Kansainvälinen ihmisoikeuksien toteutumista seuraava Helsinki-liitto on moittinut uunituoreessa raportissaan Suomea oikeudenkäyntien oikeudenmukaisuuden puutteesta. Myös Bodomin surmien oikeustoimet koskien KRP:n ja syyttäjän toimia eivät täytä oikeudenmukaisuus vaatimusta.
On hyvin todennäköistä, että kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt tulevat reagoimaan Bodomin tapauksen esitutkinnan vakavista puutteista ja tutkinnan epäselvyyksistä. On myös täysin mahdollista, että tapausta tullaan käsittelemään ihmisoikeus tuomioistuimessa.
Sisäasiainministeriön olisikin syytä asettaa lautakunta tai muu riippumaton taho selvittämään onko poliisi Bodom-tutkinnassa toiminut virkavastuun asettamissa rajoissa. KRP:n Bodom-tutkinta on aiheuttanut yleistä arvostelua poliisin tutkijoita kohtaan. Perustellusti.
On hyvin todennäköistä, että kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt tulevat reagoimaan Bodomin tapauksen esitutkinnan vakavista puutteista ja tutkinnan epäselvyyksistä. On myös täysin mahdollista, että tapausta tullaan käsittelemään ihmisoikeus tuomioistuimessa.
Sisäasiainministeriön olisikin syytä asettaa lautakunta tai muu riippumaton taho selvittämään onko poliisi Bodom-tutkinnassa toiminut virkavastuun asettamissa rajoissa. KRP:n Bodom-tutkinta on aiheuttanut yleistä arvostelua poliisin tutkijoita kohtaan. Perustellusti.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mielestäni jo Gustafssonin pidätys oli laiton. En tunne pakkokeinolakia vai minkä mukaan pidätys on tapahtunut, mutta kumminkin sen perustana oli 44-vuoden takainen kuulustelu.
mennä jo epätoivoiseksi, lets palataan ääsmäniin ja ddr:ään.
raportti olisi luettavissa?
Uutisointi luettavissa: Kotimaa Yle 24 teksti-tv tänään 15.09.2005.
"Epäreilu oikeudenkäynti Suomen yleisin ihmisoikeusrike
Oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan artiklan rikkominen on tuonut Suomelle eniten langettavia päätöksiä Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuimesta.
Nelosen uutisten selvityksen mukaan Suomen tappioista peräti kaksi kolmasosaa on tullut siitä, ettei oikeudenkäynti ole ollut reilu.
Kaikkiaan Suomi on saanut Strasbourgista 33 langettavaa päätöstä sen jälkeen, kun Euroopan ihmisoikeussopimus tuli Suomessa voimaan toukokuussa 1990. Tapauksista 21 koski oikeudenkäynnin reiluutta.
Tyypillisessä tapauksessa valittaja ei ole saanut nähtäväkseen kaikkea aineistoa tai oikeudenkäynti on kestänyt liian pitkään.
"Meidän pitäisi vahvistaa tuomiovaltaa ja kehittää tuomioistuinlaitosta, joka on jätetty täysin retuperälle kymmeniä vuosia", päättelee asianajaja Matti Wuori tästä. Toisin sanoen, tuomioistuimien kehittämiseen tarvittaisiin lisää rahaa.
Toiseksi eniten tuomioita Suomi on saanut yksityiselämän suojaa sekä sananvapautta koskevien artiklojen loukkaamisesta.
Tappiot ovat maksaneet Suomelle vajaat 200 000 euroa. Suurin osa on hyvitystä ihmisoikeusrikkomuksista, mutta osa korvausta loukkauksen aiheuttamista suorista kustannuksista.
Suomen kallein tappio Strasbourgista tuli viime syksynä. Suomi määrättiin maksamaan yli 36 000 euroa Iltalehdelle ja sen entiselle päätoimittajalle sananvapausartiklan rikkomisesta. Lehti oli tuomittu maksamaan korvauksia entiselle kansanedustajalle, jonka aviomiehen kapakkatoilailuista lehti kertoi.
Toiseksi kalleimmaksi tuli huoltajuusriita, jossa "Pikku-Leenan" isä ei saanut tavata lastaan oikeuden päätöksistä huolimatta. Todistajan hiv-tartunnan paljastuminen oikeuden päätöksestä maksoi yhtä paljon."
http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1101980295327
22:25 19.7.2005