KARMIVIMMAT,kalleimmat,suurimmat,selittämättömimmät ja raivon paartaalle saattamat pahan teot,mielen ilmaukset ja ne noloimmat jutut,mitä nuo nelijalkaiset ovat saaneet aikaan omilla pikku hampaillaan tai muuten näyttelijän lahjoillaan.
kertokaapa ihmiset koirienne hauskimmat
zuzuna
342159
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
meidän koiruus ainakin sai hymyn nousemaan huulille tänä kesänä, kun olimme maalla käymässä, missä se saa touhuta vapaana omia aikojaan. no se sitten oli löytänyt jostain(ei tänäkään päivänä tietoa mistä) makkaran palan, ja hyvin tyytyväisenä juoksi häntä heiluen meidän luokse ja istui meidän eteen. siinä se tapitti meitä posket pullollaan ja kuola valuen. me ihmeteltiin mikä sille tuli, ja pian se puotti maahan makkaran palasen suustaan ja katsoi meitä kuin kysyäkseen ''saako tämän syödä'' ja kun sanottiin että saa ottaa, niin samantien makkara katosi. tämä tarina on tosi vaikka hassulta kuulostaakin=)
toinen tapaus kävi sitten joen rannalla kun oltiin aurinkoa ottamassa ja koira taas touhusi jotain läheisessä metsässä. sieltä se sitten löysi ison hauen pään, jonka kiikutti meille, puotti sen siihen keskelle ja perääntyi muutaman metrin ja alkoi kiertää sitä hyvin epäilevän näköisenä. oli siinä naurussa pitelemistä kun koira tuo ruuan pöytään=D
kyllä tästä meidän hännänheiluttajasta olisi monta makoisaa tarinaa kerrottavana mutta tässä pari hauskinta
Tarkoituksena olisi saada mahdollisimman monta ``karmivaa kertomusta´´koirien tekemisistä,jos vaikka joku materialisteinen,hienohelma koiran haluaja jutut luettuaan jättäisi sen koiran ottamatta,kun kuulee mihin kaikkiin suorituksiin nämä koiruudet pystyvätkään.Se materiaali kun on monasti sellainen seikka.
Saksanpaimenkoirilla aikoinaan koulutusleirin aikana perustettiin 10000kerh,johon sai liittyä ne joiden koirat olivat tehneet pahaa tuon summan tai suuremman edestä pahaa.Kovin oli pieni määrä joka ei tuohon kerhoon liittynyt.Sakut kun on yksi ``tuhoisimmista´´roduista.
Itselläni aikoinaan oli pariskunta joka otti samasta pentueesta kaksi urosta,ja kun pikkupentu vaihe oli ohi ja puperteetti alkoi,kodin sisustukseen ei enää kuulunut kuin sänky,pari keittiötuolia ja televisio,kaikki muu irtaimisto tuhottiin veljellisesti.Tokihan tv oli välillä pimeänä,mutta se sai jäädä rauhaan,kun veljekset keksivät keittiön kaappeineen ja niiden sisältöineen.Vuosi oli perheelle kamalaa aikaa,mutta tuhotyöt loppuivat yhtäkkiä ja pojista kasvoi hyviä ja tuloksellisia herrasmiehiä,mutta karmiva oli se alkutaival,vaikka omistaja sitä nyt hymyssä suin muisteleekin.
Tälläisiä tapauksia on esim.sakuissa paljon,eikä siihen ole syynä liikkumattomuus tai toiminnan puute.Päinvastoin hyväkuntoinen kaveri jaksaa paremmin pahanteon.Rotu vaan on jotenkin voimakkaasti pahaa nuorena tekeviä,mutta ah,niin ihania silti.
Koetas nyt päättää haluutkos hauskoja vai karmivia!
Meilläpäin kun ne ovat kaksi eri adjektiivia.
En muuten osaa laittaa oikeenlaista tulemaan.
