Puhun yksin
Olen sinua odottanut
enkä ole täältä tajunnut,
joten päätäni selvitän
yksinäin höpötän.
En osaa kysellä
kuulumisia kärtellä
En tiedä
mihin tarttuisin
En vielä
sua tunne niin.
Nyt hiljenen
suu supussa odottelen
mitä mulle kertoa tahdot.
Pidä huoli vaan
että sinut tunnistan;
on monenlaista kulkijaa,
tarinat vierestä liippaa.
Tarinoita muitakin
tässä rauhassa kahlailen
Runoa ei yhtään huonoa
kaikille annan arvoa!!
Mutta ennen kuin mä hiljenen
yhden vinkin vinkkaisen:
Kun ensi kerran yksin haastan
silloin minut seisautathan
vieressäni rykäiset
hihastani nykäiset!
Kiitos kaunis,
jos nyt hiljenis! ;-)
Olen sinua odottanut
enkä ole täältä tajunnut,
joten päätäni selvitän
yksinäin höpötän.
En osaa kysellä
kuulumisia kärtellä
En tiedä
mihin tarttuisin
En vielä
sua tunne niin.
Nyt hiljenen
suu supussa odottelen
mitä mulle kertoa tahdot.
Pidä huoli vaan
että sinut tunnistan;
on monenlaista kulkijaa,
tarinat vierestä liippaa.
Tarinoita muitakin
tässä rauhassa kahlailen
Runoa ei yhtään huonoa
kaikille annan arvoa!!
Mutta ennen kuin mä hiljenen
yhden vinkin vinkkaisen:
Kun ensi kerran yksin haastan
silloin minut seisautathan
vieressäni rykäiset
hihastani nykäiset!
Kiitos kaunis,
jos nyt hiljenis! ;-)
Vastaukset 4
Vanhimmat
miksi vaikenet älä. puhu ja puhu vaikka yksin ei se höpinää ole.
totta monenlaista kulkijaa mutta tarinat ovat melko samanlaisia.
hei mä sua nyt hihasta nykäisen....:=)))
hyvä.
Tää ei oo oikeestaan runo, vaan biisi mutta en jaksa sitä edes kokonaan kirjoittaa:
Sä katselit iltana elokuun, suoraan mun silmiini sinisiin..
Sä hymyilit, tulit mun luokseni, äänellä pehmeellä kanssani juttelit..
Sä....suoraan mun sydämeen ja annoit toivetta huomiseen..
Ja kun katselin sua tarkemmin, sua halusin syleillä tiukemmin..
Oi, babe, kuinka kaipaankaan...
(En myöskään kerro, kenelle se on omistettu, joten..)
yksinpuhelu. Ja sain tuolla huomautuksenkin ihan aiheesta, kyllä olen sen tiennyt, että puhun yksin. Koska tein sen tarkoituksella.
Se vaan pikkasen risoo, että olen täällä vähän niinkuin pyynnöstä ja sitten jätetään juttelemaan yksin. Enkä osaa sanoa, mikä on syy moiseen. Vai olenko tullut sokeaksi, vai pitäiskö mun tajuta jotain vai... Vai joku väärinkäsityskö lie? Oisko mun vuoro kysyä: "mitähän pahaa minä taas olen tehnyt?"
No, oli mikä oli. Avaan suuni, kunhan.... En siis katoa! Nyt vedän sen vetoketjun suustani kiinni. Zzzzibbb! ;-)
on joskus hyvä jutella. Saa mieleisiään vastauksia. Mutta ei se silti oo ihmisel tarkotettu, yksinäisyys. Mä tiedä tunteen siitä miten sanat ovat arkoja, kun niillä on kyllä osoite, mutta lähettäjällä ei oo riittävän suurta "postimerkkiä" että ne sais perille.Huomenta ja aurinkoista päivää Sinulle.