Ihan näin ´heittona´ mielenkiintoinen pikku detaali tähän palstalla voimakkaana vellovaan Bodom-bodom-bodom -keskusteluun. Nils on käyttänyt (häntä jutussa kuultaessaankin) viinasta yleisesti nimitystä pirunviina. Herää kysymys: Mitä niin pirullista siinä viinassa Nilsille mukamas sitten on/ON OLLUT, kun noin viinaa pitää noitua? Ikäisekseenhän hän näyttää ulospäin hyväkuntoiselta, ja talouskin on kunnossa, perhe ym., eli mitenkään pahemmin tuo "pirunviina" ei - ainakaan näin ulospäin tarkasteltuna - ole hänen elämäänsä raiteeltaan suistanut. Lieköhän Nilsille sitten sattunut jotakin aivan erityistä kännipäissään joskus, vai mitkä ovat tämän "pirunviinan" juuret?
Kyllähän sitä on itse kullekin, ja itsellenikin, tullut viinan kanssa tolskattua (ja tulee yhä) yhtä sun toista ;D. MUTTA muistot ´niistä reissuista´ minulla ovat kaikki ihan hyviä (siis moraalikrapulasta toivuttuani, heh), enkä ole koskaan esim. kenenkän henkeä tai terveyttä juovuspäissäni(kään) vaarantanut...
Pirunviinaksi voisin kuvitella viinaa ensisijaisesti tituleeraavan henkilön (alkoholisti tai entinen alkoholisti), jonka elämän viina on konkreettisesti suitanut totaalisesti raiteiltaan, eli hän on ns. menetänyt kaiken (perhe, koti, talous, työpaikka, ihmissuhteet jne...). Nilshän ei sellainen ole, ei ole ei... Juontaako pirunviina-nimityksen käyttö Nilsin puhekiellessä, hänen kohdallaan, sitten johonkin aivan yksittäiseen, erityiseen, tapaukseen/tapahtumaan??
Kyllähän sitä on itse kullekin, ja itsellenikin, tullut viinan kanssa tolskattua (ja tulee yhä) yhtä sun toista ;D. MUTTA muistot ´niistä reissuista´ minulla ovat kaikki ihan hyviä (siis moraalikrapulasta toivuttuani, heh), enkä ole koskaan esim. kenenkän henkeä tai terveyttä juovuspäissäni(kään) vaarantanut...
Pirunviinaksi voisin kuvitella viinaa ensisijaisesti tituleeraavan henkilön (alkoholisti tai entinen alkoholisti), jonka elämän viina on konkreettisesti suitanut totaalisesti raiteiltaan, eli hän on ns. menetänyt kaiken (perhe, koti, talous, työpaikka, ihmissuhteet jne...). Nilshän ei sellainen ole, ei ole ei... Juontaako pirunviina-nimityksen käyttö Nilsin puhekiellessä, hänen kohdallaan, sitten johonkin aivan yksittäiseen, erityiseen, tapaukseen/tapahtumaan??
Vastaukset 32
Vanhimmat
Kyllähän tuota pirua käytetään paljon puhelielessä.
-pirun vaikea koe
-pirun Tuominen
-pirulainen
-piru riivaa
-pirun pahaa
-pirun viina kun on pahaa
näitä on vaikka kuinka paljon
...mietippä ite
Nils puhuu nimenomaisesti pirunviinasta, tarkoittamatta sillä mitään mainitsemasi tyylistä: "pirun viina kun on pahaa". Eri asia.
Ennemminkin hän voisi tarkoittaa sillä "Helvetin lientä esiporttina saatanallisiin tekoihin" - tai jotain sinne päin. Ymmärtäisin.
että "kun pirusta puhutaan niin sarvet näkyy"
Vaiko kun pi__usta? viinaaa? mustaa sukkaa?
nii sarvet..
Nilsille lie esitetty kysymyksiä liikaa siitä pirun viinasta, kyllästyyhän siihen jankkaukseen. Poliiseita luonnollisesti kiinnostaa Salmisaaripullon kohtalo.
spekulaatiota, oli se sitten pirunviinaa tai "sitä pirun viinaa"..