Meidän nuori sakemanni pisti kalaverkot ympäri pihaa,ja aina kun oli itse tarttunut verkkoon oli rynnännyt läpi.Oli verkkoja ympäri pihaa ja niissä koiran mentäviä reikiä,onneksi kotivakuutus korvasi vahingot.
hienohelma edes haluaa koiraa itselleen. Sellaisella ihmisellä on aidot matot muusta kamasta puhumattakaan. Ja nykyisen valistuksen kautta joita jokainen rodun pentuvälittäjä antaa omasta rodustaan ennen kasvattajien yhteystietojen antamista, karsii jo nämä hienohelmat.
Meiltä on mennyt vuosien aikana 15 sohvaa uusiksi, nahka sellaisia ja kaikissa samanväriset täytteet. Nämä sisustukset ovat tehneet kääpiökoirat. Kokonais vahinko on jo sen arvoinen että luulisi meidän purjehtivan liput liehuen siihen kerhoon.
ja suurimmat,kalleimmat teot,se mielestäni pitää sisällään jos mitä.Mutta jos et tiedä mitä kirjoitat,voithan jättää vastaamatta.Ja lisäys oli siksi,että naapurustossa asuu juuri tälläinen henkilö joka on koiran ottaessaan ollut täysin tietämätön tulevasta ja nyt siitä tietämättömyydestä kärsii koira ja naapurusto.Koiran luopumista on harkittu ja ikää on 9kk.
Oltiin odotettu takan vieressä istuvaa uljasta näkyä,joka on koulutettu,tajuamatta että mahdollisesti nähty mallikoira on ollut aktiivisen koiraihmisen monen vuoden koulutuksen tulos.Sitten on pätetty ostaa oma koira,joka onkin karmivaa puperteetti-ikää läpikäyvä huligaani.
Mutta tosiaan jos et löydä väliä mihin kirjoituksesi sopisi,niin voit jättää vastaamatta.Tää on ihan vapaaehtoista ja leikkimielistä tiedustelua,eikä noin vakavaa ja tarkkuutta vaativaa.Anteeksi,jos sekoitin asioita,äidinkieleni ei ole vahvimpia lajejani,mutta tarkoitus ei ollut sekoittaa asioita niin,että vastauksen antaminen on hankalaa.Todella,vastaukset vapaita,ei pakollisia ja kaavamaisia.
asiat ovat nöin,mutta minä olen joutunut kyllä kohtaamaan sakujen kohdalla useitakin tapauksia,joissa ihmisten tietämättömyys koirien tekemisistä on sellainen yllätys,että ihmetyttää.
Tämä uusi tuttavuus naapurissa on uusin.Muutama viikko takaperin koira oli rikkonut naisen hajuvesipullon,siitä sai koiran lisäksi kuulla kaikki 150m säteellä olevat.Luulin ensin,että kyseessä oli suurtuho,mutta kyse oli HAJUVESIPULLOSTA,siis yhdestä!
Yritin kertoa omista koirista,tehdyistä tuhoista,mutta nainen näki vain tuhoutuneen hajusteen.Saksanpaimenkoira menee varmasti huomattavasti useimmin väärään paikkaan,määrän ja kasvattajien välinpitämättömyyden vuoksi,ikävä näin todeta.Ja kun koiran tuhovoima jo koon puolesta on melkoinen,yllätys voi olla melkoinen,vaikka kasvattaja kuinka on kertonut tulevasta ja pelotellutkin hyväksi,aina löytyy niitä kyllä minä osaan,mun sukulaisella on ollut saku...
Omalle kohdalleni ei onneksi ole sattunut kuin yksi tapaus,mutta paljon on noita tuolla matkan varrella ollut.Ei pelottanuttätä perhettä kertomani kauhutarinat,liekkö kuunnelleet sanaakan jorinoistani.Kun tuhot alkoivat kaikki järki puhe katosi ja alkoi valitus virret,ja lopulta koira palasi kasvattajalle,siis minulle,korotetulla hinnalla ja haukkujen kera.
sulla jos suutut noin kun toinen kysyy kumpia,hauskoja vai karmivia.
