Suomalaisen kulttuurin mustimpiin hetkiin kuuluu 60 ja 70- lukujen maaltamuutto. Silloinhan ihmiset joutuivat muuttamaan työn perässä kaupunkien lähiöihin betonielementtitaloihin ja jopa Ruotsiin saakka.
Mitä sitten tuhoutui?
Suomessa on asuttu ammoisista ajoista lähtien kylissä. Vielä 50-luvulla kylät vilisivät elämää. Kylissä oli tyypillisesti mm. koulu, kyläkauppa tai kaksi, Nuorisoseura, maamies, tai työväentalo, joissa harrastettiin kaikenlaista toimintaa. Tanssilava, jossa tulevat puolisot usein tapasivat. Metsästystä ja kalastusta harrastettiin ja kylällä kaikki tunsi toisensa ja ihmisillä oli juuret.
Maaltamuuton jälkeen kyliltä lähti koulut, kyläkaupat ja ylipäätään kaikki elämä. Kyliin jäi muutama isompi tilallinen joilla oli mahdollisuus jatkaa maataloutta ja muutama vanhus jotka ei muualle osanneet lähteä. Joissakin kylissä ei asu enään ketään.
Olisiko rakenne muutos voitu jotenkin välttää ja etelään pakkautuminen estää?
Varmasti olisi voitu vaikuttaa teollisuuden hajaantumiseen ympäri maata taloudellisilla kannustimilla. Se olisi pitänyt tehdä silloin kun ihmiset vielä maaseudulla asuivat.
Nykyään ihmiset joutuvat monesti vastentahtoisesti asumaan lähiössä elementtikerrostalossa, ei ole juuria, naapuria ei tunneta. Viinakin monesti maistuu yksinäisyyden keskellä.
Vanhaan tuskin on paluuta, mutta varmaa on että rikas kulttuuri on kaupunkiin muuton myötä tuhoutunut.
Mitä sitten tuhoutui?
Suomessa on asuttu ammoisista ajoista lähtien kylissä. Vielä 50-luvulla kylät vilisivät elämää. Kylissä oli tyypillisesti mm. koulu, kyläkauppa tai kaksi, Nuorisoseura, maamies, tai työväentalo, joissa harrastettiin kaikenlaista toimintaa. Tanssilava, jossa tulevat puolisot usein tapasivat. Metsästystä ja kalastusta harrastettiin ja kylällä kaikki tunsi toisensa ja ihmisillä oli juuret.
Maaltamuuton jälkeen kyliltä lähti koulut, kyläkaupat ja ylipäätään kaikki elämä. Kyliin jäi muutama isompi tilallinen joilla oli mahdollisuus jatkaa maataloutta ja muutama vanhus jotka ei muualle osanneet lähteä. Joissakin kylissä ei asu enään ketään.
Olisiko rakenne muutos voitu jotenkin välttää ja etelään pakkautuminen estää?
Varmasti olisi voitu vaikuttaa teollisuuden hajaantumiseen ympäri maata taloudellisilla kannustimilla. Se olisi pitänyt tehdä silloin kun ihmiset vielä maaseudulla asuivat.
Nykyään ihmiset joutuvat monesti vastentahtoisesti asumaan lähiössä elementtikerrostalossa, ei ole juuria, naapuria ei tunneta. Viinakin monesti maistuu yksinäisyyden keskellä.
Vanhaan tuskin on paluuta, mutta varmaa on että rikas kulttuuri on kaupunkiin muuton myötä tuhoutunut.
Vastaukset 5
Vanhimmat
ennenkin. Isonjaon aikaankin silloiset kylät hajotettiin ja talot tyrkättiin pitkin peltoja ja metsiä. Siitä on Etelä-Suomenkin haja-asutus peräisin.Ja sitten jo sitä ennen oli kaupankäynti maaseudulla kielletty, paitsi markkinoilla. Taloja ei saanut jakaa ja ihmisten piti muuttaa hallakorpiin nälkää näkemään. Kaikki tavara piti käydä ostamassa kaupungista. Niistäkin jotenkuten selvittiin, mutta nyt on kyllä viimeinen loppu kyläkulttuurille käsissä. Vain taajamat jää jäljelle. Vai uskaltaako joku olla muuta mieltä?
Kehits kehittyy ja maailma muuttuu. Ihmisten pitää syödä ja työtä tehdä sen eteen. Ei sitä kuule pyhällä hengellä siellä maalaiskylissäkään eletä. Turhia hupatat ja haikailet olemattomien perään. Nyt on nyt ja eilen oli eilen eikä mennyt palaa. Nyt on tehtävä tästä hetkestä itsekullekin parasta mahdollista. Eikä se varmasti useimpien mielestä ole entisaikaan takaisin paluu. Ei se niin herkkua ollut, kun sitä itse kokemattomat haaveilijat kuvittelevat.
Turhaa valitat - ala elää.
liikaa. Se piti se raskas käsityö ihmisiä maalla enemmän kuin oikeastin olisi pitänytkään kun silloin maksettiin varmoja hintoja - niitä tukiaisia. Kaikenmaailman alkeellisilla ja rankoilla systeemeillä piti tuottaa lihaa, maitoa ja viljaa, ryökäle sitä työn määrää!!! Vaivaiseksi siitä tultiin kun piti kaupunkilaista elintasoa tavoitella. Nyt on tehokkaat koneet ja mihinkäs sitä nyt työlistäviä välineitä niinkun hevosta, sirppiä, haravaa ja viikatetta enää juuri tarvitaan? Tai sen aikuista traktoriakaan? Nykyisillä suurilla koneilla tekee kahdessa päivässä taannoiset kolmen viikon työt toukoaikaan. Ja hevosaikaisina töinä laskien melkein puolen kylän työt...
Mutta se kyläelämä oli kyllä enimmäkseen mukavaa, mutta siitähän se sitten unohtui telkkarin, auton ja puhelimen tultua. Nyt ei tarvi työapua juri mihnkään ja seuransakin voi valita kauempaa ja yrittää esittää vaikka minkälaista persoonaa siellä maailman turuilla.
Suurin osa Ruotsiin ja Etelä-Suomeen lähtijöistä lähti aivan vapaaehtoisesti ja jopa suurella innolla. Maalaiselämä oli ja on edelleenkin niin ahdasmielistä, että jokainen vähänkin kynnelle kykenevä haluaa siitä eroon.
Muuttajia ei tarvitse sääliä, jääneitä tarvitsee.
kun on kohtuullisessa asemassa kylässään ja suvussaan niin pitäisi olla ihan mukavaa. Silloinon vapauksia ja nykyään pääsee helpommin reissuun kuin joskus ennen muinoin. Mutta tarkkana pitää olla.