Haluaisin vastauksia vaan Suomen lakiin ja käytäntöön tutustuneilta henkilöiltä.
Huoltoaseman myyjä näppäilee vahingossa huomattavasti pienemmän bensiinin hinnan tietokonejärjestelmään. Ero on niin iso, että sen varmasti huomaa, jos vaan hintaa katsoo. Syyllistyykä autoilija petokseen, jos hän tankkaa kyseisellä huoltoasemalla.
Mikä on tilanne, jos autoilija hamstraa bensiiniä oikein kunnolla?
Perusteltuja vastauksia kiitos.
Huoltoaseman myyjä näppäilee vahingossa huomattavasti pienemmän bensiinin hinnan tietokonejärjestelmään. Ero on niin iso, että sen varmasti huomaa, jos vaan hintaa katsoo. Syyllistyykä autoilija petokseen, jos hän tankkaa kyseisellä huoltoasemalla.
Mikä on tilanne, jos autoilija hamstraa bensiiniä oikein kunnolla?
Perusteltuja vastauksia kiitos.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kun ajan huoltoasemalle ja tankkaan , en tee petosta. Vaikka täyttäisin kaikki maailman kanisterit, en syyllisty petokseen. Kun halavalla saa...............
Petos edellyttää erehdyttämistä ja erehdyttämistarkoitusta, joten siitä ei ole kysymys.
Sen sijaan kyseessä on (RL 28:4) kavallus. Pykälän toinen momentti koskee erehdyksen vuoksi tai muun sattuman kautta haltuun saatua omaisuutta. Tästä on selvästi kysymys kun ostoksia tehtäessä ostaja saa liikaa tavaraa, arvokkaammat tavarat tai jos hänelle maksetaan liikaa rahasta takaisin.
Vaaditaan tahallisuutta. Eli jos et pienempää hintaa huomaa et syyllisty rikokseen. Omaisuuden ottaminen haltuun sitä sittemmin kohtuullisen ajan kuluessa ilmoittamatta täyttää kyllä tahallisuuden. Usko siihen, että pystyy kyllä myöhemmin maksamaan hinnan eroituksen, jos joku ottaa yhteyttä, ei poista vastuuta.
"Sen sijaan kyseessä on (RL 28:4) kavallus."
Ei ole! Asiakkaan on pystyttävä luottamaan ilmoitettuun hintaa. Mikäli asiakas toimii vilpittömässä mielessä polttoainetta ostaessaan, ja kiittää onneaan halvasta hinnasta, niin hän ei syyllisty kavallukseen tai petokseen. Eli ei ole ostajan velvollisuus lähteä pyytämään myyjältä halvan hinnan perusteluita.
Väärän hinnan laitteistoon näppäillyt myyjä voi sen sijaan voi joutua korvaamaan aiheuttamansa vahingon.
Tietenkin asia olisi rikosoikeudellisesti eri, mikäli myyjä ja ostajat toimisivat yhteistyössä, tai vaikkapa jonkin mekaanisen vian vuoksi automaatti antaisi esim. vitosella aina tankin täyteen, mutta tässä ei ilmeisesti ollut siitä kysymys.
Mikäli tällä tapauksella viitataan erääseen pohjanmaalla tapahtuneeseen hinnoitteluvirheeseen, niin ainakaan siellä tankanneilla ei ole huolta, sillä firma ilmoitti ottavansa tapauksen puhtaasti markkinoinnin kannalta.
"Petos edellyttää erehdyttämistä ja erehdyttämistarkoitusta, joten siitä ei ole kysymys."
Ajatellaanpa, että olet lähdössä ravintolasta, ja poke antaa sinulle erehdyksessä, ilman että itse mitenkään vaikutat asiaan, väärän takin, joka on 10 kertaa arvokkaampi kuin omasi, ja tuumaat vain, että kävipä hyvä munkki ja pidät takin. Etkö silloin syyllisty petokseen, koska et ilmoita erheestä? Petokseenhan syyllistyy myös toisen erehdyksen hyväksikäyttäjä.
Minusta tuo on verrannollinen ko. tankkamistapaukseen.
Eiköhän ero näissä kahdessa tapauksessa ole aika selvä. Ensinnäkin takki ei ole millään tavalla poken omaisuutta eikä pokella ole mitään valtaa myydä tai lahjoittaa takkia jollekin toiselle.
Huomaa, että antaminen tässä tapauksessa tarkoittaa vaan fyysistä antamista eikä liity mitenkään takin omistajuuteen.
