Aloitamme remontin v-86 valmistuneessa hirsitalossa. Piirustuksissa lukee ulkoseinästä näin 117mm höylähirsi, koolaus min.villa 250mm liukukiinnityksellä runkoon, höyrynsulku ja hirsipaneeli.
Haluaisimme tehdä jotain sisäpinnoille. Onko mielestänne hirsitalon "hengittävyyden" kannalta mahdollista korvata hirsipaneelit jollain toisella materiaalilla/leyvllä ja jos niin millä. Tarvitseeko niiden kiinnityksessä huomioida hirsien painuminen?
Voiko päältä normaalisti maalata tai tapetoida?
Haluaisimme tehdä jotain sisäpinnoille. Onko mielestänne hirsitalon "hengittävyyden" kannalta mahdollista korvata hirsipaneelit jollain toisella materiaalilla/leyvllä ja jos niin millä. Tarvitseeko niiden kiinnityksessä huomioida hirsien painuminen?
Voiko päältä normaalisti maalata tai tapetoida?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Hirsipaneelit on kyllä mahdollista korvata jollain muulla materiaalilla hengittävyyden kärsimättä liikaa. Todellisuudessa esim. VTT suosittaakin, että hengittävän rakenteen sisäseinässä olisi esim. hirsipaneelin pinnalla maali tai kipsilevyn päällä tapetti, sillä rakenne toimii parhaiten, jos sisäseinän hörynläpäisevyys on suhteessa heikoin ja ulkoseinän paras. Tosin aina materiaalin vaihto johonkin vähemmän kosteutta läpäisevään heikentää jonkin verran hengittävyyttä materiaalista riippuen ja jotkut materiaalit toimivat jo itsessään höyrynsulkuna.
Mutta mikäli tarkoitat talossanne olevalla höyrynsululla höyrynsulkumuovia, ei rakenne läpäise kosteutta käytännössä lainkaan, jolloin se ei ole hengittävä alun perinkään.
Taisikin jo tärkeimmät tulla edellisen toimesta.
Hengittävyyden kannalta ei ole mitään materiaalirajoitteita koska höyrynsulku on jo asennettu.Sisäseinät voi laittaa millä vaan mitä itse asiallisena pitää.
Painumistakaan ei tarvi huomioida kerran siellä on jo ne liukukoolingit kunhan vaan uusia pintoja ei vedetä vanhojen yläpuolelle tai kiinnnityksiä varsinaiseen runkoon asti.
Kerran remonttia jo tehdään ja seinää puretaan niin itse tarkistaisin jostakin kohtaa seinää villan ja hirsirungon yhtymäkohdan joskus massiivirakenteen sisäpuolisesta eristämisestä on tullut kipuja.
Jos rakenteisiin tulee höyrynsulku,taitaa olla edessä myös iv-koneen laitto jos sitä ei vielä ole.
Lähinnä ulkonäköongelma syntyy koolauksesta ja lisäeristyksestä,kun seinää kasvatetaan eli ikkunat jää syvälle seinään.Ei järin sievän näköinen,tokihan ne voi siirtää ulospäin.
Kiitoksia oikein paljon vastauksista, joskin siinä oli muutama kommentti, jotka eivät tällaiselle ummikolle auenneet..
Iv-kone tarkoittaa ilmeisesti ilmanvaihtokonetta?
"joskus massiivirakenteen sisäpuolisesta eristämisestä on tullut kipuja." Kipuja=vaurioita?
Tuollainen talohan ei ole kuin ulkonäöllisesti hirsitalo, koska seinärakenne on höyrynsulullinen. Seinät eivät ole näinollen hengittävät. Niinpä voit tosiaankin vapaasti valita, mitä laitat pintoihin.
Perinteisen umpihirsiseinäisen talon omistajana olen huomannut, että jos oikeasti hengittävään seinärakenteeseen tekee pintamateriaaleihin/-käsittelyyn muutoksia, saa olla tosi tarkkana. Lähes kaikki ns. paperitapetitkin ovat muovipinnoitteisia eli hengittämättömiä. Jos vielä onnistuu löytämään hengittävän tapetin, on liisterin valinta vielä vaikeampaa. Tavallisista rautakaupoista ei löydy muita kuin pvca-pohjaisia (muovi)liistereitä.
Samoin on maalauksen kanssa: Kaikki lateksipohjaiset on tietysti heti kiellettyjen listalla, mutta muistelen lukeneeni, että myös ns. alkydimaalit sisältävät muovia jossain määrin. Lähinnä kait pellavaöljymaalit ovat mahdollisia hengittävään pintakäsittelyyn.
Sillä muovi alkuaa on suomenkielinen vastine esim. englaninkielen sanalle "thermo plastic", eli lämpömuovattava, nykyisin suomeksi kestomuovi. Muoveiksi luetaan myös "thermo set plastics", eli kertamuovit, jotka ristisilloittuvat valmistuvaiheessa lopulliseksi rakenteeksi (ei voi sulattaa).
Alkydimaalin "kuivuminen" perustuu modifioidun (muistaakseni yleensä glyserolilla tms. moniarvoisella alkoholilla) rasvan (siis esim. öljyn) polymeroitumis/ristisilloittumisreaktioon hapen avulla sen jälkeen, kun liuotin on haihtunut. Eli kyseessä olisi siis kertamuovi. Paljon tyydyttymättömiä sidoksia sisältävät öljyt, esim. pellavaöljy, risiiniöljy (?), kiinanpuuöljy yms. reagoivat vastaavasti hapen kanssa. Myös ne muodostavat tiiviin kalvon.
Reaktioita en muista ulkoa, mutta voin tarkistaa, jos jaksan.
Itse asiassa kertaalleen ohuelti sivelty lateksi voi olla hengittävämpää kuin öljymaali, näin ainakin väitti kirjassaan rakennusentisöintiä Ikaalisissa opettanut alan mies.
Eli "muoviksi" voi lukea myös öljymaalit, puuöljyt, puuvahat yms., jotka reagoidessaan hapen kanssa muodostavat yhtenäisen rakenteen. Tuotteen käyttöohjeessa kerrottu varoitus öljyllä tms. kastuneiden rättien aiheuttamasta palovaarasta kertoo reagoinnista (lämpöä tuottava ristisilloittumisreaktio) hapen kanssa. Tosin hengittävyyteen vaikuttavat myös materiaalin kemiallinen rakenne, kerrospaksuus ja materiaalin kutistuminen kovettumis/kuivumis-reaktion aikana. Esim. ohueen lateksiin syntyy veden haihtuessa reikiä, tosin niistä saattaa mennä vesi nopeammin sisään puuhun, kuin tulla ulos.
Siksi melkein millä tahansa käsitelty puulattia on muovipintainen ;o).
Joten, kuten sanoit, tarkkana saa olla. Ns. hengittävässä talossa eivät hengitä kuin saumat, nurkat ja raot, jos sisälevytys on tapetoitu perustapetein ja liimoin tai maalattu pesunkestävästi.
harvassa on ne hirsitalot jotka "hengittävät" mutta kuitenkin suurin osa hirsitaloista on ihan kunnossa, ehkä se "hengittäminen ei ole niin tärkeätä kun monet luulee