Katson maisemaa,
samaa auringonlaskua,
pilvien purppuraa,
vaahteroitten latvoja,
raatihuoneen tornia
kuin ennenkin.
Mutta se on erilainen,
toinen maisema.
- Suruni on pienempi.
samaa auringonlaskua,
pilvien purppuraa,
vaahteroitten latvoja,
raatihuoneen tornia
kuin ennenkin.
Mutta se on erilainen,
toinen maisema.
- Suruni on pienempi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hieno pieni tunnelmaruno kuvaa hyvin kirjoittajan mielialaa. Varovainen toteamus lopussa antaa ymmärtää, että on olemassa jokin suru jostakin. Se ei häviä kokonaan, mutta voi välillä olla pienempi. Kirjoittaja on varovaisen toiveikas, mutta ei kuitenkaan pääse iloon saakka.
Tästä runostasi tunnistin oman tunteeni vuosien takaa. Liikutti sydäntäni.
Osaat sanoa paljon vähin sanoin.