Mä muistan niitä aikoja, jolloin näin punaista kun vain ajattelin jotain miestä raiskaamassa naista tai lasta. Jos olisin huomannut raiskauksen olisin luultavasti hakannut kaverin sairaalaan ja antanut muutaman kunnon potkun haaroille, että sen jälkeen eteen ottaminen olisi tehnyt kipeää.
Mutta entäs nytten, viimeisen parin vuoden aikana erittäin toistan erittäin huonot kokemukset ihmisistä ( ei pelkästään naisista) ovat katkeroittaneet mua. Jos nyt näkisin raiskauksen, en menisi apuun, miksen? Koska on erittäin todennäköistä että tämä raiskattu ei auttaisi minua kun olisin hädässä, kai mä olen muuttunut katkeroituneeksi realistiksi. En edes tunne myötätuntoa raiskauksen uhreja kohtaan, mä tiedän että mun pitäisi ja mä haluaisin tuntea sympatiaa raiskattuja kohtaan.
En välitä paskaan vertaa ihmisistä, joku voisi todeta mun olevan ihmisvihaaja, no kuka tietää ehkä näin on. Eli jos teitä raiskataan se on mulle aivan yhdentekevää, en tule auttamaan teitä, kärsikää, aivan sama mulle, teille saattaa tulla elinikäiset traumat ei kiinnosta. Enkä edes usko olevani ainoa joka näin ajattelee.
Mutta entäs nytten, viimeisen parin vuoden aikana erittäin toistan erittäin huonot kokemukset ihmisistä ( ei pelkästään naisista) ovat katkeroittaneet mua. Jos nyt näkisin raiskauksen, en menisi apuun, miksen? Koska on erittäin todennäköistä että tämä raiskattu ei auttaisi minua kun olisin hädässä, kai mä olen muuttunut katkeroituneeksi realistiksi. En edes tunne myötätuntoa raiskauksen uhreja kohtaan, mä tiedän että mun pitäisi ja mä haluaisin tuntea sympatiaa raiskattuja kohtaan.
En välitä paskaan vertaa ihmisistä, joku voisi todeta mun olevan ihmisvihaaja, no kuka tietää ehkä näin on. Eli jos teitä raiskataan se on mulle aivan yhdentekevää, en tule auttamaan teitä, kärsikää, aivan sama mulle, teille saattaa tulla elinikäiset traumat ei kiinnosta. Enkä edes usko olevani ainoa joka näin ajattelee.
Vastaukset 11
Vanhimmat
"Jos nyt näkisin raiskauksen, en menisi apuun, miksen? Koska on erittäin todennäköistä että tämä raiskattu ei auttaisi minua kun olisin hädässä, kai mä olen muuttunut katkeroituneeksi realistiksi."
Siis kääntäen: et menisi apuun sen raiskatun tähden, vaan sen tähden, että tämä jäisi sinulle kiitollisuudenvelkaan? Jos kiitollisuudenvelkaa ei tule maksetuksi, et mene apuun.
Ahaa.
Palveluita saadaksesi sinun ei tarvitse harrastaa hyväntekeväisyyttä. Oletko tietoinen siitä, että palveluita - ystävyydenkaltaisesta käytöksestä lähtien - voi ostaa?
Vihjaat kokemaasi "muutaman vuoden pahaan". Hoo! No, ei se sinun katkeroittamisesi paljoa vaatinut! Logiikkaasi seuraten minua ei voisi vähemmän kiinnostaa - ei paskan vertaa :D
kissa
Onpas sulla outo logiikka, mikä vitun kiitollisuudenvelka? Luepas tekstini uudestaan ja sitten luet omasi, ja mieti sitten miten typerältä tuo sinun päätelmäsi kuulostaa.
Katkeroitumiseen ei tarvita paljoakaan, mutta se että sun mielestäsi mun katkeroimiseen ei paljoa tarvittu kertoo mun mielestä siitä ettet ole elämässäsi pahemmin kärsimystä kohdannut.
Mä olen aikasemminkin kohdannut niin elävässä elämässä kuin nettimaailmassa naisia jotka omasta mielestään luulevat olevansa fiksuja ja älykkäitä mutta tosiasiassa he ovat typeriä, on aika hauska seurata näitä tyyppejä.
Jotenkin mä toivoisin että joutuisit kohtaamaan ihmisten halveksuntaa, ivaa, kokisit hiukan alemmuudentuntoa toisia kohtaan, joutuisit kiusauksen uhriksi. Niin oppisit sinäkin vähän elämästä ja kärsimyksestä.
Niin mä en paljoa välitä siitä mitä joku pumpulissa elänyt pikku tyttö mulle sanoo.
Pumpulissa kasvanut?