Se hauskus ei oo lähelläkään jos puhutaan suuresta tuhosta.
Koirat saattaa toisaalta tehdä kaikenlaista jekkua mihin ei rahanmenoa liity,korkeintaan siivoomista.
että minä olen suuttunut jostain,en minä asialle mitään voi,sinä koet niin,mutta voin sanoa en minä ole mistään suuttunut.Sanoinhan jo,että tämä on leikkimielistä ja vastauksiin tuskin tarvitsee ohjeistusta,vapaa valintaista kaikki.
Minun pinnani ei ole palanut,mutta ehkä hieman hymyilyttää,jos tarkempia ohjeita pitää antaa vastausta miettiville.;)
Chanelia. Silloin kyllä minultakin itku pääsisi ja tulisi sellaisia sanoja peräjälkeen jotka ovat täysin painokelvottomia. Katsos kun meillä ainakin sohvat ovat käyttötavaraa, mutta se Chanel onkin sitten jo aivan toinen juttu.
sakemannia pahantekijänä, vaikkakin totta on että se sitä halutessaan osaa tehdä, aivan kuin kaikki muutkin koirat.
Meillä ensimmäinen oli varsinainen tuhoaja. Kerran töistä kotiin tullessamme, juuri hankittu plyyssinen kulmasohva, oli levitetty ympäri olohuonetta. Siitä ei ollut oikeastaan kuin se puinen runko ehjänä. Sitäkin tosin oli yritetty nakertaa mutta voimat kaiketi oli loppunut kesken. Koira oli aivan raatona tuhotyönsä jälkeen.
Seuraava tempaus sai sitten jo emännänkin hermostumaan, joka jo sekin oli melkoinen yllätys. Jälleen töistä palattuamme odotti keittiössä karmea näky. Korkkimatto oli rullalla keittiön pöydän rippeitä vasten. En tajua tänä päivänä, miten se koira oli onnistunut irrottamaan maton lattialistojen alta ja repimään sen irti puoliväliin keittötä. Ja vielä kaiken lisäksi rullaamaan sen kuin valmiiksi roskiin vientiä varten.
No, tässä oli vain pari tälläistä esimerkkiä, miten helposti koiranpentu saa aikaan kodin uudistamis tarvetta. Ja onhan sitä vuosien ja useiden koirien saatossa myöskin uudistettu.
sai myös tuhoa aikaan pentuna. Sohva oli syöty melko kaatopaikka kuntoon:) Onkohan tuo sohvien syöminen joku sakujen juttu:)?
Koulussa ollessamme roskapussit kaivettu esille ja levitetty ympäri asuntoa. Kerran siellä roskiksessa oli jotain sellaista mistä rakkaalla haukullamme meni vatsa sekaisin. Kun tultiin kotiin asunto oli täynnä PASKAA! Raukka oli niin nolona että meni tosi matalana omalle paikalle:/
Tiedetään kyllä että koira saa roskakaapin oven auki mutta aina ei muista viedä sitä roskista ulos.
Kerran koirarakas meinasi sytyttää asunnon tuleen.
Tultiin jälleen kotiin ja yllätys hellasta oli levy päällä.oli hiukan kämppä kuuma.ties kuinka kauan ehti olla päällä..
Nyt osataan ottaa sulake pois kun lähdetään.
Kaikista koiran tuhoista pitäs oppia jotain.Mutta kaikkea ei voi aina muistaa..
Viimeisin oli toissapäivänä..jätettiin munkkipussi pöydälle kun lähdettiin käymään jossakin.Olihan ne munkit mennyt parempiin suihin:/
koirat on kans osannu tuhota kaikkee pientä kivaa. Entinen koiruus pureskeli pyyhkijänvivun autos rikki 1070 mk vaihekepin nuppi 600 mk.
