haluaisin puhua asiasta joka vaivaa minua ja josta harvoin puhutaan...Olen ylä astetta käyvä tyttö joka on luokan ja kaveri porukan ilopilleri jos muita masentaa kuuntelen surut ja saan heidät paremmalle tuulelle. Koulussa kaikki aina kummastelee kuinka jaksan olla niin iloinen ja on kiva kun aina kun mut näkee ni hymyilen...mutta kun olen yksin...minulla on todella masentunut olo..olen melkein viillellyt itteeni..ja yhdellä teräväksi katkenneella viivottimella niin teinkin..siitä jäi vaan naarmu josta tuli pari pisaraa verta sama lasin palalla tehtynä. En halua tehdä itsemurhaa se ei ole ikinä käynyt mielessä koska se on niin itsekästä haluan satuttaa iteäni en muita. sitten tullaan syihin niistä en tiedä koska vanhempani ovat yhdessä omaiset ja kaverit hyvässä kunnossa ja hengissä..ei minulla varsinaisesti syytä joskus minut vain valtaa todella painava masennus joka jyrää alleen kaiken hyvän ja iloisen. Kavereitakin minulla on todella paljon. Olen siis murros iässä joten voihan tämä johtua siitä en silti uskoa että monet sellaisen takia itseään satuttavat...nyt masennus on hiukan kyllä hellittänyt..mutta talven myötä se on alkanut palata..
kutsuisin tätä ns. syyttömäksi masennukseksi onko kohtalo tovereita huom ei mitään järkevää syytä ja kunnon kipua aiheuttavia tekoja ei vaan ajatuksia niistä
kutsuisin tätä ns. syyttömäksi masennukseksi onko kohtalo tovereita huom ei mitään järkevää syytä ja kunnon kipua aiheuttavia tekoja ei vaan ajatuksia niistä
Vastaukset 4
Vanhimmat
...Masennus kuuluu teini-ikään. Se menee kyllä ohi
kunhan vähän vanhenet, jos et sitä ennen ole tehnyt
sitä itsemurhaa.
Ja tee meille ja itsellesikin palvelus ja opettele
kirjoittamaan kunnolla. Huomasin paljon virheitä
tekstissäsi.
Jos et ole kavereidesi seurassa oma itesi vaan esität aina iloista niin mistä he voisivat tietää ettet oikeasti ole sellainen? Sun täytyy puhua heille...kertoa tunteistasi. Jos sä oot aina jaksanu kuunnella niiden murheita niin eiköhän hekin välillä sua kuuntele. Muista että kukaan ei ole ajatustenlukija...sun täytyy kertoo masennuksestasi.
On ihanaa, että tuet muita, mutta muistathan huolehtia itsestäsikin! Muutoin et jaksa...
Eikö olekin rankkaa jatkuvasti peittää paha olonsa esittämällä iloista? Kuule, sun hyvinvointi on aivan yhtä tärkeää kuin muidenkin! Voisitko siis avautua jollekin mukavalle,
vastuuntuntoiselle aikuiselle? Vanhempasi välittää susta kaikkein eniten.
Nuoruus on stressaavaakin aikaa. Jos paha olo kuitenkin jatkuu itsepintaisesti, voi olla syytä huoleen.
Toivon sulle paljon voimia ja elämäniloa!
Sain sellaisen kuvan muutaman lauseen perusteella ("mutta kun olen yksin...minulla on todella masentunut olo.." ja "Kavereitakin minulla on todella paljon")
En voi käskeä sua itsenäistymään, koska juuri kukaan sun ikäinen ei ole vielä itsenäistynyt. Joten eiköhän se siitä iän myötä mene.. siis tuo sairaanloinen muissa ihmisissä roikkuminen!
Ei hätää, et ole ainoa. Oikeastaan tuo hyvin yleistä nuorilla.