Onko kenelläkään hyviä neuvoja tai mielipiteitä seuraavaan:
Läheiselläni on kaksi Suomenajokoiraa, (uros ja narttu, asuvat eri tarhoissa) joista toinen, vanhempi, on "laiska metsästyskoira". Toisin sanoen, tämä mahtava koira on elänyt pelkkää tarhaelämää melko pitkään jo. Metsälle vanhempi koira ei pääse mukaan, jottei opeta huonoja tapojaan nuoremmalle koiralle.
Olen siis miettinyt josko koittaisin taivutella, en tiedä onko edes tarvetta siihen, omistajaa antamaan/myymään ajokoiran minulle. Kyseessä on uros, 8-vuotias. Suomen ajokoira on minulle rotuna hyvin tuttu, vaikka itse en metsästystä harrastakaan. Koiran elämä tulisi muuttumaan paljon, sillä asun kerrostalokolmiossa kaupungissa. Näiden "haittojen" lisäksi, koira tulisi saamaan runsaasti rakkautta ja aktiviteettiä, eli päivittäisten lenkkien lisäksi koulutusta, haaveilu koirapuistoissa vierailemisesta elää mielessäni myös.
Uskon, että vanha koira oppii uusia temppuja ja haluan uskoa näin myös Suomenajokoirasta.
Luuletteko muuton maaseudulta kaupunkiin rasittavan koiran psyykettä liikaa?
Läheiselläni on kaksi Suomenajokoiraa, (uros ja narttu, asuvat eri tarhoissa) joista toinen, vanhempi, on "laiska metsästyskoira". Toisin sanoen, tämä mahtava koira on elänyt pelkkää tarhaelämää melko pitkään jo. Metsälle vanhempi koira ei pääse mukaan, jottei opeta huonoja tapojaan nuoremmalle koiralle.
Olen siis miettinyt josko koittaisin taivutella, en tiedä onko edes tarvetta siihen, omistajaa antamaan/myymään ajokoiran minulle. Kyseessä on uros, 8-vuotias. Suomen ajokoira on minulle rotuna hyvin tuttu, vaikka itse en metsästystä harrastakaan. Koiran elämä tulisi muuttumaan paljon, sillä asun kerrostalokolmiossa kaupungissa. Näiden "haittojen" lisäksi, koira tulisi saamaan runsaasti rakkautta ja aktiviteettiä, eli päivittäisten lenkkien lisäksi koulutusta, haaveilu koirapuistoissa vierailemisesta elää mielessäni myös.
Uskon, että vanha koira oppii uusia temppuja ja haluan uskoa näin myös Suomenajokoirasta.
Luuletteko muuton maaseudulta kaupunkiin rasittavan koiran psyykettä liikaa?
Vastaukset 13
Vanhimmat
"Luuletteko muuton maaseudulta kaupunkiin rasittavan koiran psyykettä liikaa? "
Tämä on täysin koirakohtaista. Meillä oli vähän aikaa beagle, joka oli elellyt maalla. Siitä ei kaupunkikoiraa tullut juuri sen stressauksen takia. Koira oli jo ennen meille tuloa hieman ongelmallinen ja jatkuva stressaaminen vain kärjisti tilannetta. Se saikin sitten toisen kodin ihan korvesta.
Toisaalta jotkut koirat eivät stressaa asuinpaikan muutosta vaikka se olisi suurikin. Tämä riippuu täysin koiran perusluonteesta. Saisitko koiran koeajalle?
Se voi olla kyllä totta, että tuo maalta muutto stressaa koiraa. Nimittäin kaupunkiolot ovat todellakin erilaiset. Huomasin omasta koirastani, joka on syntymästä asti asunut maalla, että ei viihdy yhtään kaupungissa. Heti näkyy ne stressin piirteet.
Mutta kuten sanottiin, on se koirakohtaista. Ei se ota jos ei se annakaan. Siis yrittänyttä ei laiteta.
Olen kyllä sitä mieltä, että kyllä koiralla pitää aktiviteettejä olla. Vaikka on tarhakoira ei koiraa saa sinne unohtaa.
Suosittelen lämpimästi, että kyselet isännältä ja sovitte ainakin jonkin koeajan alkuun. Niin sitten nähdään haluaako koira jäädä kaupunkiin vai hinkuaako takaisin maalle. Koiran parasta ajatellen.
