http://presso.kauppalehti.fi/p/l/i/lehti/juttu.jsp?oid= 1572652&sivu=48
Kannattaa katsoa asuntojen hinnat, kuluttajahinnat, ansiotaso tilastokäyrää.
"Sampo Pankissa tulo- ja asuntojen hintatilastoa pitävä ekonomisti Lauri Uotila myöntää, että varallisuuden nousu on osittain valunut asuntojen hintoihin. Puheet ylikuumenemisesta ovat hänestä silti liioittelua.
Suhteessa keskivertosuomalaisen kotitalouden nettomääräisiin vuosituloihin, asuntojen hinnoissa ei ole tapahtunut oleellista nousua. Tänäkin päivänä asunnot ovat huomattavasti halvempia suhteessa tulotasoon kuin mitä ne olivat 1980-luvun lopussa."
"Samoilla linjoilla on myös Nordean asuntorahoitusjohtaja Jussi Ala-Könni. Hänen mielestään puheet kuplasta ovat ylimitoitettuja, sillä suomalaisten varallisuustilanne on niin hyvä, että "maltillinen" koronnousu ei muuta kotitalouksien mahdollisuutta ostaa asuntoa tai suoriutua lainakuluistaan.
- Markkinatilanne näyttää hyvin normaalilta, Ala-Könni summaa tilanteen."
Silloin kun pankin ekonomistit varoittelevat koron nousuista, tuhnut on ekonomistin kanssa samaa mieltä. Muuten ollaan faktojenkin edessä eri mieltä :)
Kannattaa katsoa asuntojen hinnat, kuluttajahinnat, ansiotaso tilastokäyrää.
"Sampo Pankissa tulo- ja asuntojen hintatilastoa pitävä ekonomisti Lauri Uotila myöntää, että varallisuuden nousu on osittain valunut asuntojen hintoihin. Puheet ylikuumenemisesta ovat hänestä silti liioittelua.
Suhteessa keskivertosuomalaisen kotitalouden nettomääräisiin vuosituloihin, asuntojen hinnoissa ei ole tapahtunut oleellista nousua. Tänäkin päivänä asunnot ovat huomattavasti halvempia suhteessa tulotasoon kuin mitä ne olivat 1980-luvun lopussa."
"Samoilla linjoilla on myös Nordean asuntorahoitusjohtaja Jussi Ala-Könni. Hänen mielestään puheet kuplasta ovat ylimitoitettuja, sillä suomalaisten varallisuustilanne on niin hyvä, että "maltillinen" koronnousu ei muuta kotitalouksien mahdollisuutta ostaa asuntoa tai suoriutua lainakuluistaan.
- Markkinatilanne näyttää hyvin normaalilta, Ala-Könni summaa tilanteen."
Silloin kun pankin ekonomistit varoittelevat koron nousuista, tuhnut on ekonomistin kanssa samaa mieltä. Muuten ollaan faktojenkin edessä eri mieltä :)
Vastaukset 7
Vanhimmat
Nehän parhaiten "tietää" kannattaako ottaa lainaa ja ostaa asunto. Ei oo asunnot liian kalliita eikä markkinat oo ylikuumentuneita. Ei nouse korot ikinä, eikä hinnat laske ikinä.
Lammaslauma määkii ja tottelee niinku sanotaan.
Ei me omistusasujat uskota tilastoja, eikä pankkeja. ei uskota välittäjiä eikä muita ammatikseen asuntokauppojen kanssa tekemisissä oelvia. Ei uskota ekonomisteja, eikä omia laskelmiamme. Ei uskota tulevaisuuteen, eikä omaan kykyymme. Me emme uskalla ottaa pienintäkään riskiä siitä että saisimme asua työelämän jälkeen omassa asunnossa, eikä vuokralaisena, maksaen vuokraa johon eläke ei riitä. Sillä eläkkeet ovat nousseet huomattavasti hitaammin kuin vuokrat, vaikka emme sitä uskokkaan kun sinä Janne_70 et sitä ole meille kertonut. Me uskomme vain sinua oi suuri "rommaus-guru"-Janne_70.
"Tilastokeskuksen asuntojen hintoja tutkiva kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen on pankkiekonomistien kanssa toista mieltä.
- Nämä ovat pankkien tyypillisiä optimistisia näkemyksiä. On olemassa merkkejä siitä, että asuntojen hinnat ovat paikoitellen karkaamassa ihmisten maksukyvyn ulottumattomiin."
"Kerrataan lyhyesti Suomen asuntomarkkinoiden tämän hetkinen tilanne. Asuntolainojen koot ovat kasvaneet, laina-ajat pidentyneet, ja asuntojen reaalihinnat ovat nousseet Helsingissä jo 1980-luvun kasinovuosien ennätystasolle."
