ilmastointi toimintaperiaate??

>> että lämpöpumppu kuljettaa kuljetusaineella (freoni) auton sisältä lämpöenergiaa ulos.

Pörje kirjoitti:

>> että lämpöpumppu kuljettaa kuljetusaineella (freoni) auton sisältä lämpöenergiaa ulos.

"Auton sisätilaan puhalletaan korvausilma viileän kennon läpi jolloin sen lämpötila on halutun lämpöistä".
No just sitähän kirjoittamasi on että auton sisältä viedään lämpöä ulos. MUISTA: kylmää ei oikeasti ole edes olemassa, on vaan lämpöä ja enemmän lämpöä. Lämmön säätely on nimenomaan sitä että lämpimämmästä paikasta siirretään lämpöä "ei niin lämpimään paikkaan". Kaikki on lämpöä joka on absoluuttista nollapistettä lämpimänpää ja alle absoluuttisen nollapisteen ei voida mennä.

Dektor kirjoitti:

"Auton sisätilaan puhalletaan korvausilma viileän kennon läpi jolloin sen lämpötila on halutun lämpöistä".
No just sitähän kirjoittamasi on että auton sisältä viedään lämpöä ulos. MUISTA: kylmää ei oikeasti ole edes olemassa, on vaan lämpöä ja enemmän lämpöä. Lämmön säätely on nimenomaan sitä että lämpimämmästä paikasta siirretään lämpöä "ei niin lämpimään paikkaan". Kaikki on lämpöä joka on absoluuttista nollapistettä lämpimänpää ja alle absoluuttisen nollapisteen ei voida mennä.

Lue lisää

Auton lämmityslaitteen puhallin puhaltaa halutunlämpöistä ilmaa auton sisätiloihin ja kenno saadaan tarvittaessa kylmäksi freonia tai muuta nestettä kierrättämällä/haihduttamalla.
Mitään lämpöpumppuja en ole kuullut sisäilman lämmönsiirtoon liittyvän, enkä tietääkseni ole maininnut sanallakaan mistään "kylmän tekemisestä", joten briljeeraus termodynamiikan alkeilla on tarpeetonta ja MUISTA , lämpöä voi siirtää lämpimästä paikasta myös "vielä lämpimämpään paikkaan", joka nimenomaan on ilmastoinnin ideana.

Pörje kirjoitti:

Auton lämmityslaitteen puhallin puhaltaa halutunlämpöistä ilmaa auton sisätiloihin ja kenno saadaan tarvittaessa kylmäksi freonia tai muuta nestettä kierrättämällä/haihduttamalla.
Mitään lämpöpumppuja en ole kuullut sisäilman lämmönsiirtoon liittyvän, enkä tietääkseni ole maininnut sanallakaan mistään "kylmän tekemisestä", joten briljeeraus termodynamiikan alkeilla on tarpeetonta ja MUISTA , lämpöä voi siirtää lämpimästä paikasta myös "vielä lämpimämpään paikkaan", joka nimenomaan on ilmastoinnin ideana.

Lue lisää

Kuulehan Pörje, ei se freoni tai sen tapainen kylmäaine toimi ilman lämpöpumpun periaatetta.

Totta kait se freonihöyry puristetaan nesteeksi siellä auton ulkopuolella ja sinne se lämpö siirtyy autosta.

Eipä tunnu isoniitynautokorjaamokaan tietävän tai ei ainakaan kerro, millä keinolla se höyrystinkenno niin mahdottomasti kylmenee, jotta se sitten voisi "talteenottaa lämpöä kylmäaineeseen". Jussasta nyt sitten puhumattakaan.

Höyrypää kirjoitti:

Eipä tunnu isoniitynautokorjaamokaan tietävän tai ei ainakaan kerro, millä keinolla se höyrystinkenno niin mahdottomasti kylmenee, jotta se sitten voisi "talteenottaa lämpöä kylmäaineeseen". Jussasta nyt sitten puhumattakaan.