Oikeusmanin avaus on ihan hyvä, mutta ei tuo ajatus että NG:tä on alkanut kyllästyttää toistuva viinasta kysely ihan huono ole. Vihan NG silti olla sitä mieltä, että viina on syyllinen, niinhön monet muutkin ajattelevat.
Siis NG:tä on alkanut hatuttaa, se hermostui, ja silloin siltä lipsahti sana, joka paljastaa sen mielipiteen viinasta, se pirunliemi tekee ihmisen hulluksi..se voi silti olla näin.
outoa, jos Nisse olisi sen tokaissut sisi, että on kyllästynyt viinasta jankutukseen, niin miksi sitten taas turvautui selittelyyn ja suoraniseen valehteluun jos sitä olisi tarkoittanut? Kuitenkin sitten selitti asian toisin vedoten viinan huonolaatuisuuteen.
Ollut kuitenkin juuri viinan nauttimisesta, eikä tietystä merkistä?
minusta enemmänkin seli-seli-osastoon kuuluvaa.
varsinkin kun voi sekottaa Citrukseen, sittensän se ollut enää niin 'karvasta'.
Onko Salmisaari jotain tikkuviinaa, vai mitä se on?
Kun oikeudessa asiaa käsiteltiin niin puhuttiin yleisesti viinasta Citrus ja Salmisaari, johon Nils totesi aluksi (että, sitä pirun viinaa)..
Eihän silloin ole kyse pelkästä Salmisaaresta.
puhuttiin alkoholeista ytenäisenä, mutta Nisse itse mainitsi sen pirunviinan tarkoittavan salmisaaeiviinaa.
Jos vaikka tosiaan ajattelisi, että Nisse tarkoitti juuri tokaisullaan sitä, että on kyllästynyt viinasta jankkaamiseen, niin miten siihen taas liittyisi millään tavalla viinan huonolaatuisuus (huonolaatuisuus=makuhäiriö tai vastaava), jonka sanoi syyksi? Mielestäni se ei sovi siihen mitenkään päin vaikka kuinka sovittelisi. Vai sopiiko?
Ellei sitten huonolaatuisuus tarkoita, että oli huonoa, kun siitä tuli rähinäviinaa sillä reissulla?
asiaan vastannut mitä hän sillä tarkoitti pirunviina = huonolaatuista salmisaarta. Siksi Nisse käytti sitä nimitystä kertoessaan viinanjuonnistansa retkellä.
Maallikolle siitä tulee kyllä mieleen, että viina kaiken pahan alku ja juuri.
Mielenkiintoinen juttu. Tätä ihmetellyt minäkin. Ensimmäisen kerran kiinnitin huomiota koko sanaan NG:n jutun yhteydessä,viinan 'noitumista'. Pirunviina-sana siirtää syyn humalassa tehdyistä tyhmyyksistä viinaan itseensä: en minä mutta se viina, se viina minut noitui.
Voi olla että NG:n perheessä/suvussa tai ympäristössä nuorena on ollut joku turmiolan tommi ja Turmiolan Tommi-tyyppistähän se alkoholivalistuskin oli silloin.
'Kuppia tehtiin, otettiin tosi vähän'. Muitten verestä alkoholia ei edes löytynyt. Puheet pullojen määristä vaihdelleet..
Ihmisillä on taipumus ajatella, että mukavan näköiset siistit ihmiset eivät tee murhia eli sen kaltaiset kuin vaikkapa minä, mutta epäsiistit ja rumat tekevät. Voi olla, mutta poikkeuksia tästä on niin paljon, että tällaista sääntä ei pidä paikkaansa.
