiettyjä kirjastoja ja rakenteita ja rajapintoja niin ettei niihin saa enää kajota jos mielii tehdä yhteensopivaa koodia.
Liian monta solua, liian suuri moninaisuus. Sieltä poikii toki hienoja oivalluksia ja toimivuutta ja parhaita ratkaisuja mutta mukana tulee valtava määrä silkkaa kaaosta.
Pelkäämpä että Microsoft säätää settinsä kokoon ja niiden .NET osoittautuu toimivammaksi perustaksi loppusovelluskoodareille ja toiminnallisuuksien kehittäjille kuin linuxin rakennekaaos ja kaikenkukkiva anything-goes tyyli. Olkookin että Linuxin pohja on terve, mutta kun se "keskiluokka" ei ole ole.
Tämähän on lähtöisin siitä että nythän linux toteuttaa Posix-yhteensopivuuden täydellisesti mutta sen jälkeen ei ollutkaan enää mitään mikä olisi yhdistänyt kehitystä saman lipun alle. Linuxista pitäisi siis tulla linux-yhteensopiva... :)
Linux muistuttaa tavallaan yhteiskuntaamme. Aikoinaan oli hyvä periaate ja yhteinen tavoite johon kaikki osallistuivat. Kun tuo tavoite oli saavutettu unohdettiin tehdä uusi tavoite ja jokainen vapautui tekemään mitä lystään, luomaan haluamaansa maailmaa. Siitä sitten poikiikin valtava määrä ristiriitoja ja byrokratiaa kun tavoitteet onkin ristiriitaiset ja polkee toistensa jaloille. Kaikilla kuitenkin on "ruokaa ja periaatteellinen sosiaaliturva."
Jospa Linuxin kehityksen moottorina on ollutkin tuo anarkistinen asenne. Jokainen tekee sellaisen distron kuin haluaa.
Voi vain arvailla miten kehitys olisi edennyt, jos joku olisi voinut määätä miten mikäkin asia pitää hoitaa.
Sanoit todella kauniisti sen asian, mitä minä olen koittanut lekalla takoa noiden GNU/Linux fanaatikkojen kaaliin jo pitkän aikaa ;)
> Ongelma on juuri distropäässä ja siinä ettei ole
> mitään tahoa joka sertifioi linuxeja "linux"
> yhteensopivaksi millään tavalla - toisin sanoen
> jäädyttää tiettyjä kirjastoja ja rakenteita ja
> rajapintoja niin ettei niihin saa enää kajota jos
> mielii tehdä yhteensopivaa koodia.
No tuo LSB (http://www.linuxbase.org) tätä yrittääkin tehdä. Siis tavallaan samaa hommaa LSB on Linuxille, kuin mitä -CORE -tiimi on FreeBSD:lle: pidetään rajapinnat yhteensopivina, ja homma kasassa standardien avulla.
Ongelma vaan on GNU/Linux käyttäjien asenteissa: LSB-standardia pidetään kaupallisena propagandana, ja jotkut hullummat pitävät sitä IT-jättien salaliittona pakottaa GNU/Linux tiettyyn muottiin ...
> Voi vain arvailla miten kehitys olisi edennyt, jos
> joku olisi voinut määrätä miten mikäkin asia pitää
> hoitaa.
Paremmin olisi homma hoitunut, rajapinnat olisivat vieläkin yhteensopivia ja kauppallisten sovellusten olisi helpompi sovittua GNU/Linux alustaan.
Ideana ei pidä olla se, että määrätään ja pakotetaan kaikki distrot samanlaisiksi.
Ideanan PITÄISI OLLA SE, ETTÄ TEHDÄÄN YHTEISIÄ STANDARDEJA, joiden mukaan distrot voivat soveltaa, ja kilpailla sitten niillä standardien mukaisilla ratkaisulla. Täten toimii kaikki BSD-unixit: niillä on base-standardi jokin BSD-lähdekoodin revisio, jonka mukaan sitten tehdään kerneli ja userland. Tämä standardinmukaisuus mahdollistaa muiden BSD-järjestelmien binäärien ajamisen vailla suuria ongelmia ...
Kannattaako yrittää pusertaa Linuxa yhteen muottiin? Ehkä juuri kaaoottinen systeemi nosti Linuxin nykyiseen asemaansa. Onko sekasorto Linuxin kehityksen moottori, joka erottaa sen muista käyttöjärjestelmistä?