Nää nykyiset on syöny seiniä kotona ja kylässä sekä muovimattoon kans reijän. Siin mun mielestä täytyy jo ollu leukaperissä voimaa ja muutenkin taitoo. Se on kyl onnex jääny ku jäi päästiin yllättämään nakerrus puuhissa. Seinät maistuu silloin tällöin. Noista ei olla viel laskuu saatu ku asutaan kyseisessä vuokra asunnossa viellä.
Miksi keräät koiravataista ainesta....halutko lietsoa koiravihaa
Tulihan se sieltä!
Miksi sitten keräät kielteistä...Juuri noista koiravihaajat voi saada ainesta.
Kun vertaa kysymystäsi aikaisempiin kirjoituksiisi niin ei voi päästä muuhun lopputulokseen.
edes johonkin,vaikka sitten lopputulokseen.Onnea valitsemallasi uralla.
...kun ne vihaavat jo koiria...?!Ooks iha pönttö...
tälläiset aiheet ovat erittäin hyviä. moni koiran hankintaa miettivä ihminen ei ole välttämättä tullut ajatelleeksi mahdollisia tuhoja jotka saattavat nousta helposti tuhansiin euroihin. tälläisten juttujen jälkeen moni epävarma miettii koiran hankintaa uudelleen.
Otinhan minäkin uuden koiran edellisen kuoltua vaikka hyvin tiesin, että tuhoja on jälleen tiedossa. Eikä ihminen yleensäkään usko ennen kuin näkee. Vaikka toiset kuinka kertoisivat kauhutarinoita pentujen tekemisistä, ei niitä oteta todesta.
Kyllä se on itse koettava, ja kun niitä kokemuksia on tarpeeksi, voi se mielikin muutua. Tai sitten ei.
jo vankka kokemus;)!
Olenhan minäkin tietoinen mitä tuleman pitää,sillä ukko on vuoden suostuttelun jälkeen luvannut että saan pennun.Kertoi tänään aamulla synttärilahjaks uutisen.Ei pelota yhtään...aika on kullannut edellisten tuhot.Jippii!
Kauan sinä sitten jouduit ukkoasi suostuttelemaan jos vuoden verran aikaa vierähti. Toivottavasti se oli sen arvoista ja saat mukavan ja ei niin riehakkaan koiran pennun. Eiväthän ne kaikki sentään ole niitä täystuhoja vaan joskus, tosin hyvin harvoin, voi saada kiltinkin pennun.
Toivotaan parasta.
ja nyt sain uuvutus voiton!Kun meillä on kaksi kpl koiruuksia ja se on kuulemma maximi,mutta kuinkas sitten kävikään...kaveri käymään pennun kanssa ja meidän vanhukset pentua hoivaamaan.No minä iskin kiinni ja armotta ukon herkkään kohtaan:kato miten noi kaks tota pentua hyysää,voitsä viedä noilta ton hoitamisen ilon,nyyh,jos ei ne saa enää tuntea pennun hoivaamis juttuja...ja sit voitas miettii sitä isompaa AUTOA...siinähän se oli!Alhaista käyttää toisen akileen kantapäätä,mutta tarkoitus on hyvä.
Kasvattajan kanssa juteltu,ja pentuekkin hänellä tulossa piakkoin,jossa emänä hyvä narttu,josta vielä erityisesti pidän.Tuntenut koiran pennusta asti,ja kivaksi todettu.
Mä meen ostaa ``äitiyspakkauksen´´,sellasta kaikkee kivaa pientä(siis turhaa,tarpeetonta,kallista,söpöä ja ihanaa!).
Ukolle käyn samalla hakemassa esitteitä autosta,mikäli siltä nyt mitään puuttuu...on meinaan varmuus varastot autoesitteistä melkoiset.Eikä mitään vanhentunutta tietoa,vaan päivitykset kohallaan.
käytettiin meilläkin joskus vuosia sitten. Vaimo sai toisen koiran, ja minä uudemman ja isomman auton. Että kyllä se puokkiin meni.
