Kommentteja, toimisiko seuraavanlainen viritys?
Tehdään poistoputken ympärille kotelo, jossa tuloilma virtaisi vastakkaiseen suuntaan esim 5-10m matkan.
Eli keskellä pienempi putki poistoilmalle ja tämän ympärillä suurempi putki, jossa tuloilma virtaisi kosketuksissa lämpimään poistoputkeen.
Päällä kunnon eristys.
Tuollainen putkisto mahtuisi hyvin tallin vintille ja olisi mahdollista tehdä itse kohtuullisin kustannuksin.
Onkohan tuollasessa järkevää hyötysuhdetta?
Tehdään poistoputken ympärille kotelo, jossa tuloilma virtaisi vastakkaiseen suuntaan esim 5-10m matkan.
Eli keskellä pienempi putki poistoilmalle ja tämän ympärillä suurempi putki, jossa tuloilma virtaisi kosketuksissa lämpimään poistoputkeen.
Päällä kunnon eristys.
Tuollainen putkisto mahtuisi hyvin tallin vintille ja olisi mahdollista tehdä itse kohtuullisin kustannuksin.
Onkohan tuollasessa järkevää hyötysuhdetta?
Vastaukset 25
Vanhimmat
Lämmönsiirtopintaa pitäisi olla paljon, kun lämpötilaerot ovat pienet. Seinämävahvuuden on oltava pieni, ja aine hyvin lämpöä johtavaa. Autotallin ilman kloridit kuitenkin syövyttävät pinnan pilalle.
Ei tuo ole huono ajatus ollenkaan. Siinä on jo kolmen metrin matkalla noin yksi neliö peltiä vaihtamassa lämpöä. Ja vastavirtausperiaate oikeaoppisesti. Jos siinä olisi sisäkkäin 100, 125 ja 160, niin pintaa olisi jo tuplaten. Tietenkin pitäisi virtaukset sovittaa vaikka niin, että lämmin lasketaan 100/125 välistä ulos ja sisään otetaan 100 mm putkesta ja 160/125 välistä. 100 mm putki pitäisi kuristaa, jottei pääosa tule siitä sisälle.
Jäätyminen on ongelma kuten LTO-kuutiossa.
Mistäs noita klorideita tulee?
Tila on nimeltään autotalli, mutta toimii luultavsti 95% ajastaan puuhapajana, jossa autolla ei ole mitään tekemistä.
Kestääkö tavallinen ilmanvaihtoputki klorideita?
Pinta-alaa voisi helposti lisätä esim, jonkinlaisella rivoituksella sisäputkessa.
pienessäkin iv-kojeen lto-paketissa on pinta-alaa ilmeisesti 20-50 m2. Kun on käytetty suuruusluokkaa 0,1 mm levyä on saatu paino pysymään kohtuudessa. Muotoilemalla levy siihen on saatu riittävä jäykkyys. Sovitelma usean pyöreän sisäkkäisen kanavan liittääminen joihinkin puhaltimiin ei ole helppoa.
Lyhyesti sanottuna, osta valmis koje.
Mahtaisiko mistään löytyä valmista LTO:n kennoa. Vääntäisi itse pellistä tuollaiseen kotelon. Tuollaisen hintaa varaosana kannattaisi ainakin kysellä.
>>> Mahtaisiko mistään löytyä valmista LTO:n kennoa.
Ruotsista saa esimerkiksi rexoventin ristivirtaus varaosakennoa (rdaa rdac) noin SEK 2195:- ALV. Kenno soveltuu isoillekin ilmavirroille.
Toimittaja: Widens villaventilation / Kenth Email: [email protected]
http://www.flaktwoods.com/174/3666/2/
kts: Produktkatalog
System rexovent
Kaikkine töineen homman tekeminen itse ei taida kannattaa, mutta rakentamisen ilo sitäkin suurempi. Tuossa sisäkkäisten putkien systeemissä jäätyminen lienee ongelma ja samoin kondenssiveden muodostuminen. Rexoventin kennokin pitää varustaa kondenssivesipoistolla sekä esim EU3 filtterikoteloilla. Mistäs (varaosa)propellit sopivasti ?
