Vietin viime yön uuden naisystäväni kanssa ja olen vieläkin onnesta aivan mykkänä. Mietin vain että voiko se olla totta, kaikki oli niin huumaavaa ja täydellistä. Tuskin maltan odottaa seuraavaa kertaa...
Miehiä ei ainakaan siihen tarvita
pää sekaisin onnesta
215019
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
naiset voi tyydyttää toisensa ilman miehiä.
Lasta ei voi tehdä ilman miehen luovuttamaa spermaa
... näyttää menevän täysin ohi naista rakastavien naisten keskinäisen tunne- ja tuntemusmaailman laatu, ihojen kosketus, keveys, kiihkeys, pehmeys, hunaja. Orgasmi, pelkkä orgasmi? Sekö vain "tyydytystä", jessus.
Vielä näemmä löysit miehelle viran - spermalähde. Typistät nyt typerästi miehetkin rajoittuneella miehisyyspörhentelyllä. Kyllä miehet ovat paljon muutakin, ja meille lesboille tavallisesti juuri sitä muuta. Mitä jos naiset yhtenään hokisivat, ettei miehillä olisi edes realistista unelmaa lapsesta ilman naisen munasolua? Naurettavaa keskustelua.
Jos ei ole muuta kerrottavaa, niin kannattaa pysyä miessakkien palstoilla, kyllä täällä tiedetään munasolujen ja siittiöiden merkitys.
aloittaja sanoi että kaikki oli ollut "huumavaa ja täydellistä " ja käsitin sen tarkoittavan kahden naisen välistä seksiä ja sen huipennusta orgasmia
Ehkä hän tarkoitti vain läheisyyden ja koskettelun synnyttämää huumaavan täydellistä onnentunnetta eikä seksiä ja orgasmia
Aloittajan otsikko oli "miehiä ei ainakaan siihen tarvita"
Sperman mainitsin kuin vastauksena otsikkoon että ainakin lapsentekoon tarvitaan miehen spermaa
Tarkoitin ihan sitä mitä kirjoitin, eli harrastimme seksiä alusta loppuun asti. Rakastan naisystävääni jokaista soluani myöten ja siksi kai myös seksi on täydellistä. Ei voi olla ihanampaa tunnetta kun tuntea naisen iho omaa ihoaan vasten. Siitä se alkaa ja lopun varmaan tiedättekin....
Rakastat naisystävääsi ja seksikin on täydellistä
Ei siihen voi mitään lisätä eikä ottaa pois
En kyllä ymmärrä tuota lesbojuttua lainkaan. Kertokaa nyt hyvä ihmiset mitä järkeä siinä on? Koko ihmiskuntahan kuolisi sukupuuttoon jos ei eri sukupuolia olisi. Ei ole tarkoitus tuomita ketään enkä muutenkaan mielestäni ole ahdasmielinen. Mistä johtuu, että joku on hetero toinen taas lesbo/homo. Tuntuu ihan älyttömältä. Miksi mies ei kelpaa tyydyttämään naista/nainen miestä? Onhan siihen nyt joku selitys oltava. Ilmeisesti aivotoimintaan tuo jollain lailla liittyy. Osaisiko kukaan vastata asiallisesti?
Vaikea vastata asiallisesti noin hölmöihin kysymyksiin, mutta yritetään.
Ei se ihmiskunta mihinkään lesbojen ja homojen takia katoa, kun ei kumpikaan vaikuta lastensaantiin.
Mitä kummastelemista siinä on että joku on lesbo? Eikös maailmaan synny joka sekunti ihmisiä, jotka ovat erilaisia kuin se edellisellä sekunnilla syntynyt ihminen? Joku on mustaihoinen, joku lyhytkasvuinen, joku vaaleatukkainen, jollain on iso nenä, joku on huumorintajuinen, joku on homoseksuaali. Ihmisiä on monenlaisia.
Ei siinä ole mitään kummallista tai luonnotonta, saati pelottavaa.
Itse olen lesbo, syntynyt lesboksi, ja muuten ihan tavallinen ihminen. Lapsia saan jos haluan, ei siihen nais-miesparisuhdetta tarvita.
Aika alkeellisia ihmettelet.
Jostain olen lukenut, että mies ja nainen ovat niin erilaisia, että jos ulkoavaruudesta tulisi joku älyllinen otus maapallon lajeja tutkimaan, niin se pitäisi ihmismiestä ja ihmisnaista eri lajeihin kuuluvana.
Mitä ihmettelemistä siinä siis on jos jotkut ihmiset kokevat oman sukupuolensa edustajan itselleen läheisemmäksi ja mieluisemmaksi.