Miksi BSD ei yleistynytkään Linuxin tavoin vaikka siellä kaipaamasi asiat ovat kunnossa eikä teknisestikään ole huonompi?
> Miksi BSD ei yleistynytkään Linuxin tavoin vaikka
> siellä kaipaamasi asiat ovat kunnossa eikä
> teknisestikään ole huonompi?
No tuo taas johtuu siitä, että Linuxin julkistamisaikoihin oli BSD:tä vastaan lakisyyte AT&T:n taholta ... koodin lisenssiongelmia.
Linus Torvalds itsekkin totesi, että "jos BSD ei olisi joutunut raastupaan, niin en olisi aloittanut koko Linux projektia".
Eli siis häntä koiraa heiluttaa, ja paska maistuu paremmalta kun uskoo sen maistuvan hattaralta. Nuff said.
> Kannattaako yrittää pusertaa Linuxa yhteen
> muottiin?
Lue tarkemmin!
En todellakaan väittänyt että näin pitäisi tehdä: pitäisi vain saada aikaan yhteisesti kunioitettu runtime-ABI ja API standardi, mihin voi softat perustaa.
Näinhän BSD:tkin toimii: on olemassa BSD standardi ja lähdekoodi, josta on sitten eri versiointeja, mm. FreeBSD, NetBSD ja OpenBSD. Näiden käyttisten kesken on huomattavia eroavaisuuksia, mutta silti ne osaavat toistensa binääreitä käyttää sulassa sovussa, koska heillä on The Standardi.
Standardit kunniaan, ja purkkapaskaa koodaavat amatööripellet takaisin Wintuskaan koodaamaan Win32 purkkaa.
niin miten tuo asennetaan?
Vitun peelo, lue se teksti siitä ruudulta?
"Please enter the installation path of the Mozilla, Netscape, or Opera browser (i.e.,/usr/lib/mozilla):"
Niin että minne se sinun selaimesi on asennettu?
Tai tarkemmin, missä selaimen plugin -hakemisto sijaitsee.
man dpkg
dpkg -L mozilla
Jos et osaa, niin painu takaisin Winblowsiin. En jää kaipaamaan.
Ei ole aloittelijan vika ettei hän tiedä miten Linuxissa ohjelmia asennetaan.
Tärkeintä on että ohjelmat asennetaan diston omilla työkaluilla, jotta varmistutaan turvapäivitysten automaattisuudesta ja siitä että homma pelaa vielä ensivuonnakin.
Muunlaisia asennuksia kannattaa harkita vasta sitten kun Linux on hyvin hallinnassa.
> Tärkeintä on että ohjelmat asennetaan diston
> omilla työkaluilla, jotta varmistutaan
> turvapäivitysten automaattisuudesta ja siitä
> että homma pelaa vielä ensivuonnakin.
Ja kaikki maailman softat löytyy distron pakettivalikoimista?
Jeps, tämä tällainen keskitetty paketinhallinta johtuu NIMENOMAAN SIITÄ, ETTET VOI TEHDÄ LINUXIIN BINÄÄRIMUODOSSA JAETTAVIA SOFTIA! Ne eivät todennäköisesti toimi enää yhdessäkään distrossa vuoden päästä release-päivästä. GNU-userlandin ABI on niin vammainen paska.
> Muunlaisia asennuksia kannattaa harkita vasta
> sitten kun Linux on hyvin hallinnassa.
Niinpä niin.
Valitettavasti he ovat siinä vaiheessa jo kaulaan myöten GNU-userlandin API-dokuissa, koodaamassa paskaa purkkakoodia dekadentille Linsux-wannabe skenelle. Tuloksena on joko
a) joku paskasti koodattu, ainoastaan sorsista käännettäessä toimiva softa tai
b) uusi distro, joka on siis tarkoitettu olemaan parempi kuin ko. henkilön eka käyttämä distro, mutta se on tosiasiassa vain huono kopio alkuperäisestä ;)
Ja mistä tämä johtuu?
Nimenomaan siitä, että GNU/Linux on kädettömien wannabe-unix harrastelijoiden leikkikenttä, ja kaupallisten yhtiöiden paskasanko. Surullista?
Saitpa todella hyviä ohjeita, ainakin noilta joiden maailman
kuvaan ei mahdu muuta kuin linux!
Olen itsekin linux -käyttäjä ja häpeän noiden puolesta!
kuten ksym joka kiroaa muut peeloiksi ja kädettömiksi windows-apinoiksi. Itse on vitun kova Linux-jätkä joka osaataitaahallitsee...
osaakohan se keittää munia, olis mielenkiintoista tietää.