Lue lisää

...palstalla harvinaisen tyhmää jengiä!
Yritän nyt omin sanoin sen koko prosessin selostaa jotta kaikki sen tajuavat:
Kompressori puristaa kylmäaineen noin 20 baarin paineeseen ja kylmäaine menee lauhduttimen kautta (lauhduttimessa kylmäaine jäähtyy ajoviiman vaikutuksesta ja luovuttaa lämmön pois)paisuntaventtiiliiliin jossa sen paine lasketaan tasolle noin 1 bar.paisuntaventtiilin jälkeen kylmäaine menee höyrystimeen (on lämmityslaitteen kennon kanssa samassa kotelossa) jossa se nimensä mukaisesti höyrystyy ja ottaa tarvitsemansa höyrystymislämmön kennon ripojen kautta sen läpi virtaavasta ilmasta. Höyrystimen jälkeen kylmäaine menee kompressorin imupuolelle lämmennneenä (sehän otti höyrystimessä lämmön itseensä)ja prosessi alkaa alusta koska koko kierros on menty läpi.

Jussa kirjoitti:

...palstalla harvinaisen tyhmää jengiä!
Yritän nyt omin sanoin sen koko prosessin selostaa jotta kaikki sen tajuavat:
Kompressori puristaa kylmäaineen noin 20 baarin paineeseen ja kylmäaine menee lauhduttimen kautta (lauhduttimessa kylmäaine jäähtyy ajoviiman vaikutuksesta ja luovuttaa lämmön pois)paisuntaventtiiliiliin jossa sen paine lasketaan tasolle noin 1 bar.paisuntaventtiilin jälkeen kylmäaine menee höyrystimeen (on lämmityslaitteen kennon kanssa samassa kotelossa) jossa se nimensä mukaisesti höyrystyy ja ottaa tarvitsemansa höyrystymislämmön kennon ripojen kautta sen läpi virtaavasta ilmasta. Höyrystimen jälkeen kylmäaine menee kompressorin imupuolelle lämmennneenä (sehän otti höyrystimessä lämmön itseensä)ja prosessi alkaa alusta koska koko kierros on menty läpi.

Lue lisää

tähän tarinaan sen perusperiaateen että paineessa ilman lämpotila kasvaa. Eli kompressorilla kun tuotetaan paine (Jussa mainitsi 20 bar) paineistettu ilma lämpiää (joku normaali fysiikan laki en tiedä). Tämä lämmin/kuuma ilma kiertää sinne lauhduttimelle (syyläri) jossa sen lämpotila on helppo pudottaa johtuen korkeasta lähtötasosta. Nyt tämän jäähdytetyn ilman paine lasketaan takaisin (Jussa mainitsi 1 bar) jolloin ilman lämpötila laskee edelleen huomattavasti alle jäähdyttävän ilman. Siis tällä paineen vaihtelulla saadaan aikaan se että ilmastoinnista saadaan kylmempää ilmaa kuin ympäröivä ilma. Jos eka kyselijä tätä haki takaa. Tekniikan toi Jussa jo kertoki. Noi huuhaa noppailut siitä siirtyykö kylmä autoon vai lämpö autosta pois jätän muille.

kun lisäät kirjoitti:

tähän tarinaan sen perusperiaateen että paineessa ilman lämpotila kasvaa. Eli kompressorilla kun tuotetaan paine (Jussa mainitsi 20 bar) paineistettu ilma lämpiää (joku normaali fysiikan laki en tiedä). Tämä lämmin/kuuma ilma kiertää sinne lauhduttimelle (syyläri) jossa sen lämpotila on helppo pudottaa johtuen korkeasta lähtötasosta. Nyt tämän jäähdytetyn ilman paine lasketaan takaisin (Jussa mainitsi 1 bar) jolloin ilman lämpötila laskee edelleen huomattavasti alle jäähdyttävän ilman. Siis tällä paineen vaihtelulla saadaan aikaan se että ilmastoinnista saadaan kylmempää ilmaa kuin ympäröivä ilma. Jos eka kyselijä tätä haki takaa. Tekniikan toi Jussa jo kertoki. Noi huuhaa noppailut siitä siirtyykö kylmä autoon vai lämpö autosta pois jätän muille.

Lue lisää

On lisättävä edelliseen, että ei siellä ole ilmaa vaan kylmäainetta. Tämä aine höyrystyy siellä kennossa, jonka läpi se ilma tulee autoon. Ulkopuolella olevassa kennossa se nesteytyy ja ja luovuttaa lämpöä.

