Kyllä ihmettelen tätä touhua näillä alaluokkien opettajilla. Itse toimin KKavustajana ja näen näiden toilailuja päivittäin.
Koskaan ei ole opettaja pyytänyt lapsilta anteeksi, jos myöhästyy tunnilta. Kostaa vain myöhästymisensä lapsille pitämällä yliaikaa ja nolaamalla jonkun oppilaan.
Jos oppilas myöhästyy, niin voi voi mikä mesoaminen ja anteeksipyyntöä vaaditaan. Eikö omalla esimerkillä opeteta parhaiten.
Opettajat ovat ilmeisesti aivan liian ylpeitä pyytääkseen lapsilta anteeksi!
Koskaan ei ole opettaja pyytänyt lapsilta anteeksi, jos myöhästyy tunnilta. Kostaa vain myöhästymisensä lapsille pitämällä yliaikaa ja nolaamalla jonkun oppilaan.
Jos oppilas myöhästyy, niin voi voi mikä mesoaminen ja anteeksipyyntöä vaaditaan. Eikö omalla esimerkillä opeteta parhaiten.
Opettajat ovat ilmeisesti aivan liian ylpeitä pyytääkseen lapsilta anteeksi!
Vastaukset 20
Vanhimmat
Ja tämähän koskee luonnollisesti siis kaikkia opettajia. Fiksua.
Meillä ope ihana... Eikä ollenkaan sellainen mitä sanoit! Kannustaa oppilaita ja meitä avustajia!! Yhteen hiileen puhallamme ja jos jotain epäselvyyttä tulee, selvitämme sen yhdessä!! Vaikka opettaja monen monta vuotta ollut opene, siltikin jaksaa lasten takia!!!!!! Jos näet tommosta, tee jotain, edes vastuutonta seurata sivusta, ja viellä ala-asteella!!!!
Mahtavaa että asiat eivät ole kaikkialla yhtä huonosti. Teillä varmaan ollaan välitunnitkin ulkona , eikä venytetä opetusta äärirajoille. Teillä varmaan annetaan myös 9 ja 10 numeroita, vaikka 8 on jo lähes mahdoton saada nykyisin OPS:n mukaan! Pysykää kaukana sitten Karjalasta!
Meillä oli kamala opettaja ala-asteella. Onneksi jäi eläkeelle. Kun jäin ilman paria niin jouduin istumaan yksin, mutta kuin toinen oppilas jäi yksin laittoi hänet istumaan muiden kanssa >_
Kyllä nyt on tajuttu opsit ihan hullusti. Aluksi sitä toki päiviteltiin niitä hyvän osaamisen kuvauksia, mutta ihan järkeviä ne ovat ja täällä ainakin on ihan samalla viisiin toimittu jo iät ja ajat: hyvään eli kasiin pitää olla aika hyvä, eli osata ja yrittää keskimäärin kaikkea, mitä opetetaan. Kiitettäviin vaaditaan sitten monessa aineessa omaa harrastusta. Ei sitä liikunnan kiitettävää saa, ellei liiku muulloin kuin liikuntatunnilla...
Jos teillä sanotaan, että 8 on mahdoton saada uuden opsin mukaan, niin opsia pitää lukea paljon lisää. Se opsi (valtakunnallinen) on ihan asiallinen paperi. Ei siitä nyt enää pitäisi vetää hernettä nenään.
Kyllä nyt on tajuttu opsit ihan hullusti. Aluksi sitä toki päiviteltiin niitä hyvän osaamisen kuvauksia, mutta ihan järkeviä ne ovat ja täällä ainakin on ihan samalla viisiin toimittu jo iät ja ajat: hyvään eli kasiin pitää olla aika hyvä, eli osata ja yrittää keskimäärin kaikkea, mitä opetetaan. Kiitettäviin vaaditaan sitten monessa aineessa omaa harrastusta. Ei sitä liikunnan kiitettävää saa, ellei liiku muulloin kuin liikuntatunnilla...
Jos teillä sanotaan, että 8 on mahdoton saada uuden opsin mukaan, niin opsia pitää lukea paljon lisää. Se opsi (valtakunnallinen) on ihan asiallinen paperi. Ei siitä nyt enää pitäisi vetää hernettä nenään.
Ettei nyt vaan kateus paistaisi läpi? Kyllähän sitä nyt täytyisi sen verran ymmärtää, ettei tuolla tavoin muutaman tapauksen takia voi yleistää.
