Tunteeni soi kuin kannel, yhtä kauniina ja puhtaana. Tunteet ovat sormenpäissä, valmiina koskettamaan, valmiina tuottamaan iloa ja nautintoa.
Hymyni on Sinua varten. Sinä saat silmäni palamaan, ajatukseni lentämään taikamaton lailla.
Silmäni katsovat vain Sinua. Muuta en näekään. En suostu katselemaan muita pinkkien silmälasien läpi kuin Sinua, vaikka kiellätkin ne lasit multa. En usko sinua, teen toisin.
Korvani kuulevat Sinun sanojasi. Sinun tapaasi ajatella, Tottelen täysin komentojasi.
Olen kuin hulluna huumassa.
Vain Sinulle, Rakas
Hymyni on Sinua varten. Sinä saat silmäni palamaan, ajatukseni lentämään taikamaton lailla.
Silmäni katsovat vain Sinua. Muuta en näekään. En suostu katselemaan muita pinkkien silmälasien läpi kuin Sinua, vaikka kiellätkin ne lasit multa. En usko sinua, teen toisin.
Korvani kuulevat Sinun sanojasi. Sinun tapaasi ajatella, Tottelen täysin komentojasi.
Olen kuin hulluna huumassa.
Vain Sinulle, Rakas
Vastaukset 4
Vanhimmat
sinä hulluna?
ei oo perää, ei oo perää
Kiitos kommentistasi; Haluaisin lisätä erään toisen mielipiteen -minä-sanasta runoissa.
(*.*)
Lyyrinen minä
Runoa, nimenomaan keskuslyyristä hallitseva minämuotoinen keskus- ja näkökulma-asema, puhuja (ks. Puhuja). Lyyrinen minä voi edustaa myös joukkoa tai sinää: runon puhuja puhuu itselleen. Roolirunossa lyyrinen minä ottaa roolin ja puhuu esim. vainajana (Spoon River antologia), eläimenä, esineenä tai tietyn ammatin edustajana. Koskaan lyyrinen minä ei ole yhtä kuin runon (fyysisen) kirjoittajan minä.
(*.*)
Puhuja
Sanataideteoksen puhuja (speaker) on se asema, näkökulma - ja usein henkilö - josta käsin tai jonka läpi asiat nähdään ja ilmaistaan. Puhuja voi olla hän- tai minä-muodossa
(minämuotoisen runon puhuja on lyyrinen minä, ks. erikseen).
Lainaus nettisivulta:
http://www.saunalahti.fi/~etaopit/Teletopelius/lyriikka/sanastolyr.htm
Hitto kun mä oon vaan lasketellu menemään,
enkä oo tienny näistä nimityksistä mitään.
Eikä oo runonteon säännötkään tuttuja.
Parempi se on varmaan niin ollukki,ois muuten
paineiden alla saattanu runosuoni tykkänään
tukkeutuu:DDDD
mie vaan lennän taikamatolla,
annan sanojen tulla,
bittien lainehtia,
näppiksen laulaa,
näytön tuikkia,
hiiren winkua.
Sitä se on
kun
pukkkaaa jotain ulos,
se on vain laitettava tulemaan :D
Sanoivat säännöt sitten mitä tahansa :D :D :D