AMK-insinöörien matematiikan taidoista oli tehty tapaustutkimus lopputyöksi opettajankoulutuslaitokselle. Kävi ilmi, etteivät insinööriopiskelijat osaa katsoa edes differentiaaliyhtälöä vastaavaa LaPlace-muunnosta taulukkokirjasta. Puhumattakaan muista vaativimmista matemaattisista rakennelmista.
Haastatelluista työnantajista myös yli puolet olivat sitä mieltä, ettei insinöörin voi antaa tehdä mitään kriittisiä laskuja omin päin vaan ne täytyy vähintäänkin tarkastuttaa jollain sellaisella, jolla oikeasti on matemaattista ajattelukykyä. Työnantajat arvioivat myös, että tämä matemaattisten taitojen puute korreloi hyvin voimakkaasti erilaisten ongelmanratkaisua vaativien tehtävien kanssa. Työn tuottavuutta arveltiin juuri tästä syystä heikoksi.
Haastatelluista työnantajista myös yli puolet olivat sitä mieltä, ettei insinöörin voi antaa tehdä mitään kriittisiä laskuja omin päin vaan ne täytyy vähintäänkin tarkastuttaa jollain sellaisella, jolla oikeasti on matemaattista ajattelukykyä. Työnantajat arvioivat myös, että tämä matemaattisten taitojen puute korreloi hyvin voimakkaasti erilaisten ongelmanratkaisua vaativien tehtävien kanssa. Työn tuottavuutta arveltiin juuri tästä syystä heikoksi.
Vastaukset 6
Vanhimmat
yleisesti ottaen on varmasti noin. tuntuu, että amk:ssa yritetään minimoida matematiikan määrä ja käyttö. ehkä se on tarpeen, sillä jos opiskelijat eivät pääse yliopistoon, niin kyllä matem.kyvyt ovat huonot. ei esim. tkk:lle päästäkseen kauheasti tarvitse osata laskea ja muualle pääsee vielä vähemmällä osaamisella (oulu,tampere,turku). puhun siis nimenomaan teknisistä aloista.
tosiasia on kuitenkin se, että hyvä insinööri on parempi kuin huono di. moni hyvä insinööri jatkaakin opintoja esim. tkk:lla, kun huomaa ettei amk:sta saanutkaan sitä mitä halusi. itselleni ei ainakaan oma ala ollut täysin selvä lukion jälkeen. onneksi uusi tutkintorakenne teki insinööristä di:ksi opiskelun joustavammaksi ja järkevämmäksi. ei tarvitse käydä turhia perusjuttuja, vaan pääsee järkevästi jatkaan haasteellisemmilla aineilla, kunhan käy perusmatikat ja pari muuta kurssia.
amk-insinööritutkintoa ei pidä väheksyä (stadia, evtek), mutta ei myöskään rinnastaa korkeakoulututkintoon.
amk-inssi näytetään nykyään rinnastettavan tekniikan kandiin, vaikka osaakin enemmän. kandilla on ehkä paremmat teoreettiset tiedot mm. matikasta. karkeasti amk:sta tulee niitä käyttäjiä ja ylläpitäjiä, korkeakouluista kehittäjiä ja tietysti tieteentekijöitä. siis yleistäen. amk:sta tulee myös hyviä yksilöitä, mutta ovat melko harvassa.
Insinöörien matemaattiset kyvyt eivät todellakaan päätä huimaa. Itselleni ei muistaakseni käyty ollenkaan Laplacen- tai Fourierin-muunnoksia amk:ssa. Matematiikka oli lähinnä yksinkertaisten differentiaaliyhtälöiden ratkaisemista ja perustaitoja matriisilaskennasta yms.
Tyypillisessä amk-insinöörin työssä kuitenkin harvoin tarvitsee mitään plus- ja miinuslaskuja kummempaa matematiikkaa, joten tuon korkeamman matikan jääminen pois ei ole oikeastaan suurikaan haitta. Mikäli sitä opettaisiin, se olisi jostain muusta pois. En mä ainakaan tiedä mistä aineesta uskaltaisi enään nipistää. (Tosin olisihan vielä vaihtoehtona edetä nopeammin, mutta ne matemaattisesti lahjattomat eivät oppisi sitäkään vähää kuin nyt!) Ei amk-insinöörin tarvitse olla matemaattisesti suuntautunut tai osata mitään Greenin teoreemoja, riittää kun suoriutuu työstään mallikelpoisesti.
