Miksi ihmeessä te otatte niin suuria koiria, että ette niitä enää jaksa edes pidellä?
Seudulla jossa asumme on ainakin 20 saksanpaimenkoiraa ja emäntinään semmoisia 20-30v tytönheitukoita. Eihän siinä mitään, kuka mistäkin tykkää mutta miksi te ette kouluta/pysty hallitsemaan koirianne.
Kohtaamistilanteet alkavat pikkuhiljaa nyppiä kun tämän tästä jonkun koira karkaa emäntänsä käsistä tarkoituksenaan käydä oman snadin koirani kimppuun. Jos koiransa ei satu pääsemään karkuun niin silloin käyvät sen kanssa ankarasti ähkien painia kaulapannasta roikkuen.
Usein olen jo joutunut toimimaan virheellisesti, eli tempaisemaan oman koirani syliini ja pyrkimällä siten suojelemaan sitä kun saksanpaimenkoirat rähjäävät ympärillä irvistellen ja emäntiensä yrittäessä niitä tavoitella. Olen varma, että joskus joku niistä vielä puree minua kun yritän suojella sylissä piskiäni.
Kyse ei ole mistään leikkimielisistä koirista vaan ne tulevat kohti niskakarvat pystyssä ja raivokkaasti äristen. Oma koirani ei myöskään haasta riitaa niitten kanssa vaan pikemminkin yrittää olla huomaamaton.
Niin, miksi näitä suuria, enemmänkin suojeluun sopivia koiria yleensä otetaan pelkästään lemmikeiksi?
Seudulla jossa asumme on ainakin 20 saksanpaimenkoiraa ja emäntinään semmoisia 20-30v tytönheitukoita. Eihän siinä mitään, kuka mistäkin tykkää mutta miksi te ette kouluta/pysty hallitsemaan koirianne.
Kohtaamistilanteet alkavat pikkuhiljaa nyppiä kun tämän tästä jonkun koira karkaa emäntänsä käsistä tarkoituksenaan käydä oman snadin koirani kimppuun. Jos koiransa ei satu pääsemään karkuun niin silloin käyvät sen kanssa ankarasti ähkien painia kaulapannasta roikkuen.
Usein olen jo joutunut toimimaan virheellisesti, eli tempaisemaan oman koirani syliini ja pyrkimällä siten suojelemaan sitä kun saksanpaimenkoirat rähjäävät ympärillä irvistellen ja emäntiensä yrittäessä niitä tavoitella. Olen varma, että joskus joku niistä vielä puree minua kun yritän suojella sylissä piskiäni.
Kyse ei ole mistään leikkimielisistä koirista vaan ne tulevat kohti niskakarvat pystyssä ja raivokkaasti äristen. Oma koirani ei myöskään haasta riitaa niitten kanssa vaan pikemminkin yrittää olla huomaamaton.
Niin, miksi näitä suuria, enemmänkin suojeluun sopivia koiria yleensä otetaan pelkästään lemmikeiksi?
Vastaukset 6
Vanhimmat
ei sitten ole helppoa sinulla. Utelias kun olen niin missä päin asustat? Kääpiöiden kanssa minäkin touhuan, mutta noita tilanteita tulee täällä onneksi harvoin. mutta tulee kuitenkin.
Todellakin alkaa riittämään! Täälläkin on aika paljon koiria ja sitä minä vaan kummastelen että niin moni on niin epäsosiaalinen ja hyökkäävä rodusta ja tilanteesta riippumatta. On sammaria, on collieta, on cockeria, on karjalankarhukoiraa, on dobberia, on kultaista noutajaa.. Kaikki epäsosiaalisia ja hyökkääviä ja kaikki vastuuttomilla, ongelmaa näkemättömillä ja muita huomioimattomilla omistajilla.
On täällä sosiaalisiakin koiria kaikissa roduissa, korostan että tämä ongelma ei ole koirassa vaan omistajassa. On täällä epäsosiaalisia koiria vastuullisillakin omistajilla.
Mutta kun se yksikin vaarallinen koira on liikaa ja voi vahingoittaa/tappaa muita.
Aina saa olla varautunut ja peloissaan kun ei voi luottaa koirien omistajiin. Se on todella rasittavaa. Ja kun ei voi itse tehdä yhtään mitään, se stressaa myös. Tulee aika paljon mietittyä miten olisi paras toimia kun omistajansa hallinnassa olematon koira hyökkää omien kilttien koirieni kimppuun. En ole vielä keksinyt tehokasta laillista puolustuskeinoa. Itsepuolustus ja omaisuutensa puolustaminen on Suomessa tehty liian vaikeaksi.
