pakkoadoptio

että lapsen voisi pakolla adoptoida. Jos ei isä halua niin, ei sitä väkisin pysty. Näyttö isäksi sopimattomuuteen pitäisi olla niin sylettävän kamala juttu, ettei normaalielämässä sellaisia vastaan tule. Esim. minun väkivaltainen alkoholistimieheni ei olisi lähelläkään sitä viivaa, että joutuisi isyydestänsä luopumaan... Miettisit kaksi kertaa, mitä olet touhuamassa.

En usko, että onnistut pakkoadoptiolla poistamaan lapsesi isää tämän elämästä. Jos onnistut, niin sillä saattaa olla suuria vaikutuksia lapseesi hänen tullessa murrosikään tai aikuistumisvaiheeseen. Tuskin parannat pakkoadoptiolla omia välejäsi lapseen.

Pakkoadoptiot menevät läpi nykyään Suomessa tosi huonosti, enkä ole vielä kuullut yhdestäkään perheensisäisestä adoptiosta. Sijaisperheisiin lapset saadaan välillä pakkoadoptoitua nimenomaan Pohjois-Suomessa. Siellä oikeudet suhtautuvat lepsummin pakkoadoptioihin kuin Etelä-Suomessa. Pakkoadoption perusteina täytyy oikeastaan aina olla, että vanhempi on vaaraksi lapselle, vanhempi on vaaraksi lapsen kehitykselle tai vanhemman ja lapsen välinen suhde on katkennut kauan sitten.

Perheensisäiset adoptiot ovat viime aikoina lissäntyneet, mutta silloin biologinen vanhempi on suostuvainen adoptioon tai isyyttä ei ole koskaan selvitettykään. Pakkoadoptio ei ole todellakaan mikään keino ex-puolisoista eroon pääsemiseen.

Jos miehesi on vaarallinen, niin voit hakea lähestymiskieltoa. Kannattanee kuitenkin sopeutua siihen, että lapsellasi on isänsä ja se vaikuttaa jollain tavalla elämäänne.