Mutta täytyy myöntää naisen suostuttelu keinot hyviksi ja toimiviksi.
Meillä aikoinaan pari pientä staffi tyttöä tuhosi kulmasohvan, nahkatuolin, runkopatjasängyn, pari neliötä muovomattoa lattiasta, noin 20 kirjaa peittoja mattoja ym. pienempää ennen kun täyttivät kaksi vuotta, myöhemmällä iällä tuhot jääneet vähemmälle.
kodin tuhoa tai auton sisusten raatelua tullut. Tämä ihmetytti jopa ihmisiä koiratarhalla, mistä olen koirani hakenut. Oli sen verran "kauhutarina" se tausta siellä, että oletus oli pahantekoon heti, kun selkänsä kääntää. Tässä on käynyt päinvastoin. Minulla on hyvin rauhallinen vanhaherra kotioloissa. Minulla on jopa koiran ruokasäkki lattialla keittiön nurkassa, eikä siihen ole koskettu koskaan.
Olen huomannut näitä sivuja tavaillessani, että minulla on käynyt superflaxi koirani kanssa;)
Minunkaan koirat ei ole suuria tuhoja tehnyt.Ei ainakaan nyt tule mieleen. Mutta kerran pääsiäisenä maalasimme pääsiäismunia ja sitten jätettiin ne isolle vadille keittiön pöydälle. Lähdettiin kauppaan ja kun tulimme takaisin niin huomasin sitten että ei ainuttakaan kananmunaa ollut jälellä. Koira oli kyllä hieman syyllisen näköinen. No sitten niitä munia löytyi vähän sieltä täältä. Sängystä, sohvatyynyjen alta jne.
Toinen juttu kerran jouluna kun kinkku oli valmis niin otettiin siitä muutamat siivut ja mentiin olkkariin syömään ja kattelee telkkarii. Sit kun menin keittiöön ottamaan lisäpalaa, niin mitä ihmettä? Kinkku oli poissa ja koira nuoleskeli huuliaan. (onneks kinkku ei ollut kovin suuri) Että semmosta hauskaa.
olin menossa yöks töihin. illalla kahdeksan aikaan pari työkaveria soitti töistä ja pyysivät hakemaan heille pitsaa töihin tullessani. lähdin saman tien pitsaa hakemaan enkä ottanut koiraa mukaan koska menin pyörällä. no koira arvasi että nyt isäntä menee jonnekkin ilman häntä. pitsan haku reissulta palatessa koira oli vihainen ja ärisi. arvasin että nyt on tehty jotain=( tutkein paikat tuloksetta. no jostain kumman syystä heittäydyin hetkeksi sänkyyn pitkäkseni ja pläts. vanha herra oli kostanut ja liruttanut "ennätys" pissat tyynylleni. silloin teki mieli heittää koira seinään.
Tämä on vähän erilainen tarina mutta kerron silti. Meidän russelin pentu pissas meidän uuden ihanan päiväpeiton päälle ja minä sit tietty heti sen pesemään. No ei siinä mitään, mutta kun piti saada se äkkiä kuivaks, niin laitoin sen kuivausrumpuun lukematta pesuohjeita,,,ja siinä on taustapuolella se harsomainen kangas, niin se paloi ja päiväpeitosta tuli kauhee ruttukasa, eli se on pilalla. Tyhmästä omistajasta kärsii koko koira, oujee!!!
No se samainen russeli meidän keskeneräisessä saunassa on myös repinyt tuhannen .....päreiks eristevillapaketin. Ja sit se pöhkö aina nukkuu siel villoissa.
Meidän pikku beagle oli varsinainen ärsyke pienenä.