Yleensä tollanen fanaatikko on itse jossakin ihan perssiistä ja purkaa kiukkaan juuri kuten ksym.. osaa jotakin niin muut pitää mollata..
> Yleensä tollanen fanaatikko on itse jossakin ihan
> perssiistä ja purkaa kiukkaan juuri kuten ksym..
> osaa jotakin niin muut pitää mollata..
En ole fanaatikko missään suhteessa.
Olen vain teknisesti ja henkisesti valveutunut ATK-harrastaja.
GNU/Linux skenen tila alkaa olla kriittisesti kohti hajoamispistettä. Puhutaan nyt samasta tilasta, kuin missä kaupalliset UNIX:it oli vuosia sitten: joka vitun distro tekee omat päätöksensä, rajapintasa ja käytäntönsä, eikä kukaan välitä mistään mitään ...
Ja suurin osa softantekijöistä tekee pikaisia purkkaratkaisuja, ja saavat aikaan epämodulaarisia ja huonosti skaalautuvia sovelluksia ... en sitten ole varma onko tämä perinne peräisin alkuperäisistä UNIX järjestelmistä vai mitä lieneekään ...
Jotenkin kuitenkin tuntuu että joku sulla menee vähän yli, vaikkakin jutuistasi löytyy joskus hyvinkin asiallisia ohjeita, joihin täällä nimenomaan ohjeita jakavien ja ongelmien ratkaisuun perustuvien keskustelujen kautta pyritään auttamaan uusia Linux käyttäjiä pääsemään sisälle tähän hieman winkusta poikkeavan käyttöjärjestelmän perusasioihin
"koska distrojen kehittäjät ovat joko a) tyhmiä b) lapsellisia tai c) muuten vaan sokeita "
Näinkö todella on?
"Meillä on LSB-standardi, mutta sen päälle kustaan sovelluskehityksessä, koska GNU/Linux fanaatikot pitävät sitä fasisitisena tms ... ei voi tajuta"
Kuka tai ketkä kehittäjät pitävät LSB standardia fasistisena?
"ja siksi haluaisinkin, ettei kaltaisenne kädettömät Windows paviaanit ikinä tulisi GNU/Linux skeneen tekemään kauheaa paskakoodia."
Olipas kohteliaasti sanottu.
"Ainoastaan yhteistyökykyiset ja lahjakkaat ihmiset on sallittava!"
Edelliseen viitaten oletko itse yhteistyökykyinen ja lahjakas?
"Vitun peelo, lue se teksti siitä ruudulta?"
Hän luki ja kysyi mikä hätänä? Aina voi olla vastaamatta!!
"Valitettavasti he ovat siinä vaiheessa jo kaulaan myöten GNU-userlandin API-dokuissa, koodaamassa paskaa purkkakoodia dekadentille Linsux-wannabe skenelle. Tuloksena on joko"
"a) joku paskasti koodattu, ainoastaan sorsista käännettäessä toimiva softa tai"
Miten koodaus liittyy pakettiin: Eli onko apache.rpm parempi/huonompi kuin apache.deb etc...
"Nimenomaan siitä, että GNU/Linux on kädettömien wannabe-unix harrastelijoiden leikkikenttä, ja kaupallisten yhtiöiden paskasanko. Surullista"
Harmi sinänsä, mutta en jää suremaan jos sinä et käytä sitä.
"En ole fanaatikko missään suhteessa."
Aika voimallisesti ajat asiaasi käyttäen aika rajuja ilmauksia. Kuten fasismi..
Rakentavan keskustelun pohja on siinä, että kumpikin keskustelija ottaa toisen huomioon. Toivoisinkin että sinä ksym voisit ottaa tämän huomioon.
>> "koska distrojen kehittäjät ovat joko a) tyhmiä
>> b) lapsellisia tai c) muuten vaan sokeita "
> Näinkö todella on?
Kyllä.
GNU/Linux järjestelmien rintamalla ei ole sattunut mitään uutta ja mullistavaa sitten ensimmäisen distron lanseeraamisen. Kaikki toimii aina samalla tavalla, purkkapaskaa purkkapaskan päälle, käyttäjät ovat yhtä sokeita ja paskaan tyytyviä peeloja.
Distrojen kehittäjät palkkaavat lahjattomia tusinakoodareita tekemään oman distronsa, ja kilpailuttavat sitä toisia distroja vastaan tekemällä sen täysin epäyhteensopivaksi. Tusinakoodarit laittavat epävakaan kökkösen kasaan purkkapaskallaan, ja saavat palkkapussinsa.