Kysymykseesi "Miksi mies ei kelpaa tyydyttämään naista/nainen miestä"? ei ole olemassa tyhjentävää vastausta.
Onhan eläinlajeja joilla on molempien sukupuolten lisääntymiselimetkin, eikä ko. laji tarvitse ylipäätään ketään toista yhtään mihinkään...
Vielä korjaan ettei tietenkään aina lapsia saa kun haluaa, tarkoitin vain ettei sitä varten tarvi olla mies ja nainen parisuhteessa.
Miksi ei riitä tyydyttämään jne. Voi hellanlettas. Jos elämässä vain tyydyttämisestä kyse olisi niin eikö jokainen voisi vaikka vain tyydyttää itseään, eikös ne äijät eritoten sitä harrasta?
Kun joku on lesbo, hän RAKASTUU toiseen naiseen. Rakkaus on sekä henkinen että ruumiillinen tunne, jos et satu tietämään. Seksi on vain yksi osa kokonaisuutta.
Onko se niin vaikea tajuta että ihmisiä on monenlaisia. Ei se sen kummempaa ole.
rakkaus ja järki ovat kulkeneet käsikädessä? En minäkään teininä ajatellut saati toivonut rakastuvani joskus naiseen. Minäkin toivoin kahta lasta, koiraa ja omakotitaloa (voin toki ne saada edelleen). Mutta näin kävi, rakastuin naiseen, ja rakkaus riittää ja tekee onnelliseksi. Haaveet vaihtuvat ja muuttuvat erilaisiksi sen myötä. Ja olen ollut naiseni kanssa suhteessa nyt 1,5 vuotta, onnellisempana kuin ikinä.
Jotenkin arvelinkin, että joku alkaa vaahtoamaan. Et näyttänyt ymmärtävän koko kysymystä. Kysyin varmaankin kysymyksen, johon ei vastausta ilmeisesti ole, niin että VOI HELLANLETTAS vaan ihan itsellesi. En missään vaiheessa väittänyt, että elämässä olisi kyse vain tyydyttämisestä.Minun puolestani voit olla ihan mikä haluat, mutta tuollaista typerää viisastelua en odottanut vastaukseksi. Et edes ymmärrä, että olen hyvinkin suvaitsevainen ihminen. Piste.
"Ei se ihmiskunta mihinkään lesbojen ja homojen takia katoa, kun ei kumpikaan vaikuta lastensaantiin. "
Vaikuttaapas, ja nimenomaan vaikuttaa. Jotakin päätä ja häntää!
Oletko aivan varma, että et suhteessasi toiseen naiseen törmää sisäistettyyn mieheen.
Poikatytön ei pitäisi olla naisellista naista viehättävämpoi, jos miehiä tai sisäistettyjä miehiä ei tarvita.
Eikä sinun tai naisystäväsi tarvitse näytellä miehekästä tai matkia miehiä.
miehekästä.
Sekin asia riippuu myös hormooneista, jollet satu tietämään.
Mulla kuule kasvaa parta,viikset, pulisongit ja viel sieltäkin napaan asti.
Ja muutenkin on luonnostaan maskuliininen ruumiin rakenne.
Mahakaan ei ole naisellisen pyöree, vaan tasanen ja ilman mitään kuntoiluja. Sitä on työkaveritkin joskus kitissy, jotta kuin sulla voi olla noin tasanen maha, miksei heillä oo.
Ja syön kuin hevonen, kun muhun nyt sattuu uppoon ja useimmiten paljon enemmän kuin kakskertaa mun kokoset raavaat miehet.
Eli mä oon just semmonen kun olen ja pukeudun just sillai, että voin tehdä kaikkea mistä tykkään.
Musta ei ole yhtään omituista kiivetä vaikka puuhun.Ja vaatteetkin on sitten sen mukaan valittu.Piste.
Heh, nämä retkeläiset jaksaa aina kuohuttaa mieltä. Retkeläiset siinä mielessä, että vähän tommosia ristiretkiä eri keskusteluosastoilta tekevät provoojat aina välillä iskee ja sitten vetäytyy takas purjelaivoihin tyytyväisyydestä kiherrellen.
Voinee jättää kokonaan omaan arvoonsa...
olisinkohan hieman kade. Mutta onnea vaan !
sillä on sullakin ollut ja tulee olemaan vastaavia hetkiä. Mun tarvi sitä vaan hehkuttaa kun se jotenkin kolahti niin syvälle. Eihän se varmaan aina tälläiselta tunnu. Kun vuodet vierivät niin sitä varmaan kinastellaan siivouksesta, kauppareissuista, hammastahnatuubeista etc. Silleenhän se yleensä menee. Mutta nautinto se nyt jokatapauksessa on...
