Minkä ikäisenä narttu koiralleni voisi harkita pentuja? koira on 1v
Pentuja
oona
20964
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
miksi sille pitäisi harkita pentuja?
Miksi sille ei voisi harkita pentuja?
Itselläni on uros, joten tarakkaa ikää en tiedä milloin pentuja voi harkita, mutta kannattaa varmaan odottaa vielä ....
...mä kans mietin tota nartun ikää, mut uroksen on oltava vähintään kaksi!
Mut vuosi on liian vähän, varmaan kax! Kato, kun vuosi on ihmisen ikää 7v!
No joskus pari kolme vuotiaana niitä pentuja voi teettää. Mutta ennen pennutusta käytät tietenkin koiraasi näyttelyissä, niin että saat ainakin muutaman ykkösen, mieluummin tietysti sertejäkin. Jos koirasi oikein hyvä on saat sen helposti FIN MVA:ksi vähän yli pari vuotiaana. Se viimenen kun serti pitää saada avoimessa tai käyttöluokassa. Lisäksi tietysti jos koirasi on rotua, jonka pitää suorittaa joku taipumuskoe, läpäiset sen. Sitten käytät koiran lonkka-, kyynär-, polvi- ja silmätutkimuksessa. Kun nämä hommat on hoidettu ottat yhteyttä rorujärjestösi jalostustoimikuntaan. Heiltä kysyt mitä urosta nartullesi suositeltaisiin. Sitten tietenkin tiedät rodustasi niin paljon, että osaat neuvoja pentujen ostatajia heidän ongelmissaan.
Nuo kun teet niin sitten voit sopia sen uroksen kanssa treffit.
Jos tuntuu ylivoimaiselta, unohda koko juttu. Sekaroruisia ja mistälienee yhdistelmistä olevia koiria on muuteenkin ihan tarpeeksi. Samoin kuin huonoja kasvattajia.
onko "sekarotuisia" liikaa vai ei!?! "Sekarotuisista on kehittynyt nämä ns. "puhdasrotuisetkin"!!!
Niin just. Sekarotuiset kunniaan! Ärsyttää nää rotufanaatikot mustavalkoisine ajattelutapoineen.
No onhan kaikki koirat pentuineen valloittavia, oli seka- tai rotusellainen. Mutta harkitse kuitenkin, löytöeläinkodit ja eläinsuojeluyhdistykset ovat aivan täynnä hylättyjä ja unohdettuja koiria, jotka mielellään asuisivat rakastavassa kodissa. Ethän halua, että omasi päätyy sinne, jollei sinulla ole varmat ottajat jo tiedossa. Ja pentuja voi tulla kerralla se 10 kappalettakin, jos ei kaikille löydy kotia, siinä on itku ja hammasten kiristys kun ne viedään piikille.
Kirjotin vaan miten toimii vastuunsa tunteva kasvattaja, joka todella haluaa kehittää rotua. Näin toimien on vielä todennäköistä, että pääsee vähän itse seulomaan koteja, joihin pennut menevät. Ei tarvitse yrittää tuputtaa koiria alihintaan perheisiin, joissa niihin kyllästytään kahden kuukauden päästä.
Eikö mielestäsi sekaroruisia pentuja synny muutenkin jo tarpeeksi, ei niitä mielestäni tartte ehdoin tahdoin oikein tehä. Vai onko nämä Satu Siitoset mielestäsi oikein Suomen kenneltoiminnan pelastajia, ja kasvattajien parhaimmistoa.
Sekaroruiset voivat on varmaan muuten ihan ok koiria, mutta eipä niitten kanssa pahemmin mihinkään kokeisiin tai näyttelyihin pääse.
Kaikkia ei kiinnosta näyttelyt yms., koiran kanssa voi puuhata paljon muutakin kuin pyöriä kehässä. Valitettavan moni rotukoirien kasvattaja vähät välittää pentujensa tulevista kodeista, rahanteko on tärkeintä. Julmaa, mutta totta, onneksi hyvät kasvattajat erottuvat edukseen. Sekä "rodullisille" ja "sekarotuisille" on oma paikkansa, ihmetyttää tämä kahtiajako. Monikohan meistä ihmisistä voi kutsua itseään puhdasrotuiseksi?
On se jumaliste kumma kun täytyy oikeen lykätä niitä sekarotusia maailmaan. ja jos vahinko tulee, niin sen raskauden saa kyllä keskeytettyä. Jos sää pidät seropeista, niin ota semmonen sit jostain (joku koditon) jos on ihan pakko, mutta turha niitä on tuputtaa lisää maailmaa kun muutenkin niitä on ihan liikaa.
Siis mua niin jurppii nää kaiken maailman ääliöt, jotka esim. pitävät seropeita terveempinä (ei ole totta. sitä ei ole todistettu ja harvemmin niitä sekasia edes tutkitaan).
Kattokaa sitten asioita uudelta kantilta, kun sitä älyä ja ikää tulee lisää.
Hyväksyn ns. rescue-koirat, mutta seropeitten pennuttamista en hyväksy. En hyväksy myöskään turhaa rotukoirien pennuttamista. Joka rekun ei tarvitse saada pentuja ja joka omistajan ei tarvitse haluta koiralleen pentuja.