Minäkin olen tavannut kolme koulunkäyntiavustajaa, jotka ovat alkoholisteja, mutta en siitä huolimatta oleta kaikkien avustajien sitä olevan.
Oletko nähnyt mielenkiintoisessa työssäsi mitään muuta kuin toisten toilailuja?
Kerro lisää työstäsi!
Kirjoituksen on lukenut nyt 411 henkilöä. Alle kymmenen vastausta! Mitähän mieltä loput ovat?
Tämä on tosiaan mielenkiintoinen työ. Tällaista teeskentelyn määrää saa hakea aina kihlakunnan oikeudesta asti. Jumalainen näytelmä, jossa saan taas huomenna vetää uuden roolin.
Kateellinen voin olla, vaikka olen kyllä ennemmin Minä kuin kukaan muu. Näyttää vain siltä, että mitä korkeampi tutkinto, niin sitä enemmän sekaisin.
Miksi helvetissä sitten 9 ja 10 on, jos niitä ei voi antaa!? Lasten nolaamista varten?
Itse toilailen myös ihan koko ajan. Mitä sitten?
Keskusteluun osallistumista voi vähentää sekin, että mm. Toopen kirjoitukset ovat hyvin sekavia.
Jatkan nyt kuitenkin tätä numerokeskustelua. Kyllä ysejä ja kymppejä annetaan, mutta ei ansiotta. Jos luokalla on 25 oppilasta, kiitettävään numeroon yltää yleensä 1-5 oppilasta. Se on minusta ihan niin kuin pitääkin.
Erikoisissa ryhmissä on sitten erikoisia tilanteita. Olen opettanut useitakin ryhmiä, joissa kenellekään ei ole todellakaan pystynyt antamaan edes kasia. Oppilaat eivät sitten aina välttämättä ymmärrä tilannetta, kun koko luokassa ei ole ketään, joka antaisi heille mallia siitä, millainen on ns. normaali hyvä saatikka kiitettävä oppilas. Helposti syytetään opettajaa liian tiukaksi, mutta sama opettaja joutuu taas toisessa luokassa antamaan puolelle porukasta kiitettävän.
Kaikillehan olisi parasta olla mahdollisimman normaalissa luokassa, mutta aina se ei ole mahdollista, syystä tai toisesta.
Jos kyse on nyt siitä, että joku opettaja nolaa oppilaita tai muuta vastaavaa, ei kannata täällä haukkua kaikkia opettajia, vaan tehdä rohkeasti jotakin siellä paikan päällä.
Kuulinpa tässä vuosia sitten eräältä ammattikoululaisen isältä mielenkiintoisen kysymyksen. Oliko poika todella kiitettävän arvoinen vai tuliko tuttavalisää? Kerroin, että oli numeron arvoinen ja osaa, mutta samalla jäin ihmettelemään sitä, kuinka todellakin arviointi voi olla täysin vailla ennustusmerkkejä ja osaamista mittaamatonta peruskoulussa. Tästä on kokemusta myös omien lasteni osalta.
Koska tilanne kerran on tällainen ja luultavasti tulee tällaisena jatkumaankin, niin voidaan vain yrittää eliminoida niitä haittoja, joita tämä järjestelmä aiheuttaa. Älkäämme siis vanhempina kiinnittäkö liikaa huomiota arvosanoihin. Vaatikaamme niitä mahdollisimman vähän ja mahdollisimman myöhäisessä vaiheessa. Tätä vaatimusta olen tosin ennenkin tässä pikkukaupungissa esittänyt saamatta sitä läpi. Kaikki kuitenkin paljastuu aikanaan.
Valitettavasti osaamattomuuden leima saadaan aikaan myös toisella asteella, kun on tarpeeksi kursseja, jotka menevät huonosti. Matematiikan kohdalla tämä jatkui myös ammattikorkeakoulussa. Minä itse olisin ollut jo valmis luovuttamaan.
Tehkää perässä: Poika kuitenkin suoritti kaikki matematiikat ja ylimääräistäkin (täysin vapaaehtoisesti) joskin rimaa hipoen. Tämä aika oli minulle itselleni erityisen vaikeaa, kun oman paikkakunnan hallitseva firma (jossa isäkin työskentelee) oli niin vastakkainen kaikkine näkyvine mielipiteineen ja toimenpiteineen.
Lisäksi kollegat omaavat sen tiedon, että äiti voi asenteellaan vaikeuttaa lapsen opiskelua. Siksi oli riski oikeastaan ottaa keneenkään yhteyttä. Luoja tietää, että mistä on kysymys. Minä olen saanut tarpeekseni tästä kaikesta. Kukaan muu meitä ei auttanut kuin ne, jotka auttoivat.
