Eri rotuja pohdittu. Uusi rotu siis hakusessa.
Nyt on vastakkain saku ja dobberi.
Kertokaas nyt kaikki oleellinen ero näistä?
Dobberi miellyttää muuten enemmän, mutta on ilmeisesta paaaljon vilkkaampi... miellyttää sellaiset koirat jotka on rauhallisia sisällä :)
Käyttöön ja näyttöön olisi tarkoitus koira ottaa.
Mistä löytää ne hyvät kennelit?
Nyt on vastakkain saku ja dobberi.
Kertokaas nyt kaikki oleellinen ero näistä?
Dobberi miellyttää muuten enemmän, mutta on ilmeisesta paaaljon vilkkaampi... miellyttää sellaiset koirat jotka on rauhallisia sisällä :)
Käyttöön ja näyttöön olisi tarkoitus koira ottaa.
Mistä löytää ne hyvät kennelit?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tulisi varmaan olla enemmän kokemusta dopperista kuin mitä on eli vaan yhdestä joka sekään ei ollut oma vaan välillä hoidossa meillä.
Silti olen sitä mieltä, että sakussa on ne "kaikki koirat yhteensä", eikä muut sen jälkeen enää tunnu varteenotettavilta vaihtoehdoilta.
Rauhattomuus on se dopperille tyypillinen ominaisuus, itse sen nimesin "kapustajalaksi" sisälläkin koko ajan ikkunasta toiseen, lepää vaan hetken ja taas menoksi.
Kokeissa olen taitavilla ohjaajilla nähnyt todella hyvin tomivia doppereita, mutta sitten taasen päinvastaisissa tapauksissa ne on tehneet ihan mitä on lystäneet.:D
Onhan nuo sakutkin kuusnolla ohjaajiaan laittaneet, mutta ehken se paimenkoiralle tyypillinen laumavietti sitten auttaa.
Ihan hyviä koiriahan ne on molemmat.
Kouluttaa vaan täytyy.
Kuten sanoin en ole asiantuntija.
kanssa kilpaillut Avoimeen jäljillä.Koira oli lto 2,mutta hermot oli dopperille tyypilliset nippa nappa pysyttiin :n puolella.Tänään kisoissa tottis hipoi täysiä pisteitä ja seuraavana päivänä selkä hilseestä valkoisena,oltiin sitten eri levelillä.
Lisäksi dopperi kasvattajissa on vielä vähemmän kasvattajia,jotka hommaavat koirilleen käyttö tuloksia,kuin saku kasvattajissa.Täysin erillaiset rodut kaikin puolin.Doppari on menettänyt paljon luonteestaan tästä syystä,ja uskonkin sakusta olevan helpompi löytää koira,jonka molemmilla vanhemmilla on käyttöpuolen tuloksia.
Ja sitten on ihan nämä käytännön seikat,luppakorvat ja lyhyt karva,meillä ainakin tuo talvi tahtoo olla sitä aktiivisinta treeni aikaa,niin pitää pysytä paleltumatta.Tosin isoillekkin koirille on iihaniia vaatteita.
Se oli huima ero kun lähettiin metsä lenkille niin meidän doppari lähti kuin tykin suusta,suoraa horisontti kiinto pisteenä,kun sakut paimenina pysyvät siinä näkö etäisyydellä.
Dopparin koulutus oli minusta vaikeaa,ja työlästä,ja minä haluan nauttia koirien kanssa puuhailusta ja pitää yhdessä hauskaa,dopparin huumori ei aina riitä sellaiseen leikkimieliseen,siis tämä kokemus yhdestä dopparista.Mutta olen kuullut sanottavan,että pitää kouluttaa rautahanskoilla,missä silkkihansikkaat päällä.Sakun koulutus on yksinkertaisempaa,muttei ongelmatonta,kestää ohjaajan virheitä paremmin.
Ulkomuoto molemmilla parhaimmillaan silmiä hivelevä,vaikka onkin ominaisuus jota ilman voi loistavasti elää,mutta silti tuettava kasvattajia,jotka satsaavat myös siihen,eli käyttävät jalostukseen vain koiria,joilla terveys,käyttö ja näyttö tulokset,mutta myös pitkä kokemus rodusta.Minulle yksi olennaisimpia asioita kasvattajassa on,että kasvattaa vain yhtä rotua,eli jos rotukirjo on suuri,tulokset käyttöpuolelta yleensä puuttuu.Sitten pitää olla vuosien kokemus ja omilla kotona olevilla koirilla kisattu,tietysti paikan siisteys ja pentujen kunto(henkinen ja fyyssinen)tulee olla hyvä.Kemiat kasvattajan kanssa tulee pelata,sillä se on sinun tukesi vaikeissa tilanteissa.Ja jos vielä paljon omia kasvatteja sukutaulussa,kasvattajan tietous koiran taustasta on henk.koht.ei vain kuulopuhetta.
Otat kumman tahansa rodun,valitse huolella ja vertaile pentuja ja mieti omaa luonnettasi ja kumpi sopisi kaikin puolin paremmin.Tämä on tälläinen``ikisakuihmisen´´mielipide,mutta hyvä dopperi on nautittava näky kisoissa,nykyään vaan tosi harvinainen.
asiani tähän, mutta mulla on parhaat samassa paketissa eli sakemanni-dobberi!
itse en dobbereiden kanssa hirveemmin ole pyörinyt, ystävälläni oli sellainen, mutta palautti koiran kasvattajalle...siinä koirassa ei mitään vikaa ollut, omistajassa sitäkin enemmän.
Mut sakusta sitten, et ei mitään ihan helppoja nämäkään tuhnakkeet ole, omani ainakin on hyvin voimakas luonteinen uros.
Mutta miellyttämis halua löytyy, äiskä on kaikki kaikessa, harrastaa voi laidasta laitaan..jne.
Sisällä otetaan rauhallisesti, kalutaan luuta tai vedetään sikeitä. Yksin jäädessä joskus sitten tylsiinnytään niin et pannaan asunto remonttiin ;)
Saku ihmisenä ja rotuun niin rakastuneena en saksanpaimenkoirasta yhtään huonoa puolta löydä.
Koulutuksen, hyvän semmoisen vatii molemmat rodut.Liikuntaa, aikaa, aivotoimintaa, yms.yms.
Saku on joka sään koira ja kovimmatkaan pakkaset eivät tahtia haittaa ;)
Saku kasvattajat löydät saksanpaimenkoiraliiton sivuilta.
itselläni on ollut molemmat koirat ja jos rauhallista haluat niin kyllä minun mielestäni se on saku se sun valinta...
sit mitä toiset ei tule ajatelleeksikaan nii pakkasella dobberi palelee ku siltä puuttuu aluskarva mikä sakulla taas on eli dobberilla pitää olla takki päällä kylmemmällä säällä ja sitä ei voi kauaksi aikaa jättää pihalle talvella ellei se sit pääse jouksentelee paljon. mutta pitää sanoa että loistavia koiria on molemmat..