> Kuka tai ketkä kehittäjät pitävät LSB standardia
> fasistisena?
Ilmaisten ohjelmistojen kehittäjät, aika monet ovat tätä mieltä. GNU/Linux fanaatikot, koodarit vailla valveutunutta asennetta. Huoh.
Tekevät softan, jakava sitä lähdekoodina. Mutta eivät viitsi tehdä siitä LSB-yhteensopivaa asenuspakettia ... ei kovin hyvä.
>> "a) joku paskasti koodattu, ainoastaan sorsista >> käännettäessä toimiva softa tai"
> Miten koodaus liittyy pakettiin: Eli onko
> apache.rpm parempi/huonompi kuin apache.deb
> etc...
Huomaan heti, että sinä et nyt ensinnäkään tiedä miten tämä ohjelmistojen levitys tapahtuu GNU/Linux järjestelmissä ...
Jokainen järjestelmä hoitaa omalla tyylillään pakettien riippuvuudet. RPM-järjestelmät tallentavat soname-riippuvuudet automaattisesti, DEB-järjestelmät vaativat paketin kasaajaa itse määrittämään riippuvuudet.
Softat käännetään staattisesti /usr -hierarkian alle ennenkuin ne paketoidaan. Täten KAIKKI SOFTAN TIEDOSTOT RIPOTELLAAN PITKIN /usr HIERARKIAN SIJAINTEJA! Tämä luo tietoturvariskin, koska kaikki käyttäjät automaattisesti saavat kaikki ohjelmat käyttöönsä. Ohjelmien käyttöoikeuksien muuttaminen on vaikeaa, koska pitää käsitellä erikseen jokainen paketin tiedosto. Chroot-ympäristön tekeminen on vaikeaa, koska ohjelma ei sijaitse omassa eristetyssä sijainnissaan, vaan sen tiedostot pitää hard-linkata tai bind-mountata muualle ... paskaa.
Tuollainen staattinen prefixaus tekee sen, että asennetut softan aiheuttavat automaattisesti tietoturvariskejä, tekevät järjestelmän ylläpidon vaikeaksi, ja jos pakettitietokanta hajoaa niin systeemi on sitten käyttökelvoton. Toisessa distrossa kasatut paketit eivät toimi toisessa distrossa ... mikään ei muutu, yhtä turhaa paskaa kaikki.
>> "Nimenomaan siitä, että GNU/Linux on kädettömien
>> wannabe-unix harrastelijoiden leikkikenttä, ja
>> kaupallisten yhtiöiden paskasanko. Surullista"
> Harmi sinänsä, mutta en jää suremaan jos sinä et
> käytä sitä.
Käytän kylläkin GNU/Linux järjestelmiä, moniakin.
En vain ole kovin tyytyväinen niiden toteutusperiaatteisiin, ja huomaankin yhä useammin tekeväni omat ratkaisuni moniin järjestelmän ongelmiin.
Kiitos kun jaksoitte vastata kysymykseeni, selkeistä neuvoistanne ja lukuisista yrityksistäni huolimatta koneellani ei edelleenkään ole flashplayeriä.
Mutta sen sijaan Windowsin asennus onnistuu erittäin hyvin.
Asenna PCLinuxOS tai SimplyMepis, niissä on Flasfhit ja muut kilkkeet valmiina.
Valitsit oikein.
Tuskin olisit pärjännyt tämän tosimiesten käyttiksen kanssa päivääkään ;)
ne on sitten muutoin bugisempia paskakasoja ...
Debianissa joutuu itse tekemään paljon asioita, mutta tuloksena on vakaampi ja varmempi järjestelmä.
Voit jatkaa fanaattista ristiretkeäsi ihan vapaasti.
Minun lähestymistapani on ratkaisukeskeinen. Kumpikin jakelu on mitä mainioin "kädettömille apinoille" tai niille jotka eivät ehdi/jaksa/pysty/viitsi säätää.
Sinulla ei ole parempaakaan tarjolla. Pelkällä vittuilulla ei pitkälle pötki, että mitä jos säästäisit voimasi sen standardin luomiseen.
Minä en aio omistaa elämääni Linuxille, enkä muutenkaan tietokoneille tms..
Ihan vain mielenkiinnosta kokeilin ja vaihdan takaisin, koska on kiireellisempääkin/parempaakin tekemistä.