Sdp haluaa viraston pysyvän Helsingissä. Keskusta on taas Kouvolan kannalla. Ratkaisu tähän on että Rautatievirasto sijoitetaan Loviisaan. Ratkaisu tyydyttää viraston työntekijöitä ja Loviisassa on kaikki poliittiset puolueet sitä mieltä että Loviisa on oikea paikka.
Loviisalla on logistiset edut puolellamme lähellä pääkaupunkiseutua ja virastokäyttöön soveltuvia tyhjillään olevia tiloja muassa Metson tyhjiä konttoritiloja, ja kaupunginjohtaja Kaleva on esittänyt jopa valmiutta rakentaa uudet tilat varta vasten.
Katso myös: http://netlari.econnection.fi/forum/forum.php?viesti=22 2739&sana=
Magnus Rögård puh. johtaja
Loviisan puolesta – För Lovisa ry
http://www.loviisanpuolesta.tk/
Loviisalla on logistiset edut puolellamme lähellä pääkaupunkiseutua ja virastokäyttöön soveltuvia tyhjillään olevia tiloja muassa Metson tyhjiä konttoritiloja, ja kaupunginjohtaja Kaleva on esittänyt jopa valmiutta rakentaa uudet tilat varta vasten.
Katso myös: http://netlari.econnection.fi/forum/forum.php?viesti=22 2739&sana=
Magnus Rögård puh. johtaja
Loviisan puolesta – För Lovisa ry
http://www.loviisanpuolesta.tk/
Vastaukset 9
Vanhimmat
oikea osoite on, klikkaa tästä:
http://netlari.econnection.fi/forum/forum.php?viesti=222739&sana=
Magnus Rögård puh. johtaja
Loviisan puolesta – För Lovisa ry
http://www.loviisanpuolesta.tk/
Rannikkoseudulla ei katsota olevan ns. alueellista merkitystä. Siksi tänne ei kannata investoida. Vain alueellinen kehittäminen on tärkeää. Lahden oikorataa ei rakennettu eteläsuomalaisia varten, vaan tunnetusti savolaisille. Lahden moottoritietä ei rakennettu eteläsuomalaisen liikenteen sisäiseen käyttöön - muutenhan 125 000 ajoneuvoa vuorokaudessa kantava Kehä I olisi kunnostettu aikaa sitten.
Ei Loviisa mikään huonoin mahdollinen sijoituspaikka rautatievirastolle olisi, -mutta.
Loviisa on keskustalaisten mielestä periferiaa. Keski- ja Pohjois-Suomessa ei käytännössä ollenkaan tunneta Itä-Uudenmaan elinkeinoelämää. Eikä sitä oikein haluta ajatellakaan.
Ei tietenkään ole moraalisesti - tai taloudellisesti - huono asia vaihtaa tarkastelunäkökulmaa.
Pikajunalla Helsingistä Pietariin rannikkoa pitkin
Aamupostissa käsiteltiin lauantaina 10.09 sekä pääkirjoituksessa että ”välilyönnissä” pääradan ja Pietarin junaliikennettä. Riihimäen asema sai alkunsa merkittävänä rautateiden risteyspaikkakuntana vuonna 1870, kun rata Pietariin valmistui. Syyt siihen, ettei rataa silloin rakennettu Helsingistä Pietariin rannikkoa pitkin olivat strategiset. Venäjä oli viisitoista vuotta aikaisemmin käynyt tuhoisan Krimin sodan 1854-1856. Sodan aikana englantilaisranskalainen laivasto kävi tuhoamassa Bomarsundin linnoituksen ja Kastelholman linnan Ahvenanmaalla, Svartholman merilinnoituksen Loviisan eteläpuolella sekä Ruotsinsalmen linnoituskaupungin Kymissä (nyk. Kotkassa). Myös Viaporin linnoitusta Helsingin edustalla pommitettiin 48 tunnin ajan mereltä. Rata Helsingistä Pietariin oli sijoitettava tykinkantamien ulkopuolelle.