Korostan myös että vihainen koira ei ole mikään ongelma kun se vain on vastuullisen omistajan hallinnassa. Ja osaan kyllä ohittaa vihaisen koiran koirineni hyvin, monesti olen kuullut kun omistaja toteaa vaikkapa ystävälleen vaikkapa että ohitustyylini vuoksi ohitus onnistui ihailtavan hyvin.
Tarina elävästä elämästä...
(jotenkin tuo osui minua arkaan paikkaan)
Viime kesä toi kotiini maailman ihanimman seropi pennun (lapinkoira, collie, sakemanni) kenen kanssa aloin käymään koulutuksessa ahkerasti, olinhan aina sanonut että sitten kun minulla on koira se käyttäytyy erinomaisesti.
Pennun ollessa muutaman kuukauden näytti myös minun raskaustesti positiivista. Ajattelin että, jipii, tästä vielä hauskaa tulee.
Koulutuksessa käytiin edelleen mutta koira ei toiminut kuten halusin. Koulusta emme saanneet mitään henkilökohtasta apua ongelmiin, vaan piti itse yrittää ymmärtää kuinka toimia.
Maha kasvoi kuten myös koirani voimat. Olin epätoivoinen.
Synnytyksen jälkeen pidimme taukoa koulusta kun yritin palautua kaikessa rauhassa.
Nyt syksystä olemme taas koulussa ja vihdoinkin olen löytänyt sellaisen koulun missä suhtaudutaan huonosti käyttäytyviin koiriin hyvin. Tämä on meille nytten kolmas koulu ja yhdestä meidät jopa "heitettiin" ulos. Tuntuu että sinne koulutuksiin halutaan vain kilttejä rauhallisia yksilöitä jotka ei häiritse muiden opetusta.
Kirjoitan tämän siksi että me olemme juuri kuvailemasi pari. Eli koira vie välillä emäntää...
Pentuni on siis tällä hetkellä reilu vuoden ja muuten käyttäytyy hyvin mutta muut koirat ovat ongelma kuten myös rullaluisteliat, pyöräilijät ja muut sedät/tädit jotka pysähtyvät juttelemaan.
Haluan tässä vain sanoa että toiset meistä oikeesti yrittävät ja laittavat aikansa ja rahansa että saisi koirasta hienon yksilön joten ehkä ei kannata ketään "syyllistää" ennen kun tietää mikä on tausta.
Apua on välillä ollut erittäin vaikea saada, joten en ihmettele että kadulla liikkuu välillä huonosti käyttäytyviä koiria.
Ei mulla muuta....
jos koira hyökkii,et onko papereita vai ei....miksi noin kuvittelit?
myöskin tähän, ettei sen koiran hyökkiminen tarkoita välttämättä papereiden puuttumista. Pikemminkin se viittaa välinpitämättömyyteen tai niin kuin täällä on sanottukin, opettamisen puutteeseen.
Minua vastaan tulee päivittäin pari henkilöä joilla kummallakin on mitä parhaimmat sukujuuret omaavat koirat. Näin ainakin ovat mainostaneet ja toisen koiran kasvattajankin minä tunnen että kyllä he totta puhuvat.
Mutta koulutus puuttuu täysin. Sitä ei ole koskaan annettu siten kuin tuollainen iso koira vaatisi.
Siinä on ongelman ydin.
on se nyt saakeli kumma! Minulla on 70cm korkea koira ja itse painan 50 kg. Myönnän että on hommaa pitää koiraa paikallaan varsinkin kun ikää jätkällä 7kk.
ONKO TEILLE TULLUT MIELEEN että joillakin saattaa olla koulutus kesken? nnin kuin eräas vastaajista kirjoitti että se vaatii vuosien työn saada koirasta "Roi".
Esim:lenkillä tuli vastaan mopsin omistaja. Koirani harjoitus oli kesken (istui nätisti vieressäni, jalkaani leppoisasti nojaten.). Mopsi ja omistaja oli kävelemässä ohi kunnes tuosta noin vain mopsi puri koiraani kaulasta koirani vain istuessa vieressäni. Omistaja ei edes kiristänyt hihnaa vaan jankkasi että "Sinulla on niin iso koira että Dudsi pelkää.Se vain puolustautuu." !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Siinä vaiheessa annoin oman koirani puolustautua. Mopsille ei mitään mutta omalle koiralle 7 tikkiä kaulaan, 10 askelta taaaksepäin koulutuksessa. että kiitos hänelle.
KYSE EI SIIS OLE KOOSTA TAI RODUSTA VAAN SE ONGELMA TODELLAKIN LÖYTYY HIHNAN TOISESTA PÄÄSTÄ!! Pienetkin ihmiset voivat saada koiransa hallintaan. Mutta kysy ensi kerralla että onko koulutus kesken!!!!!!!