" ettei insinöörin voi antaa tehdä mitään kriittisiä laskuja omin päin vaan ne täytyy vähintäänkin tarkastuttaa jollain sellaisella, jolla oikeasti on matemaattista ajattelukykyä"
Siinä tapauksessa he ovat ottaneet väärän henkilön töihin. Kyllä amk:stakin löytyy niitä matemaattisesti lahjakkaita kavereita ja sellaisia jotka ovat oppineet kaiken sen mikä koulussa on edes opetettu. Jos työ vaatii sellaista laskemista, mitä amk:ssa ei opeteta, on työnantaja palkannut väärän koulutustason henkilön töihin. On myös väärin olettaa, että diplomi-insinöörit olisivat jotenkin automaattisesti lahjakkaita matikassa. Kyllä siellä(kin) kokeista päästään laskimen muistin ja ulkoaoppimiskyvyn perusteella läpi. Monelle teekkarille tuottaakin ihan peruslaskut, esimerkiksi lujuusoppi, hankaluuksia, kun yliopistolla laskemisen rutiinin hakeminen jätetään oppilaan vastuulle (harva viitsii kovin paljon turhata vapaa-aikaa ylimääräistä laskujen tekemiseen). Kokeista kuitenkin pääsee läpi kun tenttiarkistosta katsoo muutaman varman laskun ja opettelee niiden kaavat ulkoa.
" Työnantajat arvioivat myös, että tämä matemaattisten taitojen puute korreloi hyvin voimakkaasti erilaisten ongelmanratkaisua vaativien tehtävien kanssa."
Aika outo väite. Sellaisen olen kuullut ja siihen itsekin uskon, että matemaattinen lahjakkuus korreloisi ongelmanratkaisukyvyn kanssa. Lahjakkuuttahan voi olla vaikka miten paljon vaikka taitoja ei olisikaan.
Tosin kyllähän se varmasti ihan totta on, että diplomi-insinööreistä löytyy insinöörejä enemmän matemaattisesti lahjakkaita kavereita. Yliopistolle pääseminen ei kuitenkaan vaadi mitään erityistä mat. lahjakkuutta (ehkä poislukien joku TKK:n tuotantotalous).
Ei siitä asiasta opiskelijoita voi syyttää.
Jollei opettaja ko. asioita opeta niin sitten ei
asiaa opeteta. Oppilaidenko syy se muka on?
Matematiittinen ajattelu pitää kyllä oppia jo ennen kuin menee insinööriksi lukemaan.
Kyllähän AMK:ssa voi kurssit läpi päästä, mutta todellinen ymmärtäminen onnistuu vain pitkäaikaisella ja riittävän nuorena aloitetulla
työnteolla.
... opettajan kyvytkin. Matikan opiskelu on ihan samankaltaista kuin ohjelmointikin. Hyvä opettaja voi opettaa perusteet joita opiskelija sitten oppii
soveltamaan käytännössä.
Insinöörit voivat olla tyytyväisiä matikan opetuksen sisältöön. Lukekaas vähän yliopiston matikan monisteita tai kirjoja. Niissähän ei edes lasketa mitään, todistetaan vaan että joku on jotain.
Sisältö on todellakin insinöörille oikea, siinä olet ihan oikeassa. Periaatteessa insinöörin ei tarvitse ymmärtää ihan niin korkeaa matematiikkaa, että vaikeimpia todistuksia tarvitsisi pystyä hahmottamaan.
Tämä viesti sai kuitenkin alkunsa siitäkin, etteivät insinöörit osaa sitäkään sisältöä, minkä amk:n ops asettaa. Jos jeppe on niin vasara, ettei osaa katsoa taulukosta, mikä on kyseistä differentiaaliyhtälöä vastaava laplace-muunnos, niin se kyllä kertoo kaiken oleellisen tästä insinööristä.
Ei tuosta voi päätellä muuta kuin että sisään otetaan aivan liian heikkoa opiskelija-ainesta. Kyllä olisi Suomi jäänyt sodan jälkeen rakentamatta, jos silloisina suunnittelijoina ja päällysmiehinä olisi ollut nykyiset inssit. Kyllä inssikoulutuksesta saataisiin ihan hyvää porukkaa ulos, jos todella vaadittaisiin oppisisällön osaamista eikä tenttisuorittamista. Mutta jos sisään otetaan käytännössä äidinkielen osaamisella (matikankoe on hakijoille niin vaikea, ettei se erottele hakijoita), niin tulos on tämä:
Huvittava tapaus olikin, kun vaimon veli meni naimisiin, niin tämän mummo totesi morsiolle, että nyt voit ryhtyä insinöörin rouvana kotiäidiksi... Ei tuota insinööriä taida oikein kukaan ottaa hommiinkaan, joten on ne asiat kääntyneet mummon ajoista päälaelleen kun insinööri elelee peruspäivärahalla ja lähihoitaja-vaimon pienellä palkalla.