Rantarataa Helsingistä itään, niin sanottua Heli-rataa ei ole silti unohdettu. Maavaraus junaradalle rannikkoa pitkin Helsingistä itään on ollut seutukaavoissa ja kuntien osayleiskaavoissa sitten 70-luvun. Maavaraus on estänyt maanomistajaa toteuttamasta omia suunnitelmiaan. Nyt olisi vihdoin oikea aika rakentaa Heli-rantarata suurnopeusjunia varten Kotkasta Helsinkiin ja myöhemmin Kotkasta Haminan ja Viipurin kautta Pietariin. Nykyinen vanha ratayhteys Lahdesta Pietariin ei kestä 250 km tunnissa ajavia junia, vaan uusi rata olisi rakennettava rannikkoa pitkin ja jätettävä vanha Lahti-Vainikkala-rata tavaraliikennettä varten. Näin tehdään esimerkiksi parhaillaan Ruotsissa.
Uusi 1400 miljoonaa euroa maksava Botnia-rata, Ruotsin ”korkeaa rannikkoa” pitkin Uumajan ja Kramforsin välillä ja pituudeltaan 190 km, valmistuu vuonna 2010, jolloin Tukholmasta Uumajaan pääsee viidessä ja puolessa tunnissa nykyisen yhdentoista tunnin sijasta. Uusi rata pudottaa kuljetuskustannuksia nykyisestä 50–70 prosentilla, raskas liikenne jää vanhalle radalle ja kevyt- sekä henkilöliikenne siirtyy pikaradalle. Ruotsin uudella pikajunaradalla on vastineensa Suomessa. Helsinki-Vaalimaa vastaa pituudeltaan Uumaja-Kramfors-rataa ja taas toisaalta Lahti-Vainikkala vastaa Norrlannin sisämaassa kulkevaa vanhaa runkorataa.
Venäjän puolella saksalainen Siemens toimittaa 60 kappaletta, 250 km tunnissa kulkevaa ja 1,5 miljardia euroa maksavaa ICE-suurnopeusjunaa rataosuudelle Moskova-Pietari. Toimitukset alkavat vuonna 2007 ja kauppakirjaan on lisäksi kirjattu 90 junan optio. Venäjä maksaa junat kaasutoimituksilla. Kaasu toimitetaan uutta Itämeren pohjalle rakennettavaa kaasuputkea pitkin Viipurista Saksaan. Onko Suomi tippumassa kelkasta Venäjän kauppasuhteissa? Suurnopeusrata Helsingistä Pietariin tarvitaan mitä pikimmin!
Ruotsin puolella Uumajan seuduilla rekkaliikenne on kolminkertaistunut 15 vuodessa ennen uuden pikaradan rakentamista. Uusi rata vähentää taatusti teiden ruuhkaisuutta Ruotsissa. Suomessa ja varsinkin Itä-Uusimaalla on rekkaliikenne kasvanut vielä enemmän kuin Ruotsissa. Lukuisat ovat ne auto- ja muun lastin rekat, jotka teillämme pyrkivät Venäjälle. Ympäristösyistäkin pitäisi saada osa tästä liikenteestä kiskoille.
Suomi on nostanut rautateiden rakentamisen tietotaitonsa rakentamalla 340 miljoonaa euroa maksavan Kerava-Lahti oikoradan, joka valmistuu ensi vuonna. Suomesta on tulossa myös kansainvälinen junaratarakentaja. Suomalais-englantilainen yhteenliittymä VR-Rata Oy - Balfour Beatty urakoi syksyyn 2007 Botnia-rataosuutta, 40 miljoonalla eurolla, Ruotsissa. Nyt kun Suomeen on saatu rakentamiseen tarvittavaa taitoa, niin rataosuus Kotkasta Helsinkiin pitäisi aloittaa ennen tämän vuosikymmenen loppua. Rata voisi hyvin Helsingin kohdalla liittyä päärataan Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyydessä.