Meni parit kännykät, pleikkarin piuhat poikki,pöydän jalat hienoon kuntoon,sängyn patjoissa beaglen kokonen kolo,sähkö johdot sai kyytiä. Ja vaikka kävi vaan vessassa, saattoi neiti sillä aikaa keretä siivoomaan vaatekaapin (pelkkä verho edessä) tyhjäksi ympäri lattiaa ja vielä repiä verhot irti!! Tai seistä keskellä "työpöytää" vakuutuspapereiden jämiä suupielessä, arghh!!!
Muutamaan kertaan teki mieli laittaa koira myyntiin, mutta onneksi se jaksoi sulostuttaa yhdessä ollessa niin eihän sitä raaskinut pois antaa.
Hauskojakin tempauksia koiruus on kerinnyt tekemään. Jos tekee pihalla jotain pahaa,vierailee esim naapurin tyhjällä tontilla, niin kiinni jäädessään menee "morkkiskaasu" päälle ja hetki komenneteaan itseään juoksemalla pihaa ympäri hurjaa vauhtia niin että välillä lähtee jalatkin alta tiukassa käännöksessä.
Lisäksi tuossa pihassa on vanha auton rähjä jonka alta koiruus on löytänyt oivan piilopaikan. Välillä sieltä kuuluu ärinää ja murinaa kun neiti touhuaa ja hieman autoa siirrettyämme huomasimme taka-akseliston kohdalla puolen metrin syvyisen kuopan (ilmankos onkin ollut hauskaa koiralla).
Meillä ei ole sattunut juurikaan tuhoja. Saattaa tietysti johtua siitä, että pentuaikana koiramme ei tarvinnut olla yksin, joten niitten ei tarvinnut purkaa ikävää tai muuta energioita tuhoamalla paikkoja. Nyt on sitten kunnon iso tarha, johon voimme koirat viedä, kun koko perhe on poissa kotoa.
Meille on koirat otettu jo pahimman iän ohittaneena, onneksi. Nyt täällä kuitenkin häärii yksi pieni pentu..saas katsoa mitä kaikkea keksii vielä tulevien kuukausien ajan. Nyt järsii kenkiä, varpaita, leluja, verhoja...
Se oli noloa, kun meille oli tulossa vieraita. Menin vieraita vastaan keskustaan ja he ajoivat minun perässäni meille. Sillä aikaa olivat koiruudet siepanneet roskapussillisen likaisia vaippoja ja levittäneet ne pihaan. Tyytyväisenä popsivat niitä kun pihaan ajoimme. Yäk ja pesulle mars! Eikä pussailtu ihan vähään aikaan...
Veljeni kertoi vähän aikaa sitten, että hänen ystävänsä oli käynyt kylässä ja ystävän koira oli ollut mukana. Koira näytti viihtyvän veljeni koiran kanssa kiitettävästi, niinpä ystävä laski koiransa irti. Koira syöksyi keittiöön, nappasi kissaa niskasta kiinni ja alkoi ravistelemaan. Eikä laskenut irti. Se oli kissan loppu ja verta siivottiin kattoja myöten.
Nauruja meillä irtoaa vähän väliä, aina ne jotakin keksii. Sekin on hassun näköistä kun tuollainen suuri koira nukkuu selällään, jalat levällään ja kieli roikkuu lattialla saakka :)
Juuri ennen juoksuja yksi koirista haki lasten huoneesta KAIKKI pehmolelut ja kasasi ne peiton päälle.
Koiranpentuni oli tuossa vähän aikaa sitten yksin ollessaan löytänyt meikkivoidetuubin, jota oli vähän maistellut. Kaikki matot oli sotkettu meikkivoiteeseen ja lattiassa näkyi ruskeita tassunjälkiä. Ja oli koira itekin saanut ruskean sävyn.
Entinen koirani tuli kerran eteisessä vastaan viisikymppinen suussa. Oli käynyt hakemassa sen mun pöydältä, en tiiä oliko ostoksille menossa vai minne...