Kannattaa nyt etukäteen sitten selvittää, mistä saa levysiirtimen lisäksi puhaltimet moottoreineen, patteri, sulkupellit, peltimoottorit, suodattimet, suodatinkiinnikkeet, ohjauskeskukset, säätöautomatiikan ja mitä nuo erikseen ostettuna varaosahinnoin maksaa.
Kannattaa myös kysyä vakuutusyhtiöltä, korvaako jos savu nousee muualtakin kuin savupiipusta.
Kun kerran ruutia keksii, niin voisihan sitä keksiä parempilaatuisena saman tien.
Romuliikkeestä halpaa ohutta alumiinilevyä. Ja siitä hyvänkokoisia neliöitä. Ladotaan vuorotellen pinkka niin, että väleihin jää ilman virtaukselle puoli senttiä. Eli keksii itse tuollaisen LTO-kuution uudelleen. Kätevää ja tehokasta.
Ladonnan voi tehdä Sica-massan avulla.
voi tehdä tehokkaan lto-siirtimen, se rako on vain suuruusluokkaa 2-3 mm tuossa suuruusluokassa ja pienikin taipuma levyssä aiheuttaa sen, että rako menee tukkoon.
Minulla on tarkoitus jossain vaiheessa hamassa tulevaisuudessa rakentaa autotalliin karvalakkimallin LTO&IVK.
Jäätyminen & sulattelu lienee hankalinta omatekoisissa viritelmissä. Siksipä tyydyn toteutukseen jossa poistoilma jätetään sen verran plussan puolelle että kenno ei jäädy umpeen jne...
Jos systeemi jää toteuttamatta niin ilmanvaihto hoituu osittain painovoimaisesti ja kosteuden poistaa sen lisäksi ilmankuivain.
Yhden tilan LTO on siitä helppo, että voi tehdä pelkän poistopuhalluksen ja antaa tuloilman hoitua alipaineella kennon läpi. Tilan pitää oll tietenkin tiivis. LTO-kenno sulatetaan sulkemalla tuloilma ja poistamalla lämmintä ilmaa sen läpi. Mahtaako autotallikäytössä olla oikeasti ongelmaa kosteuden kanssa? Auto tuodaan aika harvoin rapaisena talliin.
Siis kovilla pakkasilla auto tuodaan harvoin rapaisena talliin. Rapakeleillä ei ole jäätymisongelmaa.
Johtuukos LTO-kennon jäätymisongelma siitä poistoilman kosteudesta?
Harrastetilassahan harvoin on kosteaa.
Ja jos siellä on pakkasilla tarvetta sulatella jäistä autoa, silloin voisi ottaa tuloilman kennon ohi?
Poistuvan ilman kosteudestahan se tiivistyy ja jäätyy.
Mikä olisi nerokas jokahepun jäätymisvahti LTO-kuutioon? Valokenno on varmaan hieno vehje, mutta sekin seuraa vain yhtä kennon rakoa eikä tuollaista hienoa vehjettä voi niin vain soveltaa. Olisiko ideoita?
Voisikohan sitä kennoa punnita? Olen kyllä havainnut, että pelkkää vettäkin on siinä helposti pari desiä pisaroina. Joku jousiviritys ja mikrokytkin?
