Onko kellään kokemuksia harkko-/tiilitalon rakentamisesta syksyllä tai talvella? Mitä kaikkea pitää ottaa huomioon (suojaukset tietenkin, mitä muuta?) ja missä voi jopa säästää (urakoitsijat, materiaalit, ..?) Onko eri harkkotyypeissä eroa talvirakentamisen suhteen?
Meillä näillä näkymin luvat kädessä ensi vuoden syyskuun alussa. Suosittelisitteko syysrakentamista vai jättämistä suosiolla seuraavaan kevääseen? Vai perustukset syksyllä? Muita vaihtoehtoja?
Kyseessä iso (yhteensä 800-1200kem, 2xokt) hanke Espoossa. Ei omatoimirakentamista, tarkoitus käyttää ammattimiehiä.
Meillä näillä näkymin luvat kädessä ensi vuoden syyskuun alussa. Suosittelisitteko syysrakentamista vai jättämistä suosiolla seuraavaan kevääseen? Vai perustukset syksyllä? Muita vaihtoehtoja?
Kyseessä iso (yhteensä 800-1200kem, 2xokt) hanke Espoossa. Ei omatoimirakentamista, tarkoitus käyttää ammattimiehiä.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kyllä se talvella onnistuu, mutta tulee teetettynä kalliiksi. Itse teimme perustukset viime vuonna Loka-Marraskuussa, täytöt ja routasuojaukset talvea vasten. Maaliskuussa jatkoimme projektia harkkojen (Lammi) nostelulla
ja valut teimme heti kun kelit antoi myöten (Huhtikuussa). Tämän jälkeen tuli ontelot ja niiden valut ja sitten jatkettiin harkkojen latomista toiseen kerrokseen. Runko ja kantava välisein oli pystyssä Toukokuun puolivälissä.
Talviaikana on hyvä tehdä suuret hankinnat (toimittajien talvihinnat) ja jatkaa projektia kelien lämmettyä.
talvirakentamista, jos ladotaan marraskuussa ja valetaan huhtikuussa.
Jos valumuottiharkoista haluaa talvella tehdä, niin ainoastaan polystyreeniharkko toimii talvella. Lammin kanssa joudut polttamaan tuplasti rahaa betoniin ja siihen ne oletetut säästöt sitten menivätkin korkoineen. Muuraaminen liimaaminen onnistuu aina 10 asteen pakkaseen asti, mutta pakkaslaastit ovat hitaita kovettumaan, joten vauhtia ei oikein voi pitää.
Kyllä se lumien lapiointi ja suojailu alkaa aika pian kyrsiä. En enää ikinä alkaisi talvella raknetamaan.
Meillä harkkomuuraus alkoi talvella 2003 marraskuussa. Meillä on rinnetalo hankalahkolla paikalla - tarkoitti 11 eri harkkolaatua. Yläosa on paketti, joka tuli viikossa nosturilla joulukuun puolenvälin tienoilla.
Muuraus kesi n. kuukauden. Vastaavan mestarin (tarkka mies) muurareihin ei voinut suojausten suhteen luottaa ja siksi kävin itse päivittäin suojaamassa paikan valtavilla pressuilla ja laittamassa lämppäreitä sisään jotta lämpö pysyi kylminä päivinä nollan yläpuolella. Alussa ei ollut vaikeaa, mutta kun talo alkoi nousta niin tuulet repivät pressuja mihin sattuu vaikka ne köytti kuinka kovaa tahansa. Marraskuussa ei ole kovin kivaa taiteilla illalla pimeässä kolmemetrisen muurin päällä pressuttamassa. Valupäivät olivat myös ikäviä. Lämpö oli saatava pysymään plussalla (en enää muista kuinka monta päivää valun jälkeen. Lopun ikääni sen sijaan muistan, kun eräänä pakkaspäivänä valettiin talon eteen pilarit valuharkoista - tein kymmenen metriä pitkän ja pari metriä leveän pressukatoksen, vuorasin styroksilla koko roskan ja laitoin valtavan vuokraamon kaasulämmittimen sisään. (Teltassa oli 8, ulkona n. -10. ) Lähdin töistä valun aikoihin tekemään suojaa, kotona olin joskus yöllä. Koko yön pelko että syttykö koko homma palamaan ...
Lumimyrskypäiviä oli kaksi ja muurareille eivät lumityöt kuulu. Meillä pohjapinta-ala vähän toistasataa neliötä ja pressujen päältä sitten lapioitiin ja kolattiin lunta.
Tämän ei ole tarkoitus pelotella. Varmasti tulee kovempaa kuin kesällä, mutta miehiä taas on paremmin saatavilla ja hinnat halvempia. Itse en (ehkä) kyllä tekisi silti uudelleen talvella.
miksi sun piti pitää plussan puolella?
on olemassa talvilaasteja jne..
hmmm.. oudolta kuullostaa.
"Meillä on rinnetalo hankalahkolla paikalla - tarkoitti 11 eri harkkolaatua. Yläosa on paketti, joka tuli viikossa nosturilla joulukuun puolenvälin tienoilla."
Viittitkö kertoa miksi nuin monta harkkolaatua?
Mitä harkkoja?
Pakkaslaastia käytettiin, samoin kuumaa vettä. Kuitenkin meidän vastaavan mukaan lämpötilan täytyy olla plussalla, jotta laasti kovettuu. Betonista vastaava esitteli kovuuslaskelmia, kuinka kauan betoni kuivuu missäkin lämpötilassa. Isossa valussa lämmitetty betoni tuottaa itse reaktiossa lämpöä, mutta pakkasta ei tarvitse olla paljoakaan, että kovettuminen loppuu eikä jäätymiseenkään paljoa pakkasta vaadittu. – jos valu on pienempi lämpöä ei muodostu yhtä paljoa jolloin pienempi pakkanen riittää jäätymiseen. Rakennusmiehillä on yleinen uskomus, että betoni saa jäätyä kerran – ei perustu mihinkään.