Näitä löytyy joka ammatista. Se vaan on pahempi, kun niitä löytyy sieltä missä pitäisi toimia lasten ja nuorten kanssa.
Olen ylpeä luokastani, suorastaan omahyväinen. Niin fiksua porukkaa. Janoavat tietoa, osaavat toimia yhteistyössä keskenään. Varmasti tulevat pärjäämään elämässä.
Kun keskiluokkainen oppilas pääsee johonkin kepulaisten aluepolitiikan perusteella perustettuun maalaisyliopistoon opiskelemaan ja saa siellä suoritettua itselleen tutkinnon, nousee hän oman yhteisönsä luokkakierrossa ylöspäin. Vielä on agraari-Suomen kerrostumat tuoreessa muistissa maalaiskylien asukkaiden ajatuksissa ja käytännön toteutuksessa joka päivä.
Enää ei taida olla työelämässä niitä opettajia, joita kiireellä opettajaseminaareissa koulutettiin suurten ikäluokkien opettajiksi? Tässähän oli myöskin suuri ja merkittävä ero meihin maistereihin. Esimerkki tuosta koulutuksellisesta ja näin myös ilmeisestä sivistyksen erosta on erään pikkukunnan opettajayhdistyksen muodostaminen.Yhteensä joitakin kymmeniä kansankynntilöitä, joiden pikkujouluryyppämiset ja kevätretket läheisen kaupungin teatteriin katsomaan "Tukkijoella" pitäsi saada organisoitua.
Pidettiin nimittäin aivan mahdottomana sitä, että sekä seminaarissa koulututetut opettajat ja yliopistossa koulutetut opettajat olisivat kuuluneet samaan yhdistykseen. Erilliset yhdistykset piti ehdottomasti perustaa.
Ah, jösses sitä ulkokultaisuutta! Samaa tekemällä tehtyä nokkimajärjestystä toteutetaan edelleen. Kyllä opettaja on aivan eri kastissa kuin kouluavustaja, keittäjä tai siivooja. Kanslisti ehkä asteen korkeammalla, semminkin jos ja kun on rehtorin vaimo. (Silloin tietysti todellinen asema nousee jo vararehtorin tasolle.) Terveydenhoitaja on myös ihan virkamiehen asemassa, ja lääketieteellinen asiantuntemus nousee hurjasti sen mukaan, kuinka paljon salaojitettuja peltohehtaareja ja takamettiä mies omistaa.
Ratkaisevin faktori on siviilisääty: avioliitto kohottaa asemaa ja kasvatuksellisia sekä muita ammattillisia taitoja, vanhaksipiiaksi jääminen taas nollaa kaikki taidot. Työpaikkariidoissa ja -kiusaamisessa jää häviölle se, jolla ei ole miestä puolustamassa. Seksuaalseen vähemmistöön vipottavat ovat yhteisössä aivan out, elleivät sitten ota sellaista neutraalia kantaa ja käy vain lukuisilla ulkomaanmatkoilla "avautumassa" ja "toteuttamssa" itseään ja anna kyläläisten vain epäillä asioiden todellista laitaa...
Miksi ei asioista puhuta niiden oikeilla nimillä? Miksi lässytetään jostain tasavertaisuudesta ja kasvatusperiaatteista, kun asiat ei tou-del-lakaan niin mene tosielämässä?
Kirja...koulumaailman kootut tarinat.
Voi juma, että tulisi hyviä juttuja.
Ja niin uskomattomia...
opet ovat ihan t.y.h.m.i.ä.
Tulee väkisinkin mieleen, että tämä edellä kirjoittanut koulunkäyntiavustaja on itse vuosikaudet yrittänyt OKL:ään, sinne koskaan pääsemättä. Nyt hän yrittää paikata itsetuntoaan haukkumalla kaikki opettajat huonoiksi ja "toilaileviksi"...
Jopas oli yleistys!
Miksi ihmeessä avustajan nyt sinne opettajakoulutukseen välttämättä olisi tunkenut:)
Varmasti löytyy avustajia jotka ovat täysin tyytyväisiä työhönsä ihan avustajina.
Kurja asenne,toivottavasti tämä ei ole yleistä.
Avustajien mollaaminen kertoo vain siitä, että opettajat luulevat avustajien olevan heille vain kateellisia ja siksi haukkuvan heitä. Mitäs tämä kertookaan opettajista??!!