Mun isä on raiskannut mua 3 ikävuodesta 11/12 -vuotiaaksi, n. 300 kertaa sinä aikana. Olen sairastanut anoreksian ja "vaikean psykoottisen masennuksen", vienyt isän oikeuteen 19 -vuotiaana ja voittanut.
Aika kumma käsitys sinulla siitä, mitä pumpuli on ;D
kissa
No ainakin vaikutti siltä, et pystynyt ymmärtämään, että katkeroituminen tulee hyvinkin helposti, on syynä sitten epäonnistuneet ihmissuhteet tai joku traumaattinen kokemus tai jotain muuta vastavaa. Voi olla että olet kokenut jotain todella kauheaa, mutta nähtävästi et pysty ymmärtämään ihmisiä. Ihmiset ovat niin erilaisia, joku saattaa menettää kykynsä olla ihminen parin kuukauden kiusaamisen takia, joihinkin koulukiusattuihin jää elinikäiset arvet joita pystyy hyvinkin rinnastamaan raiskauksenuhrien traumoihin.
Meillä JOKAISELLA on omat syymme olla katkera ja vihainen. Mutta eikö siinä käy niin että lankeamme niiden kusipäiden alhaiselle tasolle, jos jonkin tietyn hetken tullen kiellämme toiselta oman apumme?
Olen toisinaan hyvinkin katkera erilaisista asioista ihmisille, ja teen parhaani pysyäkseni ns. ihmisten ilmoilta poissa. Mutta en pystyisi elämään itseni kanssa jos jättäisin auttamatta jotakuta jota minun on mahdollista auttaa. En halua tuntea itseäni mitenkään erinomaiseksi tai muita paremmaksi ihmiseksi avunannollani; haluan vain vähentää omalta osaltani edes hivenen maailmassa koettua kärsimystä!
Sitäpaitsi, eikös se ole lain vastaista ettei auta? Jos esim. liikenneonnettomuuden uhrin jättää tielle makaamaan, on kyseessä selkeä rikos nimeltä heitteillejättö!
Lienet kokenut jotain samaa kuin minäkin? eli kaikenlaista negatiivista muiden ihmisten taholta tai sitten jos olisit tarvinnut apua niin sait huomata kauhuksesi ettei kukaan auta vaan vieläpä lyö lyötyä!
Tiedän itsekin miten epäuskoinen, kauhistunut, pettynyt ja masentava olo tulee tuona hetkenä kun lopulta tajuaa mikä raakalainen toinen ihminen onkaan toiselle ihmiselle kaikesta koulutuksesta ja ns. sivistysyhteiskunnasta huolimatta!
Tuona hetkenä minustakin tuli ihmisvihaaja.
En minäkään auta sinua kun joku tökkii sinua puukolla, en estä lasta menemästä auton alle, jos tulipalo syttyy en soita palokuntaa...
Jaa miksi? No kun pojat koulussa kiusasi, aviopuolisoehdokkaat katseli happamasti ja yhyy yhyy. Voi mua kurjaa.
Hah...
mäkin olen muuttumassa pikkuhiljaa tuollaiseksi kusipääksi, ja olen siitä aika iloinen mua vituttikin olla empaattinen ja ns. hyvä ihminen.
Ja syy miksi olen katkera ihmisille johtuu aivan muusta kuin sinä luulet, mun mielestä mulla on aivan hyvä syy olla katkera ja vihatakin ihmisiä. Tietysti jos mäkin olisin 170 cm pitkä ja 55 kilonen miehenjärkäle niin olisi munkin ainoa pätemispaikka netti.
helvettia sinä täällä riehut rakas löpöseni?
ensin aloitat keskustelun ilmoittamalla, ettet aio auttaa raiskattua.
sitten kun kommentoi, saa kuulla vaan vittuilua.
mitä sinä oikein haluat, mies?
joo, minä olen 15-vuotias narkomaani ja täys kakara. sitä ei tarvitse tulla sanomaan.
ikävää jos sinä ihmisiä niin paljon vihaat ja olet katkera kaikille ihmisille siitä, mitä joku on sinulle tehnyt.
tiedätkö mitä? mulla on kuin onkin takana kaikenlaista paskaa, raiskaus, puukotuksia jne. siksipä tiedänkin, miksi kannattaa mennä väliin ja tehdä sen mitä voi. jollekin vuoren kokoiselle ukolle en minä voi mitään, mutta voinpahan hakea apua. aina voi tehdä jotain, eikä menetä itse mitään.
ja kyllä minä pelkään enemmän vaikka 160 senttistä miestä, joka tietää, mitä tekee, kuin kaksmetristä bodaria, joka huitoo ja kiroaa ja napisee, kun elämä on kurjaa.
sun mennä katkeruutesi kanssa jollekin kallonkutistajalle? Et ilm. itse huomaa tarvitsevasi apua!?
...kuka oot???!!!!