Kyllä se ilman lämpeneminen paineen alla on sukua tälle ilmiölle, mutta ei kylmälaite toimi sillä tavalla. Tärkeätä on höyrystyminen eli kiehuminen ja toisaalta tiivistyminen.

vielä kirjoitti:

On lisättävä edelliseen, että ei siellä ole ilmaa vaan kylmäainetta. Tämä aine höyrystyy siellä kennossa, jonka läpi se ilma tulee autoon. Ulkopuolella olevassa kennossa se nesteytyy ja ja luovuttaa lämpöä.

Kyllä se ilman lämpeneminen paineen alla on sukua tälle ilmiölle, mutta ei kylmälaite toimi sillä tavalla. Tärkeätä on höyrystyminen eli kiehuminen ja toisaalta tiivistyminen.

Lue lisää

No nyt jää vielä epäselväksi tämän kylmäaineen ominaisuudet. Eli toimiiko se kuitenkin niin kuin ilmakin, mutta vain niin että höyrytyminen tapahtuu huomattavan alhaisessa lämpötilassa?

Eli kun kompura nostaa painetta kylmäaine tiivistyy ja samalla sen lämpötila nousee. Jäähdytetään, lasketaan painetta, kylmäaine höyrystyy ja samalla sitoo itseensä lämpöä? Eli että tuo paineen vaihtelu on se avain millä kylmäaine muutuu nesteeksi ja taas höyrystyy. Ja sitten taas yläasteen fysiikalla hörystyminen sitoo lämpöä ja nesteytyminen luovuttaa sitä.

Kummia vehkeitä.

jäi epäselväksi kirjoitti:

No nyt jää vielä epäselväksi tämän kylmäaineen ominaisuudet. Eli toimiiko se kuitenkin niin kuin ilmakin, mutta vain niin että höyrytyminen tapahtuu huomattavan alhaisessa lämpötilassa?

Eli kun kompura nostaa painetta kylmäaine tiivistyy ja samalla sen lämpötila nousee. Jäähdytetään, lasketaan painetta, kylmäaine höyrystyy ja samalla sitoo itseensä lämpöä? Eli että tuo paineen vaihtelu on se avain millä kylmäaine muutuu nesteeksi ja taas höyrystyy. Ja sitten taas yläasteen fysiikalla hörystyminen sitoo lämpöä ja nesteytyminen luovuttaa sitä.

Kummia vehkeitä.

Lue lisää

Katselin netistä käytössä olevien kylmäaineiden kiehumispisteitä ja ne ovat tyypillisesti vaikkapa -20 astetta. Tällöim neste kiehuu 1 ilmakehän paineessa tässä lämpötilassa. Jos painetta on enemmän, niin ei kiehu. Jos painetta on vähemmän, niin kiehuu vielä kylmemmässä. Kiehuminen on tässä sama kuin höyrystyminen. Kiehumiste nousee tuosta -20 asteesta, jos paine nousee yli 1 ilmakehän. Kun lämpötila nousee riittävän suureksi, niin ylitetään ns. kriittinen piste ja höyryä ei enää saada nesteeksi milllään paineella.

Jos kaadat kädellesi vaikkapa tenttua tai eetteriä, se höyrystyy siitä, vaikka kiehumispisteessä ei ollakaan (mutkikkaampi osapainejuttu). Tuntuu kylmältä.

Siellä kennossa, joka auton sisälle aiheuttaa jäähtymistä on alipaine, koska kompura imee sieltä höyryä. Tärkeä näkökohta asian ymmärtämiselle on, että sinne tulee nestettä ulkoyksiköstä pienen reiän kautta hitaasti (paisuntaventtiili), jotta alipaine säilyy. Siis siellä se neste höyrystyy eli sitoo lämpöä ja kenno kylmenee.

Saamansa höyryn kompura paineistaa nesteeksi ulkoyksikön kennossa, joka siis lämpenee.