Luin näitä viestejä ja mietin, että osalle viestien kirjoittajista asia on selkeästi niin, että on lesbo ja osa taas tuntee/tietää olevansa hetero, mutta jotenkin on kiinnostunut homoseksuaalisuudesta.
Mua itseäni ihmetyttää se, että olen aina pitänyt itseäni heterona, mitä nyt suudellut naisten kanssa, pitänyt heistä joitain erittäinkin (olen itse nainen) viehättävinä, ollut suusekisäkin kerran jne. Olen siis ns. kokeillut eri juttuja, mutta aina päätynyt seurustelemaan miesten kanssa. En ole kuitenkaan seurustellut kuin kaksi kertaa, vuosi on "ennätys", ja viimeksi olen seurustellut kolmisen vuotta sitten. Olen ollut enemmän yksikseni ja silloin tällöin hankkinut tyydytystä jostain muualta kuin itsestäni. Nyt olen kuitenkin ihastunut itseäni huomattavasti nuorempaan naiseen, joka hänkin on sanonut ihastuneensa minuun. Hän on seurustellut pelkästään naisten kanssa jo teini-ikäisestä lähtien ja tuntuu olevan varma "asiastaan". Minä en tosiaankaan ole. Minua jännittää ajatus seksistä naisen kanssa, sillä miestä osaan mielestäni käsitellä, mutta naisen suhteen olen epävarma. Ihastukseni on nuoremmasta iästään huolimatta minua paljon kokeneempi naisten kanssa seksin harrastamisessa jne. Tunteiden osalta olemme ilmeisesti aika samassa jamassa. Tykkäämme toisistamme ja viihdymme toistemme seurassa. Naisen kanssa seurustelu ei kuitenkaan tosiaankaan sopisi omaan elämääni, elämäni on tarpeeksi monimutkaista jo nyt. Mutta tuo ihminen saa minussa aikaiseksi tunteita, joita en muista minulla ennen olleen.
Olen lähes kolmekymppinen, joten tämmöiset tunteet saavat minut aivan hämilleni ja vähän hätääntymäänkin.
Onko se omituista, että olen häntä kookkaampi ja hän on meistä kuitenkin se miehkkäämpi osapuoli.
Voi kun joku jaksaisi lukea ja vieläpä vastata tähän viestiin..
Tulee heti mieleen, että miksi sulle ei kävisi naissuhde? Itse olin naimisissa vuosia ja sitten tapasin naisen johon ihastuin... Tuntui mukavalta olla yhdessä ja vaikka minäkin pelkäsin sitä sänkyynmenoa niin se oli kuitenkin turhaa pelkoa. Ajan mittaan rupesin nauttimaan yhteisistä hetkistä ja ystävyytemme syveni koko ajan. Naisen kanssa on ihan yhtä turvallista olla kuin miehen, joskus ehkä turvallisempaakin. Nainen ymmärtää toista naista paljon paremmin kuin mies ja siksi arkikin sujuu helposti. Miehelle pitää piirtää kaikki jutut.
Rohkaisen sinua jatkamaan tämän nuoren naisen kanssa. Hän voi antaa sinulle hyvän elämän. Usko mua!
Sinä jolla on 10 vuoden kokemus naisena naisen kanssa olemisesta, kiitos vastauksestasi!. Vastaan nyt ihmetykseesi, että miksi en voisi olla naisen kanssa. Voipi olla, että epätavanomaisesta perhetaustastani johtuen olen aina olettanut hoitavani asiani "normaalimmin". Valitettavasti naisena naiseen rakastuminen ei vieläkään ole niin hyväksyttyä tai ymmärrettyä kuin itsekin soisin. Minulla on lesboystäviä, joten asia ei ole minulle ongelma, muuta kuin omalla kohdallani.. Pelkään sitä mitä ihmiset sanoisivat, perheeni, työtoverini..
Ehkäpä vuosien yksinäisyys ja tyytymättömyys miessuhteisiini olisi hyvä syy edes kokeilla miltä tuntuu askel tai muutama pidemmälle?
Kiva kun vastasit! Haluaisin vielä kommentoida noihin muiden ihmisten mielipiteisiin ja sanomisiin, että minulle ei ole ainakaan kukaan tullut sanomaan suoraan yhtään mitään. Jos ihmisillä olisi jotain painavaa sanottavaa tästä suuntautumisestani niin kaipa he tulisivat kasvotusten siitä kertomaan. Nyt jotkut kyselevät muutaman bissen jälkeen että millaista se sit on? Mutta olen vastaillut ihan mielelläni näihin kysymyksiin. Usko tai älä niin tähän tottuu ja sitä alkaa pitämään ihan luonnollisena asiana. Ja lopulta siitä on jo vähän ylpeäkin, että on erilainen...