..*Kerran mä erehdyin, kerran mä erehdyin, tuomita ei kenkään saisi toisiaan, kerran mä erehdyin..*
Kaksi eri asiaa:
-pirunviinaa
-pirun viinaa
vielä painottaen
pirun! viina
kiinan kielessä painotus muuttaa täysin sanan merkityksen
tämä on kirjakieltä puhuville vaikea asia ymmärtää
Juuri noin minäkin asian ymmärrän..
niin tekee, mutta koska NG:n kotikieli on ruotsi, hänen painotuksensa voi olla poikkeavaa, vaikea aina ihan tarkaan ymmärtää, ja koska pikaiset käännökset ruotsinkielestä suomeksi voi tehdä sen, että jotkut lauseet kuulosta omituisilta ja epäselviltä.
Pitäis nähdä, kuulla millaisessa tilanteessa tuo sana pirunviin, vai pirun viina on lausuttu..
Minä ei tiedä mitän.
poliisikuulusteluissa,
löytyy netistä
??? Oikeudenkäynti löytyy poliisikuulusteluna netistä?
joka on bodomnow-sivulla. Olen kuunnellut sen mutten juuri tuohon keskittynyt, ihmettelin sen puhetyyliä yleensä ja ihmettelin siinä olevia ristiriitoja niihin kohtiin missä NG on toisilla kerroilla kertonut eri tavalla (telttaanmeno, järjestys, onkiminen, onget, puukot, kamat teltaassa vai teltan ulkopuolella jne)
Onko se pirunviina sillä videolla?
on siellä
kun voi pitää ääntäkin kovemmalla näin päiväsaikaan
ei siinä ole sanaa pirunviina. Joo, se oli siis oikeudenkäynnin aikaan neljäntenä päivänä ..
Menen sekaisin, nyt tuntuu hirveältä vaihteeksi, että viitsinkin katsoa koko nauha, mitä sanomista mulla on tuohon... Kuka voisi haluta jotain pahaa tuolle ihmiselle. Entäs jos hän ei vain muista, ja sen takia hyväntahtoisesti yrittää kertoa edes jotakin??
Onneksi ei tarvitse kuulua mihinkään lautamiehistöön..
Tämä juttu ei selviä ikinä, ei käy kateeksi ketään siihen osallistuvia
Ensinnäkin ei'pirunviina' vaan PIRUN VIINA ja toiseksi tapa ilmaista on hyvin yleistä kuten SAATANAN AUTO, PERKELEEN AKKA, jne. ...
tai vitun viina, ööö, pirun viina kuulostaa siltiki omituiselta. Mites se sanotaan ruotsiksi, se on kääntänyt sen mielessään tuollaseksi, ja 'djävulens sprit'? höö..
kuvatulla tavalla - djävlig ..
(tai pirun viina - miten vaan). Mainitsemasi SAATANAN AUTOn, PERKELEEN AKAn, jne. ... kyllä tietyssä tilanteessa ymmärtää, MUTTA
Miksi Nils kuvailee telttaretkellä mukana ollutta
viinaa pirunviinaksi??
Nilsin mukaanhan seurue ei erityisemmin kännäillyt (lähinnä itsekin korkeintaan hieman maisteli), mitään riitaa tai sanaharkkaa ei seurueen jäsenten kesken missään vaiheessa ollut jne., nukkumaankin mentiin illan päätteeksi sopuisasti "hyvät yöt" toisilleen toivotellen.
Pirunviina?? Mitä ihmeen pirullista viinassa sitten Nilsin mielestä telttaretken (murhenäytelmän) kannalta mukamas oli, ja miksi se saa niin kirvoittavan "pirunviina"-tuomion Nilsiltä, kun hänen oman kertomuksensa (illan tapahtumista) perusteella kaikki sujui nuorten kesken suorastaan hämmästyttävän ´sivistyneesti´ (kun ottaa huomioon nuorten iät ja kokemattomuuden alkoholin kanssa), siis aivan kuin mitään viinaa ei olisi retkellä edes ollut (saati sitten, että sillä olisi ollut mitään vaikutusta tapahtumain traagiseen kulkuun...). Jos viina on kerran täysin merkityksetön aspekti, niin MIKSI se on Nilsille pirunviina. Aika outoa.
bodom-oikeudenkäynti 4.päivä
esitutkinnan ja katsomalla sen videon ei jää mitään epäselvää Nilsin suhteesta alkoholiin ja sen pirullisiin seuraamuksiin.