Valuja harkkotalossa tulee (varsinkin Lammin harkot) useita, osa niistä on pienillä betonimäärillä ja siksi ovat jäätymisherkkiä. Meillä oli tosiaan 11 eri harkkolaatua (en tiedä onko paljon, itsestä ja muurareista tunti, että on). Esim. Leca-harkkojen ovikohtiin tehtiin valut ja pirullisimpia olivat eristämättömät valuharkot, jotka eivät pidä lämpimänkään betonin reaktiolämpöä pakkasella. (niitäkin oli pakko käyttää osassa seiniä, jotta saatiin rakenteelle riittävä kantavuus)
Se miksi käytettiin näin montaa eri harkkoa johtui rakennesuunnittelijan mukaan siitä, että talossa on yläkertaan keskelle taloa varattu uunin paikka- täytyi siis saada riittävä kantokyky Lisäksi rinteen maanpaine aiheutti järeitä ratkaisuita. Ko. suunitelma ei edes mennyt kunnan rakennustarkastuksessa läpi, vaan muutama kohta tehtiin vielä tukevammaksi. Ai niin, julkisivuna tiili aiheutti vielä jonkin harkon tiilen ja rappauksen rajapinnalle. Tarkempaa vastausta en osaa sanoa, koska en ole suunnittelija enkä kunnan tarkastaja.
erlaisia harkkoja kun käyttää samaan taloon legaa ja lammia, yhdeltä valmistajalta ei noin montaa laatua löytyisikään.
No suunnittelija on pannut parastaan, mutta tuskin olisi hinta noussut jos olisi käytänyt joihinkin paikkoihin samaa eli leveämpää harkkoa.
Taitais pakkasella olla kuitenkin legojen muuraaminen varmempaa kuin lammi-valujen tekeminen.
Jeps, kyllähän kevytbetoni/kevytsoraharkot vaatinevat betonia kaveriksi.
Jos Lammista tekee niin harkkoja tarvitaan noin kolmea tyyppiä rinnetalossa.
Pakkasvalut pitäisi tehdä pakkaslaatuisella betonilla tai jättää tekemättä.
tai ainakin meillä. Eli suora, kulmat, päädyt, eristämättömät, pilarit yms.
Eli meillä tais olla yhdeksää sorttia joista ulkoseinissä viittä.
Ja se mitä en harkkoja ostaessani en tajunnu oli noiden muottiharkkojen onneton kantavuus ikkunoiden ylityksissä jos on vähemmän kuin kolme kerrosta harkkoja päällekäin. Eli palkkeja muotitettin laudalla/vanerilla useita ja valettiin paikalla. Ja talvella tietty sika kalliilla pakkaslaadulla.
Talvirakentaminen on tosimiesten hommaa. Sipo kuulemma onnistuu aika hyvin vielä pikku pakkasillakin.
suht ok tehdä varsinkin syksyllä / alkutalvesta kun on mukavan viileä tehdä.
Laastit kestivät tuulettomalla päivällä hyvin -15 ja kun tuules niin riippuen miten tuules niin -7-10 astetta oli liikaa. mutta niitä päiviä ei montaa osunut 2003 talvelle jolloin tehtiin runkoa.
ainoa mitä suojata piti oli harkkokerros ettei siihen sada lunta ja jos pääsee sulamaan niin jään päälle ei laasti ota kiinni:)
eli pressuina riitti muoviluiska harkkokerroksen päällä.
Mitäs tuosta muuta sanomaan kuin suht ok meni. Ainoot turhat oli kun yritti pressukattoa tehdä niin ihan turhaan joka tapauksessa tuuli repii sen auki. helpompi oli sataessa vaan lapioida lumet pois lattialta.
Harkkolavathan olivat valmiiksi pakattu muoviin joten ainoa suojaus oli avattu paketti.
Yritettiin turhaan tehdä ekana 1 kerros ja tehdä päälle pressu katto. se on ikävä tehdä 2-3 kertaan uusiksi talven aikana kun myrsky sattuu nostamaan sen vaikka kuinka ankkuroisi sen kiinni. parempi on vaan jatkaa runko loppuun asti ja sitten pressuttaa (meillä vino 2 kerroksen katto joten riitti pressut ilman suurenmpia kehikoita siihen)
Lammin rakentaminen talvella on kallista, hidasta ja v-mäistä hommaa.
Ja yleensäkin kaiken raskaan kantaminen liukkaalla alustalla on hengen vaarallista. Sateelta suojaan viimeistään syksyllä niin sitten onnistuu.
kauhunsekaisella kunnioituksella olen seurannut erään kaupallisen palvelun www-sivuilla syksyllä aloitettua kivitaloprojektia.
Osoite on www.rakentaja.fi/seurantakohteet/Turku/jamera.asp
Tuosta saa varmaan vähän apuja siihen, mitä saattaisi tulla vastaan. Ei voi kuin hattua nostaa ;-).
Itse aloitin syksyllä, kun myyjät kehuivat talvialennuksia sun muuta potaskaa ja tyhmänä uskoin.
Voihan se olla että talvella tekijöitä ja tarjouksia tavaroista saa vähän paremmin, mutta pimeästä ja pakkasesta on vastaavasti valtavasti riesaa.
Sen mitä palkoissa säästät, menee varmasti lämmitykseen, valaistukseen, talvilaadun betoneihin yms. Sekä varsinkin siihen että ammattimehen aikaa kuluu pimessä nyhräämiseen ja lumen luontiin sekä jäisten tavaroiden raapimiseen ja tavaroiden lumelta suojaukseen.