Milloin olette alkaneet käyttää tavallista maitoa ruuan valmistuksessa? Lapsi reilu 10kk ja vielä imetän ja en ole varma saako tarpeeksi maitoa. Piimää juo hieman ja maustamatonta jogurttia syö, mutta määrät pieniä. Korvikkeita ei suostu juomaan.
Milloin tavallista maitoa
mie
161352
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
on ettei tavallista maitoa alle vuoden vanhalle
10 kk iässä tosiaan totuttelua hapanmaitotuotteilla, myös ruuanvalmistuksessa voi pieninä määrinä käyttää tavallista maitoa mutta juomana ei alle yksi vuotiaille.
mun tuttava antoi, muistaakseni 6kk ikäiselle jo tavallista maitoa (jätti tuttelin pois kokonaan) ja lapsi on ihan terve, eikä mitään ongelmia ole ollut (nyt jo 4v)
miksi ei saisi antaa alle vuotiaalle tavallista maitoa?
minun lapseni on 9,5kk ja nyt olemme aloittaneet antaa tavallista maitoa tuttipullosta ja mahdollisesti kk:n päästä jätetään tutteli kokonaan.
onhan tuttelis kyllä kaikkea mahdollisa vitamiineja yms yms...
Liian aikanen lehmänmaidon juottaminen altistaa diabetekselle myöhemmin ja sitä täällä Suomessa on yllin kyllin. Tämän vuoksi ei ennen yhtä vuotta tosi nyt kuulosti neuvolassa siltä että 10 kk on uusi suositus. Että sillon saisi kokeilla ja jos ei vaivoja, saa antaa. Meillä kyllä odotettiin siihen yhteen vuoteen saakka.
Kyllä moni antaa pienemmille, mutta annetaanhan sitä VAIKKA ja mitä eikä silti kannata. Totuttelu hapanmaitotuotteilla on kyllä suositeltavaa 10 kk iässä.
Lehmänmaidossa on huomattavasti enemmän proteiinia kuin äidinmaidossa tai äidinmaidonkorvikkeissa. Lehmänmaidon proteiinipitoisuus kuormittaa liikaa pienen lapsen munuaisia. Lehmänmaidon ravintosisältö on korvikkeeseen tai äidinmaitoon verrattuna muutenkin puutteellinen. Maidon ja hapanmaitovalmisteiden kokeilu voidaan aloittaa 10 kk:n ikäisenä, mutta vuoden ikään saakka äidinmaito tai korvike on lapsen pääasiallinen maito.
Mihinkähän tutkimukseen "tuo diabetes varhainen maidonjuonti" perustuu?
Vastaan itse:
Mitään yhtäläisyyksiä lehmänmaidon ja diabeteksen välillä ei ole tutkimuksista huolimatta pystytty osoittamaan.
http://www.ktl.fi/portal/suomi/osiot/tietoa_terveydesta/ravitsemus/ravitsemus_ja_terveys/diabetes/tyypin_1_diabetes/
Kysyisin, että miten äidinmaidonkorvikkeista on poistettu ylim. proteiini, sillä nehän ovat kuitenkin lehmänmaito pohjaisia? Kyselinkin alkuperäisessä viestissäni maidon käyttämistä ruuan valmistuksessa. Sillä,jos olette tutkineet valmisruokapurkkien sisältöä, jotkut sisältää esim. kuohukermaa tai maitojauhetta. Aion kuitenkin vielä imettää kun on mahdollista ja siirtyä sitten vähitellen tavalliseen maitoon juomana, kun se on mahdollista ja jos neidille kelpaa..
Äidinmaidonkorvikkeesta (nan/tutteli) ei ole poistettu maitoproteiinia. Tämän voi todeta antamalla maitoallergiselle korviketta. :-/
Vain synteettisistä korvikkeista on poistettu kokonaan proteiini, mutta ne maksavatkin sitten jo 10 eur/litra ja siitä eteenpäin.
Eli mikä on tämä kysymys liiasta proteiinista tavallisessa maidossa? Sitä paitsi tarkistin, että mm. piimässä ja maustamattomassa luonnon jogurtissa on jopa enemmän proteiinia kuin tavallisessa sinisessä maidossa.
Kummia uskomuksia ja vielä oudompia tapoja saapi kuulla näillä keskustelupalstoilla.
Kyllä minultakin on tivattu synnytyssairaalassa jälkitarkastuksessa, että miksi vauvallamme ei ole tuttia suussa. Kätilö ei voinut käsittää tätä.
Eli tarkennetaan. Lehmänmaitoa ei siis tule antaa alle 10 kk:n ikäiselle lapselle sen sisältämän liian suuren proteiinipitoisuuden vuoksi. Tämän ikäinen saa siis äidinmaitoa tai korviketta. Äidinmaidon ravintosisältö on alle 10 kk:n ikäiselle vauvalle optimaalisinta ravintoa (viim. puolen vuoden iässä tietysti ruokavaliota täydennetään vähitellen kasviksilla, hedelmillä, marjoilla, edelleen viljalla ja lihalla). Korvikkeet tehdään luonnollisesti vastaamaan mahdollisimman hyvin äidinmaitoa.