Nyt kun Gustafsson on syytettynä, kaikkeen, mitä hän sanoo, suhtaudutaan epäilevästi etsien merkkejä, jotka paljastaisivat hänet. Muistui mieleeni kahdeksan surmanluodin Pasanen joka kirosi viinan pannen sen kaiken pahan syyksi. Niskanen oli elokuvassaan toista mieltä - mutta se siitä. Gustafsson on 60-luvun kasvatti ja tuolloin yleisesti suhtauduttiin itseään vähänkin arvostavissa tavallisissakin perheissä viinaan hyvin tuomitsevasti. Uskonnolla oli vielä suuri merkitys ja lähiyhteisössä ei katsottu hyvällä viinan kanssa letrautuviin. Varsinkin nuorison viinankäyttö tuomittiin laajasti ja tällainen asenne imettiin kasvatuksen mukana kuin äidin maito. Mielestäni tässä voi juuri olla kysymys tällaisesta kotona opitusta jyrkästä asenteesta viinaa kohtaan ja se ilmenee mm. kielenkäytössä aina kun viinasta tulee puhe. Tämän päivän japanilaisnuoret ihmettelevät miksi vanhemmat ihmiset aina nyökyttelevät ja kumartavat toisilleen kun puhuvat keskenään. Nyökyttely ja kumartelu ilmaisevat kunnioitusta toista kohtaan mikä seikka on kulttuurin rapautumisen myötä häviämässä japanilaisten elämästä. Nykyajan vapaamielisen nuoren ja edellisen paljon tiukempien normien mukaan kasvatetun sukupolven välillä on suuria eroja. Nuo erot huomaa helpommin ihminen, joka tulee muualta. Hän saattaa helpostikin nähdä eroja tämän päivän nuorison ja edellisen sukupolven ihmisen suhtautumisessa juuri näihin aiemmin tabuina olleisiin asioihin kuin myös suhtautumisessa toisiin ihmisiin varsinkin siinä tilanteessa kun ensimmäistä kertaa ollaan ihmisen kanssa tekemisissä. Täälläkin on ihmetelty sitä, miksi Gustafsson tuntuu hymyilevän vähän jokaiselle. Tuo ele ilmaisee mielestäni kohteliaisuutta muita kohtaan vähän kuten vanhemman polven japanilaisten nyökyttely toisilleen. Tämän päivän nuoriso on kokonaan jäänyt vaille kohteliasuustapojen kasvatusta. Nuoret suhtautuvat yhtä välittömästi niin vanhempiin ihmisiin kuin nuoriinkin ja kukaan ei enää kiinnitä seikkaan huomiota vaikka moni vanhempi ihminen tuota kylmyyttä ihmettelee. Kulttuurin rapistuessa kaikki vanha häviää vähin äänin, mutta tietyt nuorena opitut asiat kulkevat ihmisessä mukana läpi elämän kuten hyvät tavat. Gustafssonin on varmasti vaikea ymmärtää häneen kohdistettua arvostelua kun se koskee hänen käyttäytymistään ja eräiltä osin kielenkäyttöä. Jos kysyttäisiin Gustafssonilta, miksi hän puhuu pirun viinasta, niin tuskimpa pystyisi vastaamaan kysymykseen: jälleen vain ihmettelisi, mitä moisella kysymyksellä mahdettaneen ajaa takaa kun tietää että noinhan viinasta aina puhuttiin hänen nuoruuden aikana. Piru on tänä päivänä jäänyt pois kielestä kun kukaan ei enää siihen usko.
syytetty ja kuulostaako hän alkoholistilta?
Ovatko jutut ja asenne mihin suuntaan?
Miksi hän uskaltaa koheltaa näin vakavassa paikassa?