Meidän edesmennyt ajokki muutti kaupunkiin 8vuotiaana,tosin isäni kanssa,eli tuttu ihminen.Sen kanssa ei ollut mitään ongelmia.Ajokit ovat sopeutuvaisia ja nauttivat siitä,että saavat olla huomion keskipisteenä.Ainakin kaikki meidän ajokit ovat ottaneet ilon irti sohvalla makaamisesta ja sängyssä nukkumisesta:)Todennäköisesti koiran elämästä tulisi niin paljon virikkeellisempää,että tuskimpa se kauheasti stressaisi.Nytkin meillä on ajokki joka asuu kaupungissa,tosin on nuori vielä ja metsälläkin käy,mutta hyvin on sopeutunut ja rakastaa,kun ihmisest tulevat kehumaan.En kyllä jaksaisi uskoa että suurempia ongelmia ajokin kanssa tulee.Tietysti jos on ollut vain tarhassa?niin onko sisä siisti...
Hyvä pointti oli tuo onko koira sisäsiisti nimittäin isälläni on kaksi suomenajokoiraa jotka ovat asuneet ihan ensihetkestä asti tarhassa. Tässä yksi päivä koirat olivat karanneet ja olivat päässeet sisälle... Kusta ja paskaa joka paikassa. En sitten tiedä tarkalleen, että oliko tämä joku merkkailu juttu... Mutta on se isä ennenkin sanonut, että ei hänen koiransa ole sisäsiistejä.
Varmaan ihan varteenotettava asia, koska noinkin vanhalle koiralle saattaa olla todella hankalaa opettaa sisäsiisteys.
Mutta tsemppiä!
Koira on viettänyt talven kovimpia pakkasia sisällä, ja on kyllä sisäsiistiksi koulutettu. Koira on myös minulle jonkun verran tuttu, joten kyseessä ei olisi muutto täysin tuntemattoman ihmisen luo.
Ajokoira on mielestäni yksi ystävällisimmistä koirista mitä tiedän, ja mielestäni onkin hassua (lue väärin), että ajokoiraihmiset ne tarhauksen perälle niin usein hautaavat. :(
Kiitokset hyvistä neuvoista! Olen entistä varmempi aikomukseni ottaa omistajanvaihto-asian tämän hetkisen omistajan kanssa puheeksi, ja hyvin innoissani myös. :)
Tulethan sitten kertomaan miten asia etenee...
Ehdottomasti, tottakai! =)
Päätin vain kysellä, että miten asiat ovat edistyneet? :)
Tuli tuosta sisäsiisteydestä mieleen, että isän ajokki oli tässä viime viikonoppuna meillä yökylässä kun käytin koiraa sekä lauantaina että sunnuntaina mestsässä. Todellakin tämä sisäsiisteys tuli selväksi... Käytin koiraa illalla n. klo 23.00 ulkona ja mieheni aamulla n. klo 5.00... SILTI KOIRA OLI TÄLLÄ VÄLILLÄ TEHNYT IIIISOT PISSIT LATTIALLE! :/
Hyvin huomasi, että koira on aina ollut tarhassa. Silti ihmetyttää, että eihän se koira siellä tarhassakaan pissi sisälle, niin miksi sitten talossa?
Asia ei sitten tainnut edetä mihinkään suuntaan.
Homma etenee kyllä, on ollut matka varattuna ja ootan että reissusta palaan ja sitten alkaa tapahtumaan. Asiasta infoan kyllä. Ihmiset malttamattomia on, ja minä myös. :)
itsellesi, tulee koiralle ihanat ja rauhalliset eläkepäivät. Ajokoirat todellakin nauttivat sohvalla makoilusta tai että niitä hellitään ja että saavat ruokaa. Ja kun välillä on virikettä, niin mikä olisi ollessa. Täytyy sanoa, että jos otat koiran itsellesi, olen hyvin onnellinen koiran puolesta. Kerropa, mihin päädyit.
Ajokoira, jos se on ollut koko ikänsä tarhassa ei pysty sopeutumaan sisätiloihin.Ja ei ole mikään kerrostalo koira muutenkaan.Aivan varmasti omistajilleen yhtä tärkeä koira kun toinenkin, vaikka ei metälle viedäkkään..
Mitenkäs on,onko asia edennyt? Jäi vain vaivaamaan... (Utelias!)