Lue myös:
http://www.botniabanan.se/
http://www.tekniikkatalous.fi/doc.ot?f_id=769858
http://www.rhk.fi/projekti/Tiivistelmarap_190504_LOW.pdf
http://www.rhk.fi/projekti/hankekuvaukset_260304.pdf
http://www.faz.net/s/Rub560251485DC24AF181BBEF83E12CA16E/Doc~EA03850263C2A45CEAFF67C58547BA9D7~ATpl~Ecommon~Scontent.html
Magnus Rögård puh. johtaja
Loviisan puolesta – För Lovisa ry
http://www.loviisanpuolesta.tk/
Uuden Rautatieviraston (60 työpaikkaa) sijoituspaikasta päättäminen jää uudelle liikenne- ja viestintäministerille Susanna Huoviselle (sd). Nykyinen ministeri Leena Luhtanen (sd) ei aio enää puuttua asiaan. Ministerit vaihtuvat ensi viikon perjantaina eli 23. syyskuuta.
Rautatieviraston sijoituspaikaksi on tarjottu joko Helsinkiä tai Kouvolaa. Paikasta on kehittynyt riita Sdp:n ja keskustan välillä: Luhtanen on ollut Helsingin kannalla, keskusta Kouvolan. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) ei ole toistaiseksi ottanut asiaan kantaa.
Henkilökuntaa hyväksyy Loviisan. Nyt Hamina, Kotka, Loviisa ja Porvoo lobbaamaan Loviisan puolesta.
RAUTATIEVIRASTON SIJAINTI LOVIISASSA ON ASKEL KOHTI JUNARATAA HELSINGISTÄ PORVOON, LOVIISAN, KOTKAN, HAMINAN, VIIPURIN, PIETARIN KAUTTA MOSKOVAAN.
Magnus Rögård puh. johtaja
Loviisan puolesta – För Lovisa ry
http://www.loviisanpuolesta.tk/
Oletko varma että Loviisa saa Rautatieviraston, asutko muuten Nurmijärvellä tai Loviisassa?
Käyhän lukemassa:
http://www.demari.fi/Article.jsp?article=3470&main=5
Demarin mukaan Rögård asuu Loviisassa eikö Magnus asuu Nurmijärvellä?
Rautatievirasto kuuluu Loviisaan
EU edellyttää junaliikenteelle uuden turvallisuusviranomaisen perustamista, Rautatievirastoa. Rautatievirasto muodostettaisiin siirtämällä osa Ratahallintokeskuksessa turvallisuustehtäviä hoitavista virkamiehistä sinne. Viraston koko olisi noin 70 henkilöä. Rautatieviraston sijoituspaikaksi on tarjottu joko Helsinkiä tai Kouvolaa.
Ranskassa EU:n rautatieturvallisuudesta vastaava päävirasto sijoitettiin pikkukaupunkiin Valenciennesiin ja Ruotsissa rautatievirasto sijaitsee Borlängessä, Taalainmaalla. Suomessa liikenne- ja viestintäministeriö ajaa virastoa vimmatusti pääkaupunkiseudulle, vaikka sen valvottavat kohteet Ratahallintokeskus ja VR – konserni ovat siellä. Toiminnallisesti virasto siis voisi toimia ilman muuta pk -seudun ulkopuolella kuten kansainväliset esimerkit osoittavat. Päätökset ovat hankalia, jota osoittaa, että ne ovat jääneet pöydälle hallituksen ministerityöryhmässä useaan kertaan.
Paikasta on kehittynyt riita Sdp:n ja Keskustan välillä: Sdp on ollut Helsingin kannalla, Keskusta Kouvolan. Henkilökunta voisi ajatella vaihtoehtoisesti Kouvolan sijasta Loviisaa jolloin asuttaisiin edelleen Helsingissä mutta käytäisiin Loviisassa töissä. Sijoittakaa Rautatievirasto Loviisaan.
Lue lisää: http://www2.eduskunta.fi/fakta/edustaja/376/rautatievir asto.htm ja
http://www.demari.fi/Article.jsp?article=3470
Magnus Rögård puh.johtaja
Loviisan puolesta – För Lovisa
http://www.loviisanpuolesta.tk/
Nyt ratkeaa Loviisa vai Kouvola?
Ensi vuoden budjettiin liittyvät lait on annettava 7. lokakuuta mennessä, joten lakiesitys Rautatievirastosta on annettava ennen sitä, jos esitys aiotaan saada mukaan valtion ensi vuoden budjettiin. Rautatieviraston on tarkoitus aloittaa toimintansa ensi vuoden syyskuussa.