Huoltoaseman myyjällä sen sijaan on oikeus myydä bensaa kenelle tahansa. Kun hän näppäilee luvut koneeseen ja laittaa pumput päälle, hän hyväksyy, että kuka tahansa automaattiin rahaa laittava saa bensaa tietyn verran.
"Petokseenhan syyllistyy myös toisen erehdyksen hyväksikäyttäjä."
Niin, missä ovat perustelut?
"Minusta tuo on verrannollinen ko. tankkamistapaukseen. "
Minusta ei ole.
tankkaa ja jos tankkaan autoni, en ikinä katso bensan hintaa (pakkohan se on joka tapauksessa tankata). Totta puhuen en edes tiedä, paljonko bensa nykyään maksaa. Jos siis menen tankkaamaa, en takuulla huomaa epätavallista hintaa (jollei se sitten ole tyyliin 0,01 euroa litra).
Toivon totisesti, ettei se ole mitenkään rikollista, etten lue bensan hintoja.
Syyttäjän tehtävä on näyttää tahallisuus.
Sen puolesta puhuu kyllä ihan maalaisjärjelläkin se, että bensaa tankataan mm. kanistereihin, tai jos asemalle on pitkä jono niin jonotetaan todella kauvan, että päästään tankille tms.
Siksi näitä asioita on vaikea käräjille viedäkkin. Varsinkin jos on tavallisesta tankin täytöstä ollut kysymys.
Kavalluksen kohdalla ei ole kyllä kyse vain tavallisesta tahallisuudesta - enkä siis nyt puhu erottelusta dolus determinatus, directus, eventualis, vaan kavalluksen edellyttämästä anastuksesta. Siihen en ota kantaa - koska sen käsitteleminen olisi väitöskirjan luokkaa - että kvalifioiko anastus tahallisuuden kavallusta arvioitaessa vai ei.
Kavalluksen kohdalla - olkoonkin sitten kyseessä 2 momentin ns löytötavarankavallus (vaikkakin alaan kuuluu luonnollisesti erehdyksen kautta haltuun tullut omaisuus) - ei syyttäjältä riitä näyttää vain tahallisuus, vaan erikseen on näytettävä (tosin jotkut katsovat tämän kuuluvan tahallisuuden alaan, niin kuin se osin peittämisperiaatteen vuoksi kuuluukin) vielä anastus. Anastuksen oleellinen ja välttämätön osa on vastaavasti anastustarkoitus - ja sen näyttäminen toteen ei aina ole helppoa. Erityisiä ongelmia saattaa syntyä siinä vaiheessa, kun tehdään väite, että ennen (syyttäjän väittämää) anastustarkoituksen syntyhetkeä, on tosi asiallisesti tavara (tässä polttoaine) kulutettu loppuun tai tuhottu. Tällaisessa tilanteessa ei ole kyse kavalluksesta - lähinnä voisi vahingon tuottamiseen liittyvät deliktit tulla kyseeseen.
Erityisesti erehdyksen kautta haltuun tulleen omaisuuden osalta voi syntyä ongelmia nimen omaan siitä, missä vaiheessa on anastustarkoitus ollut olemassa - ilman sitä ei anastusta ole tapahtunut, sillä kavalluksesta ei voida tuottamuksellisena tekona rangaista.
Toinen ongelma (tämä tosin vahvasti teoreettinen) saattaa syntyä siitä, missä vaiheessa omaisuus on siinä määrin vähentynyt, ettei siitä ole enää suoritettavissa anastuksen alaan kuuluuvaa määrää. Nimittäin, koska kyseessä ei ole lajiesine, vaan se sekoittuessaan muodostaa oman esinekokonaisuutensa - on perusteltua väittää, että (tässä) polttoaineeseen on syntynyt yhteisomistussuhde. Nimittäin irtain omaisuus sen ollessa paljousesine ei enää säilytä omaa identiteettiään siinä vaiheessa, kun se sekoittuu jo tankissa olevaan polttoaineeseen - syntyy uusi esine. Huomattavaa kuitenkin on, että myös yhteisomistussuhteessa olevaan esineeseen kohdistuva anastus voidaan katsoa kavallukseksi - siksi kysymys on lähinnä teoreettinen. Teoreettinen se on myös sen vuoksi, että esim oikeuskirjallisuudessa ollaan eriävää mieltä siitä onko kyseessä tarkoitettu yhteisomistussuhde vai ei (tässä ei liene tarkoituksen mukaista arvioida sitä).
