Ongelmana se että anoppi vaatii suvussa kulkevaa nimeä laitettavaksi vauvallemme,
mies on jo oman nimiehdotuksen tehnyt, johon ei siis tämä äitinsä vaatimus kuulu.
Itse pidän molemmista ehdotuksista, mutta jos anopin mieliksi ei olla, niin se luulee että minä olen nimen annon kieltänyt...
Toisaalta taas tahdon että päätämme ITSE lapsemme nimen, kun anoppi on muutenkin joskus hieman liikaa "tuppautunut" joihinkin asioihin...
Ehkä jos anoppi olisi pitänyt suunsa kiinni, tätä miettimistä ei olisi. Olimme nimittäin jo miettineet tämän "suvun-nimen" laittoa lapsellemme, mutta kun sitä vaadittiin, niin tuli "pakko"-olo koko hommaan.
mies on jo oman nimiehdotuksen tehnyt, johon ei siis tämä äitinsä vaatimus kuulu.
Itse pidän molemmista ehdotuksista, mutta jos anopin mieliksi ei olla, niin se luulee että minä olen nimen annon kieltänyt...
Toisaalta taas tahdon että päätämme ITSE lapsemme nimen, kun anoppi on muutenkin joskus hieman liikaa "tuppautunut" joihinkin asioihin...
Ehkä jos anoppi olisi pitänyt suunsa kiinni, tätä miettimistä ei olisi. Olimme nimittäin jo miettineet tämän "suvun-nimen" laittoa lapsellemme, mutta kun sitä vaadittiin, niin tuli "pakko"-olo koko hommaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
ja meillä myös mukaanlukien isommat sisarukset minusta päättävät oman perheen asiat ylipäätään.
Teidän tapauksessa en näkisi ongelmaa kun kyseinen nimi oli teidänkin mielessänne.Eli unohtaisin anopin mielipiteet ja pitäisin päätöstä omana....
Itse päätätte nimen. Kyseessä on oma lapsenne ja teidän nimivalintanne, muilla ei ole mitään sanomista asiaan. He ovat jo päättäneet omien lapsiensa nimet. Te päätätte omanne. Ja voitte luoda omaan perheenseenne sellaiset perinteet, nimienkin osalta, kuin ikinä vaan haluatte.
Anoppeja ei kannata päästää päällepäsmäröimään, siitä ei tule lopulta kuin pahaa mieltä. Itselle.
ja kelpasi