Tavallisten korvikkeiden raaka-aineena käytetään kyllä lehmänmaitoa. Niiden koostumusta kuitenkin muutetaan teollisesti vastaamaan äidinmaitoa eli käytännössä muutetaan mm. juuri tätä proteiinikoostumusta. Kokonaisproteiinimäärä vähenee, mutta kaikkea proteiinia ei toki poisteta.
Lähellä vuoden ikää vauvan elimistö on jo kehittynyt niin, että äidinmaidon sisältämästä suuremmasta proteiinimäärästä ei ole enää haittaa eikä se siis enää esim. kuormita munuaisia. Tällöin voidaan aloittaa maitotuotteiden käyttö esim. juuri ruoanvalmistuksessa kuten ap suunnitteli. Hapanmaitovalmisteilla aloittamista suositellaan käsittääkseni vatsaystävällisyydellä ja käytännössä todetulla paremmalla siedettävyydellä. Tällöin ei siis enää tarvi miettiä maitotuotteiden proteiinisisältöjä.
Joku viittasi edellä maitoallergiaan. Nämä tavalliset lehmänmaitopohjaiset korvikkeet eivät tosiaan sovi maitoallergisille. He tarvitsevat erityiskorvikkeen, joka voi olla soijapohjainen tai lehmänmaitopohjainen, jossa maitoproteiini on pilkottu teollisesti pienimmiksi komponenteiksi tarvittaessa aina aminohapoiksi asti.
Toivottavasti osasin vastata ymmärrettävästi :).
jatkan tästä proteiini aiheesta. Miksi juuri maidon sisältämä proteiini on vaarallista munuaisille? Siis kun ravinto sisältää jo tässä vaiheessa myös muita proteiinin lähteitä.
Kyse on lähinnä proteiinin määrästä. Esim. rasvaton maito sisältää proteiinia 33g/litra. Äidinmaidossa vastaava luku on 11-15g ja korvikkeissa 15g.
On totta, että alle 10 kk:n ikäisen ruokavaliossa on jo muitakin proteiinin lähteitä. Proteiiniahan on pieniä määriä viljatuotteissa ja kasviksissa (karkeasti arvioituna esim. 2 g viipaleessa leipää/1,5 desissä veteen keitettyä puuroa/1 desissä keitettyä riisiä/2 pienessä perunassa). Viljatuotteita ja kasviksia enemmän proteiinia sisältävät lihatuotteet (esim. 2 rkl jauhelihaa tai yksi kananmuna sis. 7 g proteiinia). Lihatuotteiden määrä on kuitenkin alle 1-vuotiaiden ruokavaliossa melko pieni, sillä suosituksen mukaan heille riittää 1-1,5 rkl lihaa ateriaa kohti. Proteiinin kokonaismäärä nousisi siis huomattavasti mikäli äidinmaidon tai korvikkeen tilalla annettaisiin lehmänmaitoa ja näin ollen rasittaisi turhaan munuaisia. Munuaisethan erittävät proteiiniaineenvaihdunnassa syntyneen urean virtsaan.
Korvikkeen ja äidinmaidon käyttöä lehmänmaidon sijaan alle 10 kk:n ikäisillä lapsilla puoltaa proteiinimäärän lisäksi proteiinikoostumus. Lehmänmaidon proteiinista valtaosa on kaseiinia. Sen sijaan äidinmaidossa ja tätä jäljittelevissä korvikkeissa pääosan proteiinista muodostaa heraproteiini, joka pilkkoutuu imeväisikäisen suolistossa kaseiinia helpommin. Äidinmaidon ja korvikkeiden optimaalinen proteiinikoostumus takaa mahdollisimman täydellisen hyväksikäytettävyyden, jolla puolestaan on suuri merkitys uusien kudosten rakentamisessa. Lisäksi äidinmaidossa esiintyy luonnostaan tauriini-nimistä vapaata aminohappoa (=proteiini), jolla on keskeinen merkitys mm. keskushermoston kehityksessä. Sitä lisätään korvikkeisiin, koska lehmänmaidossa sitä esiintyy huomattavasti vähemmän.
Äidinmaito ja korvike ovat myös rasva- ja hiilihydraattikoostumukseltaan imeväisikäiselle lehmänmaitoa sopivampia. Äidinmaito ja korvikkeet sisältävät lehmänmaitoon verrattuna runsaammin mm. tyydyttymätöntä=pehmeää ja tarpeellista rasvaa sekä laktoosia. Runsas laktoosipitoisuus on luonnollinen osa vauvan ravitsemusta, sillä se parantaa mm. kalsiumin ja magnesiumin imeytymistä ja edesauttaa hyödyllisten maitohappobakteerien kasvua suolistossa.
Tulipas vastattua perusteellisesti, tais mennä vähän kysymyksen vierestäkin..
sai antaa 10 kk iästä alkaen. (15v. sitten)
Ainakin minulle avautuvassa sivussa selkeästi sanottiin, että puolessa tutkimustapauksista voitiin osoittaa selvä yhteys lehmänmaidon ja diabeteksen välillä. Ja paraikaa on Suomessa menneillään jatkotutkimus, jossa tätä asiaa tarkemmin selvitellään.
Kuinka siis mielestäsi ei ole löydetty mitään yhteyttä????????