onko harry potter kirjat sopivia kaiken ikäisille???
mielipiteitä
potter fani
11558
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Jos mielikuvitusta riittää, ja huumorintaju on tallella, niin kyllä.
En suosittele ehkä seitemän vuotiaille, he eivät ymmärrä mitä kaikella tarkoitetaan, tai kun pieni lapsi menettää vanhempansa. Mutta mielestäni kyllä sopivat kaikille, että eikun lukemaan. (:
Potterit on nuorten ja aikuisten kirjasarja. Sitä ei ole tarkoitettu pikkulapsille, vaikka se onkin saanut jostain kumman syystä sellaisen maineen.
Murhat, mieleenmurtautumiset, kieroilut jne. (olen joskus listannut aika paljon) eivät sovi lapsille.
Muutenkin tapahtuu niin paljon ja on niin paljon kaikkea asioita (taikoja, paikkoja, ihmisiä yms.), ettei 7-vuutias pikkulapsi ymmärrä.
Potterit ovat mielestäni sopivia 9 vuotiaille ja sitä vanhemmille, mutta nuorempien ei ehkä kannata lukea sarjaa. Tai no, luin itse ensimmäisen kirjan 8 vuotiaana, mutta se oli tietysti Viisasten kivi, jonka mielestäni nuorempikin pystyy lukemaan.
No ei nyt ehkä ihan 9 vuotiatkaan. Se ei vain ole lastenkirjallisuutta, kun miettii mitä kauheuksia siinä tapahtuu, vaikka kerronta jossain määrin on vähän..lapsellista. Tai ei nyt ehkä ihan lapsellistakaan. Toivottavasti joku ymmärsi :D
Eka kirja on aika OK vähän nuoremmillekkin, ehkä.
viisasten kivi menee vähän nuoremmille kun muut, siihen 8-9 vuotiaista ylös päin, ja loput ehkä 10 vanhemmille.
sarja on ihan hyvää luettavaa n. 10-vuotiaasta ylöspäin. Kolme ensimmäistä osaa voi antaa nuorempienkin käsiin, joten siinä mielessä 9 voi olla sopiva aloitusikä, jos ei lue kaikkia kirjoja putkeen. :)
..vain nämä sanat 2. kirjasta: Basiliski? Jähmettymiset eli melkein kuolemat? Basiliskin tappaminen? Ginnyn melkein kuolema, kun V "varasti" elämä häneltä?
3. kirjasta: Hullu murhaaja jahtaa lasta takaa? Ankeuttajat? Ankeuttajan suudelma?
Ja muutakin löytyy, tässä kauheimpia.
Ja sopii 9vuotiaille? Just joo.
...lapsi niin antaisin kyllä hänen lukea ainakin kolme ensimmäistä kirjaa viimeistään 9-vuotiaana. Sinun mielestäsi olisin varmaan sitten huono äiti? Ei voi mitään.
..sanoisi, että olisit huono äiti. Jokainen hoitaa asiat omalla tavallaan, mutta tämä oli vain minun mielipide.
Yritin huomautella tällaisia aika pahoja asioita, jotka eivät sovellu 9vuotiaille lapsille, minun mielestä.
...lapsesta, kenelle mikäkin sopii. Minun mielestäni lasten kanssa pitää keskustella heitä mahdollisesti pelottavista asioista. Myönnän, että Pottereista sellaisia löytyy paljon, joten mitä nuorempi lukija, sitä parempi jos myös ainakin toinen vanhemmista on lukenut kirjat ja osaa puhua niistä. Pelottavia lasten- ja nuotenkirjoja on kuitenkin paljon... eivätkä Potterit ole ollenkaan pahimmasta päästä. Grimmin sadut ovat pelottavia (tosin niitä ei ilmeisesti alunperin kirjoitettukaan lapsille), samoin esim. Darren Shanin vampyyrikirjat ja monet muut lapsille suunnatut (kauhu-)kirjat.
No jaa, Potterit ovat melko kevyttä tavaraa ja olen kuullut, että äidit lukevat niitä lapsilleen, jotka eivät osaa vielä lukea. En pitäisi heitä huonoina äiteinä. Saduissa on paljon pahempaakin kuten esimerkiksi Punahilkka. Ja Andersenilla on pari todella kamalaa satua, mutta tosiaan ne olivatkin vissiin aikuisille tarkoitettuja. Silti on mielenkiintoista, miten helposti unohdetaan miten julmia ja ahdistavia sadut ovat. Tuhkimossa on ankeutta, kauheat kotiolot ja julmat sisarpuolet eikä pätkääkän lämpöä. Prinsessa Ruususessa on juonittelua sun muuta. Potterit eivät ole mitään sen pahempaa. Okei, siellä on murhia ja kuolemia, mutta ne ohitetaan tuosta vaan. Juuri tuon kepeän suhtautumisen vuoksi pidän Pottereita satumaisina. Ei saduissakaan pysähdytä itkemään kenenkään perään. Harrykin kaipailee ihmisiä vain silloin tällöin ja sitten unohtaa ja ajattelee huispausta tai muuta "tärkeämpää". Pottereissa ja saduissa yleensä on tiettyä tunnekylmyyttä ja etäisyyttä. Ne ovat vain kertomuksia jostakin tyyliin "olipa kerran"