tavaroiden hävitys

se oli vain eri kynä, joka sieltä kaapista löytyi... älä ota tuota liian ennakkoluuloisesti! Katsos, jos sinulla on 2 samanlaista kynää ja toinen putosi tunnilla jonnekin lattialle, etkä huomannut... ja sit olit joskus pistäny sen toisen kynän kaappiin, mut et vaan muistanu!! Voisko asia olla näin?

Kylä tavarat katoo, se on todella uskomatonta lähes käsittämätöntä.

Minulle kävi kerran niin, että en löytänyt autoani siitä paikasta, johon olin sen (mielestäni) jättänyt. Minulla on tapana töistä palatessani poiketa kaupassa eräässä ostoskeskuksessa. Parkkipaikat sijaitsevat molemmin puolin ostoskeskusta. Minulle on kehittynyt tapa pysäköidä aina samalle puolelle ja suurin piirtein samalle kohtaa pysäköintialuetta. Kerran kävi sitten niin, että jostain syystä tulin ajaneeksi autoni toiselle puolelle ostoskeskusta kuin yleensä. Menin kauppaan ja suoritin ostokseni. Kauppakassit molemmissa käsissäni poistuin kaupasta ja suunnistin pysäköintipaikkaa kohti ajatuksissani. Kun saavuin sinne missä yleensä pysäköin autoni, niin järkytyksekseni havaitsin, että autoani ei ole missään. Olin varma, että autoni on kadonnut. No, jalat maassaolevna en tietenkään ajatellut autoani kohdanneen mitään materiankatoamisjuttu, mutta olin varma että autoni oli varastettu. Olin 100%:sen varma asiasta. Vasta sitten muistin, että autoni onkin toisella puolella ostoskeskusta.

Sinulle on voinut tapahtua samanlainen ilmiö. Jos käytät tuota kynää, jonka nyt oletat kokeneen teleportaation, jatkuvasti, niin ehkä sinulla tuona päivänä olikin kädessäsi joku muu kynä. Sinä vain olit varma että sinulla oli tuo tietty kynä, vaikka ei ollutkaan. Sitten, jos jostain syystä tiputit tuon kädessäsi olevan kynän niin, että se joutui "hukkaan" eli piiloon, niin tietenkin kaipsit juuri sitä kynää jota luulit pitäneesi kädessäsi. Sitten myöhemmin löysit kotoasi tuon nimenomaisen kynän jota luulit käyttäneesi koulussa.

Tuo on ainoa mahdollinen selitys, jos oletamme sinut suhteellisen normaaliksi persoonallisuudeltasi.

... tuollaista tapahtuu.

minä olen aivan uskomaton magneetti kaikille tavaroille. kerran löysin matikankirjani välistä puolen luokan matikan pistokokeet... ei mitään tajua miten ne sinne joutui...

ja myöskin tavaraa katoilee. sukkia, avaimia, kännyköitä, ripsivärejä, kumeja, kirjaston kirjoja, lähes valmiita esitelmiä, nuotteja(varsinkin niitä), karkkia, hammasharjoja, kouluvihkoja, polkupyöriä, kavereita jne...

se kuuluu elämään. osa kadonneista palaa takaisin luokseni mitä ihmeellisimmissä paikoissa. osaa taas en koskaan enää näe. jos saisin kaikki kadonneet kotiavaimeni takaisin, ei huoneeseeni varmaan muuta mahtuisikaan.

itsekin olen kadonnut, useita kertoja. ja aamulla saattaa löytyä vaikkapa aivan toiselta puolen suomea (tai kerran ruotsiakin).

hei peipi katoileminen on jees. elä ressaa.

Sattuu tuollaista itse kullekkin.

Minullekkin sattu tuollainen outo tapaus kerran. Ala-asteella kauan aikaa sitten...

Meillä oli koulussa luistelua ja olin pakannut luistinkassiin samat oranssin luistin sukat joita aina luistellessa käytin. Ne sukat olivat jo todella vanhat mutta vieläkin hyväkuntoiset. Eikä haitannut ollenkaan vaikka jalka kuinka kasvoi. Ne sukat venyivät aina oikean kokoisiksi. Tuskin enää yhtä hyviä luistinsukkia löytyisikään.

Olin mielestäni ennen luistelutuntia varmasti vetänyt molemmat sukat jalkoihini, mutta kun tunti päättyi, vain toisessa jalassani oli sukka.

Etsin koko luistinkopin ympäri mutta toista ei vaan löytynyt. Minua ketutti koska tiesin että en yhtä hyviä sukkia enää kaupasta löytäisi.

Lähdin tulemaan kotiin päin. Kävellessäni yhtä matkan varrella olevaa mäkeä alas huomioni kiinnittyi johonkin hieman isompikokoiseen lintuun, joka istui naapuritaloon vievillä portailla nokkien jotakin oranssia...

Kävelin oitis lähemmäksi ja hätistin linnun pois. Ja siinähän se minun toinen oranssi luistelusukkani sitten makasi.

Olin kyllä todella hämmästynyt sillä muistin selvästi kuinka minulla ennen luistelutuntia oli molemmat oranssit sukat jalassa. Mutta ihmisen muisti ei aina toimi niinkuin pitää. Todennäköisesti tuo sukka oli pudonnut luistinpussistani koulumatkalla tielle ja kyseinen lintu oli raahannut sen portaille.

Tällaista sattuu itse kullekkin.

mutta jos uskoo ton äskeisen niin uskoo varmaan tämänkin. yhteen aikaan mulle ilmaantui rahaa jostain. ihan totta. pieniä summia käteistä. olin jotain 13-vuotias siihen aikaan. esim kerran mentiin kaverin kans kauppaan, mulla ei ollutkaan rahaa. kaivelin VARMASTI kaikki taskut kaupas ja vitutti. mulla oli semmoset tiukat levikset ja t-paita, ei takkia kun oli kesä.
Tultiin takasin ja siinä kotimatkalla (ei oltu ehditty vielä kaverin luo mihin oltiin matkalla) mulla alko hiertään reittä, laitoin käden taskuun ja kympin kolikkohan siellä hiersi.
Isompiakin rahoja on tullu joskus. Enää tosi harvoin, ehkä kerran paris vuodes. Iloinen olen ja kiitän aina antajaa, mutta vähän ihmetyttää...

Jos tää olis tapahtunu 1-2 kertaa, sen vois panna mun löyhäpäisyyden piikkiin, mutta kun koko elämän aikana oon havainnut näitä tapauksia ainakin 10.

Oltiin Kotkassa meripäivillä kaveri sammu rannalle niin että se laitto rintansa päälle lompakon ja rannekellon. Sitten kun se heräs nii kaikki oli hävinny. Taas viikonloppuna kokeileen onnistuuko se toistaan kokeen. Nykyään sanotaan sitä fakiiriksi.