"Yhtälössä on monta muuttujaa, jotka kielivät suuren hintakuplan vaarasta. Tästä huolimatta asuntoasiantuntijoiden mielipideleiri on jakaantunut tasan kahtia. Toisella puolella ovat ne, joiden mielestä suomalaisilla ei ole mitään hätää. Sitten ovat ne, jotka ovat kehityksestä kauhuissaan. "
"Suomalainen voi toisin sanoen ostaa nykyisillä tuloillaan enemmän kulutustuotteita, vaikkapa hampurilaisia, mutta useampiin asumisneliöihin hänellä ei ole varaa. Sama lopputulos ilmenee myös Tilastokeskuksen tilastoista. Varallisuuden nousu ei siis ole lisännyt ihmisten taloudellista mahdollisuutta ostaa asuntoja."
"vuonna 1985 helsinkiläinen asunnonostaja tarvitsi noin 80-kertaisesti nettokuukausipalkkansa maksaakseen 50 neliön kaksion. Nyt, 20 vuotta myöhemmin hän tarvitsee saman asunnon ostamiseen lähes saman verran eli noin 78 kuukausipalkkaa, vaikka hänen varallisuustasonsa on noussut selvästi."
Eli vaikka varallisuuden olisi pitänyt nousta, joutuu suomalainen maksamaan yhtä monta kuukausipalkkaa siitä samasta asunnosta. Ero on vain siinä että se sama asunto on nyt 20 vuotta vanhempi.. Omasta mielestäni tilanne ei ole ihan normaali jos keskivertosuomalaisella on yhtä huonot/hyvät mahdollisuudet ostaa mieleinen asunto kuin silloin kun neuvostoliitto oli vielä voimissaan ja autokannasta suuri osa oli Ladoja, nokia teki kumisaappaita ym..
Tämä on mielestäni ihan yhteiskunnallinen ongelma eikä mikään yksittäisten tuhnujen päänsärky.
Tulee tosiaankin mieleen Ladat ja Neuvostoliitto. Kaikki se työstä saatu tulos, mikä on kansan selkänahasta revitty, on valunut pankkien ja gryndereiden katteisiin. Ja tuulipukukansa ostaa pää märkänä, kun ei osaa laskea alkeellisintakaan prosenttilaskua.
Eli entiseen aikaan verrattuna tilenne on parempi. Asunnosta maksat tuloihisi nähden niin kuin ennenkin, mutta kulutustuotteita saat enemmän. Mikäs hätä tässä on?
ei ole yksittäisten tuhnujen ongelma, se on kaikkien tuhnujen ongelma.
hintoja ei määrätä muulla kuin markkina-arvolla, ja kun korot määrätään EKP:stä niin siinä on tuhulla ja kaleva-lehdellä ihmettelemistä kunnes korot alkaa nousta. oleta vaikka 2 vuotta ja nykyinen korko tuplaksi, miten käy asuntojen hinnan? kaikki tietää että korot tulevat nousemaan, mutta isoa rysäystä ei tulla näkemään asuntojen hinnoissa, ehkä pahimmillaan 10% lasku, alennus, jonka saa jo nyt jos osaa tinkiä.
Lehtisen kommentit vaikuttavat todella asenteellisilta ottaen huomioon, että kyseessä on Tilastokeskuksen heppu. Ja vielä omituisempia ovat hänen täysin virheelliset tulkintansa! Hepun pohjakoulutus viittaa taidekasvatukseen tai astrologiaan.
Seuraavassa muutama virheellinen tulkinta / suoranainen vale:
1) Asuntojen reaalihinnat eivät ole 80-luvun tasolla: reaalihinnat olivat tuolloin yli 21 % korkeammat (lähde: Tilastokeskus).
2) Ihmiset eivät käytä 100 % tuloistaan asumiseen. Puhtaasti asuntojen kohdalla Helsingissä on 2,5 % parempi ostovoima kuin 1985 (78 / 80 kk-palkkaa). 20 vuodessa kuitenkin lähestulkoon kaikkien muiden hyödykkeiden kohdalla ostovoima on lisääntynyt reilusti (tämän myöntää Lehtinen itsekin), jolloin suurempi osa tuloista on käytettävissä muihin aktiviteetteihin kuten asumiseen tai matkailuun.
3) Korot ovat v. 2005 paljon alhaisemmat ja selvästi pieniriskisempiä heilahteluille kuin vuoden 1985 suljetun Suomen helibor- ja pankkien omat korot.