Lukekaapa tämä thread toiselta keskustelupalstalta, tässä taas varoittava esimerkki sekarotuisen omistajasta: kun kiinnostus loppuu niin koiralla ei ole enää mitään väliä.
http://www.jippii.fi/forumit/koirat/?ref=3132&op=msg
Ja näinhän ei olisi tapahtunut jos kyseessä olisi puhdasrotuinen koira, niinkö? Kiinnostus voi valitettavasti loppua koiran kuin koiran omistajalta, oli koira sitten rotuvalio tai sekarotuinen. Tästä näkee päivittäin esimerkkejä jos vaan pitää silmänsä auki.
Vertauksesi ihmisten ja koirien välillä on HIEMAN ontuva, tietysti kyllähän ihmisienkin rodunjalostusta 30-luvulla kokeiltiin. Tiedä miten hyvät tulokset olisivat olleet, jos ymmärtämättömät eivät kokeita olisi keskeyttäneet.
Tottakai on huonoja rotukoirien kasvattajia, jotka tekevät hommaa lähinnä rahan takia, mutta mitenkähän hyviä nämä sekarotuisten "kasvattajat" ovat? Suusin osa sekaroruisista kun syntyy perheissä, joilla ei ole mitään käsitystä koirien jalostuksesta eikä oikein muustakaan. Omaakaan narttua ei osata sen vertaa perään katsoa, että vahinko pääsee syntymään. Toisaalta en ymmärrä mitä tämä liittyy tuohon hyvän kasvattajan kuvaukseen, jonka edellä kirjoitin.
En myöskään ymmärrä, miksi sinua tuo kahtiajako ihmetyttää. Mielestäni homma on ihan selvä. Pitäisikö mielestäsi kaikkien koirien sitten olla sekarotuisia ja ne jaettaisiin ryhmiin vaikka koon perusteella. Ja mikähän se sekaroruisen paikka oikeastaan on? Rotukoirista löytyy varmasti koira ihan kaikkiin käyttö( tai näyttö)tarkoituksiin. Onko se sekaroruisen paikka sitten olla siellä pihan perällä narussa räksyttämässä, se sen paikka nimittäin valitettavan usein on.
Edelleen olen sitä mieltä, että sekarotuinen voi olla erittäin hyvä, hyvin käyttäytyvä ja toimiva koira, mutta mielestäni niitä ei pidä ehdoin tahdoin tehdä lisää. Varmasti jokaiselle seropin haluavalle löytyy koira ns. vahinko pennuista. Toisaalta en ymmärrä, miksi joku seropin haluaa. Pentua ostaessa ei voi tietää mitään siitä millaiset ominaisuudet koiralla aikuisena on. Rotukoirien puolella vanhempien saavutuksista voi edes jotain päätellä. Itse ainakin enemmänkin käyttöihmisenä haluan koiran, joka ainakin todennäköisesti sopii siihen käyttöön johon sen haluan. Terveyteen vetoaminenkaan ei ole mielestäni totta, jos joku jotkut tilastot osoittaa, niin sitten uskon. Tottakai rotukoirilla on perinnöllisiä sairauksia, mutta hyvällä jalostustyöllä niitä voidaan vähentää. Näin ei tosin valitettavasti kaikkien rotujen kohdalla tapahdu. Jos kysymys sitten on pennun hinnasta, niin neuvoisin olla ottamatta koko koiraa. Se ostohintahan on pieni osa kaikista koiran kuluista.
No eipä tämä juupas-eipäs-linja ainakaan mihinkään johda;) Aikamosia tulkintoja teit tekstistäni, joten rakentavaa keskustelua tästä tuskin kehkeytyy. Mutta vielä oikaisuksi muutama sananen.
En itsekään kannata sekarotuisten pentujen ehdoin tahdoin teettämistä. Samaa mieltä olen myös siitä, että jos pennun hinta ratkaisee ostopäätöksen, kannattaisi harkita mielummin vaikka pehmolelua. Korostan vain, että sekarotuiset voivat olla yhtä mukavia kavereita kuin puhdasrotuisetkin. On paljon koiranomistajia, joita ei aktiiviharrastaminen kiinnosta, tällöin sekarotuinen voi olla yhtä hyvä valinta kuin "rodullinenkin". Meitä on niin moneen junaan, me emme nauti koirani kanssa kehässä pyörimisestä vaan painelemme mielummin pitkälle metsälenkille. Ymmärrän ihmisiä, jotka haluavat harrastaa ja kisata koiriensa kanssa eikä minulla ole tarvetta arvostella heitä. Siksi ihmettelen, miksi rotuihmisillä tuntuu olevan jatkuva tarve parjata sekarotuisia ja niiden omistajia. Ymmärrystä toivoisi molemmin puolin.
Sairauksia löytyy molemmilta, valitettavasti ylijalostamisen jäljet näkyvät jo monessa rodussa. Koiran vanhempien saavutukset eivät välttämättä kerro yhtään mitään pennun ominaisuuksista. Järkyttävää, miten ihmiset sitten haluavat koiristaan eroon kun niistä ei kehkeydykään vanhempiensa kaltaisia voittajia esim. väri-, luonne- tai rakennevian vuoksi. Lisää pehmoleluja jakoon...
