miten kellarin vesieristys

eikö teoriassa ainakin anturan kautta voi vähän kosteutta nousta

kellari kirjoitti:

eikö teoriassa ainakin anturan kautta voi vähän kosteutta nousta

mm radonesto-ohjeissa määrätään anturan ja harkkojen väliin bitumikermi. Ja salaojat ja sepelikerrokset ja patolevyt jne.

koska kirjoitti:

mm radonesto-ohjeissa määrätään anturan ja harkkojen väliin bitumikermi. Ja salaojat ja sepelikerrokset ja patolevyt jne.

Alkuperäisessä kysymyksessä ei kerrottu onko kyseessä vanhaan taloon tehtävä remonntti. Jos on, niin anturan kautta nousee valtavasti kosteutta betoniseiniin jonka pitäisi päästä haihtumaan...sitten kun sen eristät molemmin puolin vesieristeellä saat takuuvarmasti sairaan talon.
Enkä menisi kyllä uudempaakaan rakennetta paketoimaan molemmin puolin vesieristeillä. Kaikissa betonirakenteissä on kosteutta jonka pitää päästä haihtumaan jonnekin suuntaan.
Tuon nystyrälevyn (Platon) haihdutusominaisuus on aikaslailla olematon...

Lisää aiheesta ja hyviä neuvoja löytyy rintamiestalo.net keskustelukanavalla. Kannattaa lueskella vaikka olisi uudemmastakin talosta kysymys.

Rmt-mies kirjoitti:

Alkuperäisessä kysymyksessä ei kerrottu onko kyseessä vanhaan taloon tehtävä remonntti. Jos on, niin anturan kautta nousee valtavasti kosteutta betoniseiniin jonka pitäisi päästä haihtumaan...sitten kun sen eristät molemmin puolin vesieristeellä saat takuuvarmasti sairaan talon.
Enkä menisi kyllä uudempaakaan rakennetta paketoimaan molemmin puolin vesieristeillä. Kaikissa betonirakenteissä on kosteutta jonka pitää päästä haihtumaan jonnekin suuntaan.
Tuon nystyrälevyn (Platon) haihdutusominaisuus on aikaslailla olematon...

Lisää aiheesta ja hyviä neuvoja löytyy rintamiestalo.net keskustelukanavalla. Kannattaa lueskella vaikka olisi uudemmastakin talosta kysymys.

Lue lisää

Tuon nystyrälevyn (Platon) haihdutusominaisuus on aikaslailla olematon... ????

koulun penkille kirjoitti:

Tuon nystyrälevyn (Platon) haihdutusominaisuus on aikaslailla olematon... ????

lyhyesti:
Patolevyllä on suuria ongelmia toimia kapillaarisessa kivijalassa. Tuulettumaan se ei pysty, kun korvaavaa ilmaa ei ole saatavissa. Myöskin lämpötila levyn ja seinän välissä on liian korkea, jotta sokkelista tuleva vesihöyry voisi pisaroitua perusmuurilevyn pintaan ja valua siitä salaojaan.
Mikäli patolevyä käytetään kellarin ulkoseinissä, fiksuinta on jättää sisäpuoliset pinnat hengittäviksi, jolloin rakenne on sisäänpäin kuivuvaa tyyppiä.

Rmt-mies kirjoitti:

lyhyesti:
Patolevyllä on suuria ongelmia toimia kapillaarisessa kivijalassa. Tuulettumaan se ei pysty, kun korvaavaa ilmaa ei ole saatavissa. Myöskin lämpötila levyn ja seinän välissä on liian korkea, jotta sokkelista tuleva vesihöyry voisi pisaroitua perusmuurilevyn pintaan ja valua siitä salaojaan.
Mikäli patolevyä käytetään kellarin ulkoseinissä, fiksuinta on jättää sisäpuoliset pinnat hengittäviksi, jolloin rakenne on sisäänpäin kuivuvaa tyyppiä.

Lue lisää

on pommeja, väkisinkin pesuhuoneita ja saunoja on tehty perusmuuria vasten.

kellarisaunat kirjoitti:

on pommeja, väkisinkin pesuhuoneita ja saunoja on tehty perusmuuria vasten.

No, ei kaikki ole pommeja...asiat voi tehdä oikein ja väärin.
Aivan varmasti otetaan suuri riski jos kellarin seinä vesieristetään molemmin puolin
Itse ostin jonkin aikaa sitten vanhemman (v.54.) talon jossa on laitettu tuo patolevy ulkopuolelle. Kapillääristä kosteutta nousee anturoista tietenkin kaiken aikaa seinille. Ulospäin se ei pääse kuivumaan kunnolla joten pidän seinäpinnat sisäänpäin kuivuvina:
Työtila: kalkkimaalaus. Pesuhuoneessa ilmarako, panelointi ilman vesieristeitä. Tuleva sauna rakennetaan irti ulkoseinästä (ilmarako). Suihku erillisenä kaappina. Toki suihkutilan seinäosuuden voi laatoittaakin, pinta-alaltaan se on verraten pieni, joten kuivuminen tapahtuu muilta osin pesuhuonetta. Pesutila varustetaan ilmankuivaimella, joka vie seinistä, suihkusta, saunasta ja pyykeistä tulevan kosteuden.