vaihtoehtoja:
1) Esimerkiksi kun poistopuhallin(imuri) on kennon jälkeen alkaa alipainen kasvaa imurin ja kennon välissä jos kenno alkaa jäätyä umpeen. Alipaineen kasvusta voisi päätellä että tarttis tehhä jottain (kytkeä ilmavirrat toisen kennon kautta yms). (ehkä vois toteuttaa mekaanisesti)
2) Tai seurata ilmavirtojen lämpötilaa ja kosteus %. Lienee kohtalaisen helppoa laskeskella milloin jäätymistä alkaa tapahtua. (vaatinee digitaalitekniikan käyttöä)
- auton pesun yhteydessä vesimäärä on suuri
- auton sulatuksen yhteydessäkin tullee aika paljon vettä (tarve 2-3 kertaa vuodessa)
- jos autotalli-harrastetilassa on ihminen niin se tuottanee kosteutta jonkusen desin illassa
- jos autotalli on talon kellarissa voi vesihöyryä siirtyä höyrynsuluttomien seinien läpi
Olen "satavarma" että jäätymisen joutuu ottamaaan huomioon jos haluaa saada toimivan ilman vaihtumisen.
Olen funtsinut jotta kenno ois aina käytössä ja ilmanvaihto ei tarvitse olla kamalan suuri.
Mieluimmin viritän systeemin siten että erillinen ilmankuivain käynnistyy jos kosteus% ylittää esim 65%. (kuivaimen kompressori tuottaa autotalliin lämpöä hyvällä hyötysuhteella eikä hukkaa tuottavaa ilmanvaihtoa tarvitse tehostaa)
Vaihtoehtoa 1 on käytetty, sen huono puoli on vain se, että jos käytössä on useampi kierrosluku, homma ei toimi, tai vaatii tekoälyä sekaan.
Vaihtoehtoa 2 on myös käytetty ilman kosteustekijän huomioonottoa. Joillakin on tietoa, missä lämpötilassa umpeenjäätyminen alkaa. Jäätymisen alkua ei tarvitse sen kummemmin miettiä, vesi jäätyy nollan alapuolella.
Valmistajat ovat yrittäneet ratkaista asiaa taloudellisesti vuosikymmenet. Onnea vaan yrityksillenne :-)
kokeile roottoria.
yllytyshullua ;-)
Hyötysuhde/taloudellisuus on se josta aion liisiä ensimmäisenä toimivuuden vuoksi.
Mutta ... ehkä olisi järkevää laskea käytetyn/halvan ilmanvaihtokoneen kuoletusaikaa ja pistää arvoa säästetylle omalle työllekin ...
mutta hauskaa se IVK:n tekeminen vois olla...
Ainakin naapurit nauraa ...
Autotalli esim 20 m2 ilmanvaihto 0,5 kertainen -> 7 l/s. Koska lämpötila voi oleskella jossain 10C:n tuntumassa, ilmanvaihdon tarvitsema energia vuodessa lienee noin 60000Ch*0,07*1,2 eli 500 kWh. Tästä sitten säästämään esim puolet on 250 kWh/v.
Parin tonnin itsetehty iv-koje tuntuu jotenkin ylimitoitetulta tuon säästön saavuttamiseen ilman tarkempaa laskentaa.
Valmis pikku pingviini maksaa noin 1500€
Tuollasen kun asentaa autotalliin, saattaa kylänmiehetkin jo tulla kommentoimaan takaisinmaksuaikoja...
50m2 autotalliin voisi tehdä muutaman satasen viritelmän, mutta en hanki valmista konetta.
En jaksa perehtyä noihin laskelmiin, mutta joku varmaan kommentoi, onko suuruusluokka kohdallaan.
Voihan olla myös tilanne:
30 astetta pakkasta ja tarvitaan 20 astetta lämmintä sisällä vaikka maalaushommissa.
Tuolloin ilmaakin saisi vaihtua reippaasti ja paremmalla mielellä sitä vaihtaisi, jos olisi jonkinlaista talteenottoa mukana.
Miten olisi käytetty LTO? Tein juuri palovahinkokartoituksen taloon, joka oli palanut ulkopuolelta ja ullakolta(!). Tuulikaapissa vähän savuuntunut MUH-Ilmava. Eli tuon tyyppisiä vehkeitä saa ilmaiseksi.
vaikea päästä käsiksi tuollasiin koneisiin.
Vai onko jossain tarjolla lto-romuja lähes ilmaiseksi?