Luulimme osatavamme tontin, joka pitää teräspaaluin paaluttaa. Meille kerrottiin, että noin 7 metriä ja siitä ylöspäin olisi savea tontilla, jonka alla kallio.
Nyt kuitenkin kävi ilmi, että meille oli annettu väärät pohjatutkimustulokset ja savea olisikin vain 1. 8m- 2.8m eli ei tarvitsekkaan paaluttaa.
Millaista perustusta olette käyttäneet, jos olosuhteet ovat olleet vastaavia?
Kiitoksi vain vastanneille, kenenkään ei tarvitse nähdä vaivaa ja ilmoittaa, että mennä kysymään suoraan perustussuunnittelijalta =9
Nyt kuitenkin kävi ilmi, että meille oli annettu väärät pohjatutkimustulokset ja savea olisikin vain 1. 8m- 2.8m eli ei tarvitsekkaan paaluttaa.
Millaista perustusta olette käyttäneet, jos olosuhteet ovat olleet vastaavia?
Kiitoksi vain vastanneille, kenenkään ei tarvitse nähdä vaivaa ja ilmoittaa, että mennä kysymään suoraan perustussuunnittelijalta =9
Vastaukset 10
Vanhimmat
kellariperustus suoraan kallion päälle anturat valaen.
Saat ilmaisen kellarin koska maanvaihdot tulisivat huomattavasti kaliimmiksi.
Ja kellarikerros ei vie rakennusoikeutta mutta myydessä saat kovan hinnan.
Myönnän, että tartuin tähän syöttiin hieman heppoisesti, mutta ilmaista kellaria et saa!
säästyneillä rahoilla.
soraa on pienenpi, mutta kyllä se kellari maksaa enemmän kuin maatyöt. Siitä huolimatta se on kuitenkin edullista tilaa. Kannattaa siis tehdä.
Riitäisköhän tuossa tapauksessa pintamaan poisto, murskaa alle ja reunavahvistettu laatta. Jos kellarin haluaa, niin joutuu vähän louhimaan ettei menis kovin matalalle toisesta päästä.
Jos kellarissa olisi suht normaali huonekorkeus 2,5m, lattiavalu eriste 0,2m, sepelitäyttö 0,4m ja välipohja (kellarin katto) 0,2m.
Se tekisi 3,3m josta vähennetään maan päällinen osuus 0,5m. Kallio pitäisi olla 2,8 m syvällä kauttaaltaan.
Anturamuotti on vaan vähän työlästä tehdä kovin epätasaiselle kalliolle. Olisi helpompi laittaa alle tasauskerros sepelistä. Tämä vaatisi taas oman tilansa.
Savi ei ole kovin kallista. Täytä tonttia savella niin paljon (3-4 m) että alun perin suunnittelemasi teräspaalut käyvät talon perustamiseesi.
Varmin keino varmistua asiasta on ottaa yhteyttä perustussuunnittelijaan. Hän on oikea henkilö asiantuntijana vastaamaan.
Ps. Älä huolestu savesta sillä se toimii erinomaisesti vedeneristeenä alapuolelta tulevaa kosteutta vastaan(ts. salaojat eivät kastu)
olisi jos et lukisi näitä viestejä ollenkaan vaan oikeasti ottaisit yhteyttä pätevään rakennesuunnittelijaan.
Jeesus mitä huuhaata nämä "rakennustarkastaja" ja "pääsuunnittelija" esittävät...
"ts. salaojat eivät kastu"...pohjaveden pinta on se mikä on ja sitä on savessakin ja savi ON märkää.
Noin joka toinen neuvo näillä palstoilla on täyttä roskaa.
Se olisikin vakava juttu jos salaojat kastuisivat !!!
Toivottavasti kukaan ei ota vakavasti näitä "Ammattilaisten juttuja", mitenhän ne itse pysyvät penkillä nauraessaan kun näitä kirjoittelevat, vähintään taitaa tulla pissat housuun. No savi auttaa....
Siis kallio suoraan saven alla? Epävarmat pohjatutkimukset; voiko olla moreeni välissä? jos voi olla moreenia, niin voi olla isoja siirtolohkareitakin peittyneenä savikkoon.
Vaihtoehtoja:
Esim. pilari-palkkiperustus viemällä "kaivoperustukset" pilarit kallioon ja rossipohja palkiston päälle.
Teräspaalutus lyömällä asennettuna jos moreenia, poraamalla jos kalliota ja rossipohja palkiston päälle. Sama firma voisi asentaa vaikkapa kalliolämpöpumppua varten putkiston...
Massanvaihto (kerroksittain tiivistettävä!) anturat ja maanvarainen laatta. Massanvaihtokaivusta jäävät savet voi jättää tontin yleisiksi täyttömaiksi jos on tarvetta. Tässä vaihtoehdossa tulee kaupanpäälle tärinäeristys; kallion tai saven kautta tuleva liikennetärinä ei pääse myöhemminkään kulkeutumaan rakenteisiin. Jos lähistöllä on teitä tai rautateitä, louhimoita tms nyt tai suunnitteilla, niin puree noihin ongelmiin heti.
Kellarillinen ratkaisu; kaivusta jäävät savet voi jättää rakennusten vierustan täyttömaiksi jos rakennuksen korkeusasemaa täytyy nostaa kellarin vaatiman korkeuden vuoksi. Aiheuttanee louhintaa myös vesi- ja viemäriputkille, joten voi olla hintavaa.
Reunavahvistettu laatta saattaa kallistua ikävästi kon on suhteellisen ohut savikerros, jossa on prosentuaalisesti iso paksuusvaihtelu. Toisekseen jää vaara siirtolohkareiden jäämisestä laatan alle ja laatan painuessa ne jäävät kantamaan.