Jos kylmäkone toimisi pelkästään kaasumaisen ilman puristelulla, niin sen teho olisi miltei olematon. Olomuodon muutos nesteestä kaasuksi ja takaisin on se avainsana - lämpömäärät ovat aivan eri luokkaa.

pakkasella kirjoitti:

Katselin netistä käytössä olevien kylmäaineiden kiehumispisteitä ja ne ovat tyypillisesti vaikkapa -20 astetta. Tällöim neste kiehuu 1 ilmakehän paineessa tässä lämpötilassa. Jos painetta on enemmän, niin ei kiehu. Jos painetta on vähemmän, niin kiehuu vielä kylmemmässä. Kiehuminen on tässä sama kuin höyrystyminen. Kiehumiste nousee tuosta -20 asteesta, jos paine nousee yli 1 ilmakehän. Kun lämpötila nousee riittävän suureksi, niin ylitetään ns. kriittinen piste ja höyryä ei enää saada nesteeksi milllään paineella.

Jos kaadat kädellesi vaikkapa tenttua tai eetteriä, se höyrystyy siitä, vaikka kiehumispisteessä ei ollakaan (mutkikkaampi osapainejuttu). Tuntuu kylmältä.

Siellä kennossa, joka auton sisälle aiheuttaa jäähtymistä on alipaine, koska kompura imee sieltä höyryä. Tärkeä näkökohta asian ymmärtämiselle on, että sinne tulee nestettä ulkoyksiköstä pienen reiän kautta hitaasti (paisuntaventtiili), jotta alipaine säilyy. Siis siellä se neste höyrystyy eli sitoo lämpöä ja kenno kylmenee.

Saamansa höyryn kompura paineistaa nesteeksi ulkoyksikön kennossa, joka siis lämpenee.

Jos kylmäkone toimisi pelkästään kaasumaisen ilman puristelulla, niin sen teho olisi miltei olematon. Olomuodon muutos nesteestä kaasuksi ja takaisin on se avainsana - lämpömäärät ovat aivan eri luokkaa.

Lue lisää

No niin, alkaahan se oikean suuntainenkin tieto vähitellen ilmaantua.

Pari oikaisua:
"Alipainetta", jos sillä tarkoitetaan painetta ulkoilman paineeseen verrattuna, järjestelmässä ei ole kuin vasta tosi kovilla pakkasilla.
Kompressorin imupuolella, eli höyrystimessä kylmäaineen höyrynpaine on n. 1.8 bar ylipainetta ja kompressorin lähtöpuolella sitten enempi, vaikkapa 10 - 30 bar riippuen lauhduttimen lämpötilasta eli ulkoilman lämpötilasta ja auton nopeudesta eli ulkoilman virtausnopeudesta.

Kompressori ei käynnisty, jos imupuolen paine on alempi, kuin n. 2.5 bar (n 5 astetta), ja tämä estää jäähdytystoiminnan talvikeleillä.

Kompressorin ulostulossa, siis korkeapainepuolella kylmäaine on edelleen höyrynä, koska sen lämpötila nousee rajusti puristuksen seurauksena, luokkaa 70 astetta. Tämä sitten jäähtyy lauhduttimessa ja samalla tiivistyy nesteeksi. Tämä neste sitten ruiskutetaan höyrystimeen, jossa se paineen alentumisen seurauksena höyrystyy ja höyrystyessään kylmenee siihen lämpötilaan, mitä höyrystimessä oleva paine edellyttää. 1.8 bar on noin -2 astetta.

jäi epäselväksi kirjoitti:

No nyt jää vielä epäselväksi tämän kylmäaineen ominaisuudet. Eli toimiiko se kuitenkin niin kuin ilmakin, mutta vain niin että höyrytyminen tapahtuu huomattavan alhaisessa lämpötilassa?

Eli kun kompura nostaa painetta kylmäaine tiivistyy ja samalla sen lämpötila nousee. Jäähdytetään, lasketaan painetta, kylmäaine höyrystyy ja samalla sitoo itseensä lämpöä? Eli että tuo paineen vaihtelu on se avain millä kylmäaine muutuu nesteeksi ja taas höyrystyy. Ja sitten taas yläasteen fysiikalla hörystyminen sitoo lämpöä ja nesteytyminen luovuttaa sitä.

Kummia vehkeitä.

Lue lisää

Voihan pojat kuinka sekavaa selostusta ilmastoinnista