Mikäli tuota patolevyhommaa ei olisi tehty ja miettisin rakennetta valitsisin varmaankin salaojittavan lämpöeisteen ulkopuolelle....

koska kirjoitti:

mm radonesto-ohjeissa määrätään anturan ja harkkojen väliin bitumikermi. Ja salaojat ja sepelikerrokset ja patolevyt jne.

teoriassa kaikki sunnitelmat toteutetaaan pilkulleen ja huolellisesti joten teoriassa ei kellarin seinät pääse kostumaan.
Elämä on...

Kumpi jää pois.

esko kirjoitti:

Kumpi jää pois.

on vähän yksioikoinen kysymys.
Ehdottomasti ei ulkopuolelle vesieristettä sisäpuolelta tai anturoista tulevaa kosteutta vastaan. Eikä lämmöneristeitä sisäpuolelle. Kysymys on kuitenkin kokonaisuudesta, joka on tarkkaan harkittava. Yksi hyvä, mutta ei varmastikaan ainoa oikea tapa hoitaa kellarin kosteusasiat löytyy vaikkapa täältä:
http://www.malander.fi
ja siitä klikkaat Fuktisol- salaojittava lämmöneriste.
Erittäin perusteellista keskustelua on käyty aiheesta myös rintamiestalo.net keskustelupalstalla (remontointi). Kannattaa lukea...

Rmt-mies kirjoitti:

on vähän yksioikoinen kysymys.
Ehdottomasti ei ulkopuolelle vesieristettä sisäpuolelta tai anturoista tulevaa kosteutta vastaan. Eikä lämmöneristeitä sisäpuolelle. Kysymys on kuitenkin kokonaisuudesta, joka on tarkkaan harkittava. Yksi hyvä, mutta ei varmastikaan ainoa oikea tapa hoitaa kellarin kosteusasiat löytyy vaikkapa täältä:
http://www.malander.fi
ja siitä klikkaat Fuktisol- salaojittava lämmöneriste.
Erittäin perusteellista keskustelua on käyty aiheesta myös rintamiestalo.net keskustelupalstalla (remontointi). Kannattaa lukea...

Lue lisää

on sitten uudis rakennus

esko kirjoitti:

Kumpi jää pois.

Mahdolliset rakennuksen sisältä kondensoituvat hulevedet valuvat salaojiin. Toivottavasti talossa on kunnolliset routaeristeet, joidenka tarkoituksena on pitää salaojat kuivana.

No sisempi kirjoitti:

Mahdolliset rakennuksen sisältä kondensoituvat hulevedet valuvat salaojiin. Toivottavasti talossa on kunnolliset routaeristeet, joidenka tarkoituksena on pitää salaojat kuivana.

Lue lisää

Minua on vuosikausia askarruttanut alapohjan ontelolaattojen alapintaan muodostuvat vesipisarat, jotka nyt ovat loppuneet, kun laitoin poistopuhaltimen tuuletusputkeen.

Oletan, että vesipisaroiden syntyyn vaikutti se, että ko. kellarinosan yläpuolella on lämpimiä tiloja sekä kylmä halkovaja.

Asia askarruttaa vieläkin, sillä kellarin yläpuolella olevan takkahuoneen jalkalistan raosta ulko-oven edessä tulee ajoittain kellarin hajua. Yritin tukkia kellarin katossa olevia ontelolaattojen saumojen rakosia uretaanilla, mutta ilmeisesti niitä rakosia on edelleen. Kyse ei ole kosteudesta, sillä mitään siihen viittaavaa ei ole. Salaojat toimivat moitteettomasti eikä mitään kosteusvaurioon viittaavaa ole. Ainoa ongelma on vaimon liian tarkka hajuaisti. Hän nääs könyää polvillaan päivittäin nuuhkimassa lattianrakoja. Minä itse en tunne ko. hajua.

Kysymys: Syntyykö mitään ongelmaa, jos vielä kertaalleen yritän tukkia näkyvät raot ja senjälkeen vedän kylmän bitumin ontelolaatan pohjaan sekä betonisokkelin yläreunaan n. 20 sentin leveydelle. Järkeni sanoo ettei ainakaan sen jälkeen raoista ilmavuotoja tule.