Voinko ottaa koiran?

Lueppas tuosta hieman alempaa tuo juttu. Voi hyvä luoja, miten täällä vieraat ihmiset osaavat antaa koirasuosituksia roduista, jos itse ette tiedä. Suosittelen, älkää ottako noin haperoilla perusteilla.

koiranomistajista ovat työssä käyviä. Koirat ovat joutuneet olemaan jo vuosikausia yksin omistajien työssä olon aikana. Täällä ovat mielipiteet vaihdelleet laidasta laitaan. Itse kasvattajana olen edelleen sitä mieltä, että jos minun pitäisi valita pennun omistaja sen mukaan käykö työssä tai ei, niin ei minulta montaa pentua olisi maailmalle lähtenyt.

Rodun valintahan aina on tärkeää ja kannattaa valita rotu oman aktiviteetin mukaan. Jos on laiskahko niin on typerää valita sellainen rotu, joka tarvitsee paljon aktivointia ja koulutusta. Kaikki koirat on syytä kouluttaa rotuun katsomatta. Seura ja kääpiökoira ryhmästä löytyy jo monia rotuja monenlaiseen makuun.

Nyt vain kirjastoon lainaamaan koirakirjoja ja seurakoirat ja kääpiökoirat löydät FCI:n ryhmästä 9.

Hei!

Pienen kääpiöpinserin omistajana vastaan minäkin kysymykseesi, vaikka varsinaisena asiantuntijana en itseäni pidäkään. Uman ja Haukullisen mielipiteille kannattaa kallistaa korvaansa, sillä keskustelua seuranneena heillä on varsin terve asenne koiruuksiin ja vankka kokemus.:)

Itse harkitsin koiran hankkimista lähes vuoden. Pohdin erilaisten koirarotujen hyviä ja huonoja puolia, vaikka lopulta olinkin liikkeellä sellaisella mentaliteetilla, että oikea koira löytää kyllä oikean omistajan. Kääpiöpinseriin päädyin aikaisempien tietojeni pohjalta ja sen jälkeen, kun hoidettavanani oli vähän aikaa kääpiöpinseriuros. Vaikka ko. rodulla on joidenkin silmissä vähän ikäväkin maine, kääpiöpinseri-keskustelufooorumia seurattuani ja tämän hoidokin kanssa touhuttuani totesin, että tässä on sopivan touhukas ja luonnekas rotu minulle. Eli hankkikaan ensin taustatietoa eri roduista, päättäkää haluatteko pienen vai ison, seurakoiran ja sohvankoristeen vai aktiivisen harrastuskaverin, uroksen vai nartun, turkillisen vai turkittoman, rotukoiran vai seropin...

Koiraa ei kannata hankkia hetken mielijohteesta, vaan kysellä ja kuulostella. En pidä pahana ollenkan sitä, että olette päivät töissä. Itse tein niin, että ensimmäisen viikon aikana joku ystävistäni kävi ulkoiluttamassa pentua päivällä ja leikkimässä sen kanssa hetken. Seuraavalla viikolla kävin itse lounaalla kotona. Sitten jo jätinkin pennun yksikseen ja riittävän määrän puuhasteltavaa päiväksi. Alkuun kotona oli tietysti aina hävityksen kauhistus, mutta pienen kokonsa ansiosta suurta tuhoa ei tullut...;) Nyt koiruli pärjää jo hienosti päivän yksin, tekee pissit kiltisti paperille ja lähinnä nukkuu koko päivän (tämän huomaa viikonloppuisin, jolloin koiruus on varsin rauhallinen päivällä). Eli kysymyshän on siitä, mihin koiran totuttaa. Koirilla ei ole samanlaista aikakäsitystä kuin ihmisellä eli jos kotiintulostaan ei tee suurta numeroa, niin ei koira sitä osaa erityisesti odotaakaan... Mutta nämä ovat tietysti hyvin tapauskohtaisia juttuja.

Jos on rahaa, niin koirallehan voi palkata aluksi vaikka hoitajan kotiin. Moni opiskelija kävisi varmasti leikittämässä koiraa pientä korvausta vastaan ja dogsitterit ovat vielä luotettavampi vaihtoehto.

Tuo sisäsiistiksi opettaminen on helpompaa, kun asutte rivitalossa, tosin talvi tekee tuloaan. Mutta en pitäisi tuota vuodenaikaakaan rajoittavana kriteerinä, jos muuten koette olevanne valmiit "vanhemmiksi". Sillä koira on ennenkaikkea ISO (!!!) sitoumus ja jokainen koiravauva on aivan omanlaisensa tapaus.

Moi!
Mielestäni voit ottaa koiran, mutta kannattaa ottaa niitä 2 kappaletta, niin ne voivat leikkiä yhdessä, kun olette töissä. Toisaalta silloin koirien pitäisi olla narttuja, mielellään leikattuja ja tälläinen operaatio voi tulla kalliiksi. Yksi vaihtoehto on myös se, että jätät radion aina päälle, kun menette töihin, mutta se ei ole varma konsti.
Koiran rotu on tärkeä! Esimerkiksi kultainen noutaja on erittäin ihmisrakas, eikä pidä erosta. Tädilläni kyllä on kultainennoutaja, ja hän on 8:00-17:00 töissä. Suosittelisin sinulle uros bullterrieriä, koska ne ovat melko itsenäisiä, mutta seurallisia koiria.

Tsemppiä sinulle!