Ja tuosta kahtiajaosta. Tarkoitin vain, että koira on mielestäni yhtä arvokas sukupuuhun tai rotuun katsomatta. Vastuuttomia ihmisiä on ja tulee aina löytymään molemmista kasteista, ikävä kyllä. Nimimerkistäni huolimatta itselläni on "puhdasrotuinen" koira. En näe nykyisessä koirassa eroa jo kuolleeseen sekarotuiseeni verrattuna, molemmilla on ja tulee olemaan oma iso paikkansa sydämessäni. Hyvää kesää kaikille tasapuolisesti!
Mehän ollaan aioista jo vähän samaakin mieltä =). Tuohon vaan haluaisin sanoa, että ei noista minunkaan koirista (noutajia)jokaisesta millään KVA tai MVA tule, mutta ei se vaikuta siihen kuinka paljon niistä tykkään. Mutta kyllä tuota kunnian himoa ja toivottavasti taitoa ja kärsivällisyyttä on, että jostain niistä vielä KVA tulee. Eikä tämä todellakaan tarkoita sitä että se variksen murskaaja olisi yhtään sen huonompi koira kuin muutkaan. Sen kanssa vaan tehdään sit vähän eri juttuja. Jossain ajokoirissa ja pystykorvissa valitettavasti tiedän että vihtavuoren sertiä käytetään huonoihin koiriin.
Kauheasti en tuolla kehissä noitten kanssa pyöri, mutta ei se nyt kovin kamalaakaan ole. Kuinkahan moni näistä näyttelyjen arvostelijoista oikesti käy näyttelyissä. Toki minullakin on siitä tuomaritoiminnasta jonkin verran valittamista, miten FIN MVA voi saada joltain tuomarilta kolmosen? Mutta ei se kehässä olo ainakaan noista mun elikoista vastenmielistä ole, se on ihme miten ne oikein rupeavat esittämään oikein komeaa kun kehään mennään.
Kuten sanoinkin, toki noita perinnöllisä vikoja on monissa roduissa. Vaikka bernin paimenkoirassa C-lonkkasia käytetään ihan surutta jalostukseen. Mutta niin ei pitäis toimia, mutta minkäs teet.
Ja edelleen sanoin että sekaroruinen voi olla aivan hyvä koira jne.
Kuitenkaan en ymmärrä miksi joku ottaa sekarotuisen koiran, toisalta en ymmärrä miksi joku ottaa jonkun tiibetin spanielin, eikö joku pehmolelu tai vaikka marsu olis parempi. Mutta mää olenkin ahdasmielinen noutaja harrastaja, joka tykkää heilua metässä muutaman koiran ja kuolleitten variksien, lokkien ja kanien kanssa, verinen sieni taskussa. Eikait sitten kaikkien tartte sellaista tehdä...
Niin ja ettet nyt saa väärää kuvaa, niin kotosalla nuo elikot nukkuu samassa sängyssä kun mää ja muutenkin ovat ihan normaaleja kotikoiria. Treeneissä vaaditaan sitten muita taitoja.
Jos koiraansa rakastaa, ei sillä ole väliä onko se puhdas- vai sekarotuinen..
Minulla on ollut molempia ja kaikki yhtä rakkaita!
eikä mikään niistä ole ollut näyttelykoira.
JA KAIKKIHAN SEN TIETÄÄ, ETTÄ SEKAROTUISET OVAT YLEENSÄKIN TERVEEMPIÄ NIIN HENKISESTI KUIN FYYSISESTIKIN KUIN PUHDASROTUISET! (ja elävät paljon vanhemmiksi)
Että meneppä peilin eteen ja mieti oletko itsekään koirasi kanssa niin valioyksilöitä... :)
HUOM: Emme enää elä Hitlerin ajalla joten jätetään tämä rodun puhdistaminen.
Voi, ei aloiteta tätä "kumpi on parempi" jankkausta enää, jookos? Juuri kun mien kanssa löytyi sopuisa keskitie;) Tähän maailmaan mahtuu kaikenlaista hännänheiluttajaa, jokainen on valloittava omalla tavallaan. Yksi tykkää yhdestä, toinen toisesta. Väittely siitä, ovatko sekarotuiset terveempiä kuin rodulliset on mielestäni turhaa, paitsi jos jollakin on tutkittua tietoa asiasta. Pitäkäähän huolta koiristanne! *vetäytyy keskustelusta*
Pisti vaan ihmetyttämään,mitä "pahaa" tiibetinspanieleissa on?
Vai oliks toi joku vertaus?
Kuka sen teveyden tietää??? Yleensä on niin, että sekarotuisia ei käytetä missään PEVISAN mukaisissa tarkastuksissa ja mitään tilastoseurantaa niistä ei ole. Että kyllä se MUTUTUNTUMAA tuo luulosi seropien terveydestä. Eivätkä ne elä sen vnhemmiksi!
Että menepä peilin eteen......