Luonnollisesti on selvää, että edellinen menee teorian puolelle ja käytännössä asia olisi suhteellisen selvä. Haluan vain korostaa, että kavalluksesta tuomittaessa on sillä mainittu anastuksesta johtuva erityisluonne. Jätän tässä nyt anastuksen syvällisemmän analyysin huomioitta, mutta mikäli jotain täällä kiinnostaa, kerron sen alasta enemmänkin; mielellään vastailen erityisesti täsmällisiin kysymyksiin.
Näyttäisi istuvan enempi petoksen (RL 36:1) tunnusmerkistön alaisuuteen. Tosin pelkkä oikeudettoman edun edustaminen ei riitä vaan lisäksi edellytetään erehdyksen hyväksikäyttämistä siten, että uhri saadaan tekemään tai tekemättä jättämään jotakin.
Tässä huoltis-tapauksessa jälkimmäinen vaatimus - ottaen huomioon rikosoikeuden tarkkarajaisuusperiaatteen - ei täyty.
Noin siviilioikeudellisesti tarkasteltuna tankkaaja aiheuttaa sopimuskumppanille (öljy-yhtiö) taloudellista vahinkoa. Kukaan tuskin kykenee väittämään olleensa perustellussa vilpittömässä mielessä kun hyödykkeen - joka on tunnetusti hintavaa - hinta on 1/10 -osaa tavallisesta.
Itse asia kysymystä lienee turha enää pohtia.
Mutta sen verran oli vielä pakko puuttua keskusteluun, että varsinaisesti tarkkarajaisuuden periaate ei liity asiaan. Sen kohdalla on lähinnä kysymys kriminalisoinnista, siis säätämisvaiheessa. Tosin perustellusti voidaan väittää, että se välillisesti vaikuttaa, mutta tällöin on kysymys tulkinnasta - ja syytetyn edun mukaisen tulkinnan valinnasta epäselvyystilanteessa, in dubio pro reo. Näin ollen siis tarkkarajaisuuden vaatimus voi välillisesti vaikuttaa, mutta varsinaisena perusteena se ei toimi.
Huom. Siihen en tuossa ottanut kantaa, että onko nyt po tapauksessa käytetty RL 36:1 mukaisesti hyväksi vastapuolen erehdystä, enkä myöskään muiden tunnusmerkkien täyttymiseen teossa suhteessa em deliktiin.
"lisäksi edellytetään erehdyksen hyväksikäyttämistä siten, että uhri saadaan tekemään tai tekemättä jättämään jotakin."
Uhrihan saadaan antamaan 10x liikaa polttoainetta erehdystä hyväksi käyttäen? Tai vastaavasti uhri saadaan jättämään perimättä oikea hinta.
Voisitko kommentoida ylempänä olevaa "Onkohan näin?" esimerkkiä?
Ensinnäkin tuosta edempänä olevasta.
Noin tiivistettynä varkauden ja kavalluksen ero on siinä, että edellisessä omaisuus anastetaan toisen hallusta ja jälkimmäisessä anastus tapahtuu omasta hallusta, jolloin anastuksen kohde on joutunut jollakin laillisella perusteella anastajan haltuun, kuten esim. kaupan kassa, joka saa haltuunsa yritykselle kuuluvia varoja.
Esimerkissäsi poke antaa erehdyksessä takin. Hetkellä, jolloin takin saaja ymmärtää hallussaan olevan takin olevan omaisuutta, joka hänelle ei kuulu ja hän kuitenkin päättää sen pitää täyttyy rikoksen edellytyksenä oleva tahallisuus. Mikäli tämän seikan huomaa vasta aamulla darrassa eikä ryhdy toimiin takin palauttamiseksi niin sitten rikos täyttyy tuolloin. Sillä, mikä on esineen hinta ei ole merkitystä. Merkitystä on ainoastaan sillä, että henkilöllä ei ole omistusoikeutta kyseessä olevaan esineeseen.
Tuohon erehdyksen hyväksikäyttämiseen. Erehdys on jo tapahtunut kassaneidin näppäillessä hinnan tietojärjestelmään. Mikäli tankkaaja ei ole omilla toimillaan vaikuttanut erehdyksen syntymiseen puuttuu häneltä tahto tunnusmerkistön mukaisen teon aikaansaamiseksi. En tässä ala kirjoittamaan tunnusmerkistöjä, ne löydät mm. www.finlex.fi -tietokannasta kohdasta ajantasainen lainsäädäntö.
Mites sitten jos bensan hinta lipsahtaakin myyjältä vahingossa ylöspäin ja pistan esim 20e automaattiin ja saan vähän yli litran saanko rahat takaisin koska en ole katsonut bensan hintaa ennen tankkausta vai onko se oma moka?