(kirje jota ei koskaan lähetetty,joka on osoitettu vastakkaista sukupuolta olevalle ystävälleni..)
ystäväni,siitä on kolme vuotta kun sinuun tutustuin.tulin orpoma uuteen kouluun ja sinä otit minut suojelukseesi.meistä tuli läheisimmät kuin kestään koskaan.jotkut luulivat,että seurustelimme,mutta me vain nauroimme.mekö?mehän olemme pelkkiä kavereita.seurustelimme molemmat omilla tahoillamme,mutta ystävyytemme kesti,vaikka aina ei riittänytkään aikaa.
olen oppinut luottamaan sinuun täydellisesti.saat minut nauramaan ja lohdutat minua,kun elämä potkii päähän.kiitos siitä.ja toivon,että olen voinut olla sinulle samanlainen ystävä,kun sinä olet ollut minulle.minä rakastan sinua.
jotain kumminkin tapashtui.olimme yhdessä ryyppäämässä ja kömmin kuten tavallisesti viereesi nukkumaan.eihän se ollut eka kerta,kun niin tein.mehän pystyimme nukkumaan alasti toistemme vieressä,ilman että mitään tapahtuisi.
mutta tällä kertaa olikin toisin.lieneekö juhannus sekoittanut päämme.rakastelimme.se oli sinun eka kertasi,minun ei..mutta huomasin silloin jotain,minkä olin jo kauan salannut itseltäni.minä rakastan sinua enemmän kuin ystävää.sanoit silloin,että eiväthän meidän välimme muutu..sanoin tietenkin että eivät.nyt ihmettelet,miksi olen kadonnut kokonaan maisemista.tässä se tuli sinulle ilmi.juoksen pakoon omia tunteitani.olen mahdollisimman kaukana sinusta,vaikka toivoisin,että saisin maata vieressäsi ja kertoa,kuinka paljon sinua rakastan.
ystäväni,voinhan luottaa.
ystäväni,saanhan kertoa.
ystäväni,jotain tapahtui.
ystäväni,siksi sanonkin että rakas...
anna minulle anteeksi.
p.s.toi oli ihan surkee,tiiän sen.mutta ei se runo ollukkaan.en kaipaa kommentteja,oli vaan pakko purkaa tunteita...
ystäväni,siitä on kolme vuotta kun sinuun tutustuin.tulin orpoma uuteen kouluun ja sinä otit minut suojelukseesi.meistä tuli läheisimmät kuin kestään koskaan.jotkut luulivat,että seurustelimme,mutta me vain nauroimme.mekö?mehän olemme pelkkiä kavereita.seurustelimme molemmat omilla tahoillamme,mutta ystävyytemme kesti,vaikka aina ei riittänytkään aikaa.
olen oppinut luottamaan sinuun täydellisesti.saat minut nauramaan ja lohdutat minua,kun elämä potkii päähän.kiitos siitä.ja toivon,että olen voinut olla sinulle samanlainen ystävä,kun sinä olet ollut minulle.minä rakastan sinua.
jotain kumminkin tapashtui.olimme yhdessä ryyppäämässä ja kömmin kuten tavallisesti viereesi nukkumaan.eihän se ollut eka kerta,kun niin tein.mehän pystyimme nukkumaan alasti toistemme vieressä,ilman että mitään tapahtuisi.
mutta tällä kertaa olikin toisin.lieneekö juhannus sekoittanut päämme.rakastelimme.se oli sinun eka kertasi,minun ei..mutta huomasin silloin jotain,minkä olin jo kauan salannut itseltäni.minä rakastan sinua enemmän kuin ystävää.sanoit silloin,että eiväthän meidän välimme muutu..sanoin tietenkin että eivät.nyt ihmettelet,miksi olen kadonnut kokonaan maisemista.tässä se tuli sinulle ilmi.juoksen pakoon omia tunteitani.olen mahdollisimman kaukana sinusta,vaikka toivoisin,että saisin maata vieressäsi ja kertoa,kuinka paljon sinua rakastan.
ystäväni,voinhan luottaa.
ystäväni,saanhan kertoa.
ystäväni,jotain tapahtui.
ystäväni,siksi sanonkin että rakas...
anna minulle anteeksi.
p.s.toi oli ihan surkee,tiiän sen.mutta ei se runo ollukkaan.en kaipaa kommentteja,oli vaan pakko purkaa tunteita...
Vastaukset 3
Vanhimmat
kaipaan sittenkin kommentteja!!!
Jos nyt alkais vanhoja fraaseja kelaamaan niin vois sanoa et "minkä taakseen jättää sen edestään löytää", "ojasta allikkoon" tai "karhun kidasta suden suuhun".
Sä ja sun ystäväsi koitte yhdessä jotai todella upeeta, jotain intiimiä ja molemmille tärkeetä.
Oli se sitten tahallista tai ei, mut se oli sun ystävälles ensimmäinen kerta ja siks aivan varmasti ikimuistoinen.
Se sai kokea sen sellasen ihmisen kanssa ketä se rakastaa todella paljon!!
Jos sä oikeesti rakastat ystävääs, ystävänä tai muuten, niin musta sun kuuluis palata takas sen luo ja kertoo miltä susta tuntuu.
Se, et voitte maata vierekkäin alasti tekemättä mitään voi olla vaan esirippua. Mut pystytkö sä hilaamaan se esiripun ylös ja olemaan henkisesti alasti, paljaana ja haavoittuvana, sen ystäväs edessä?
Luotatko sä siihen niin paljon?
Jos luotat, mä ihailen sua suuresti.
Koska sillon sulla on jotain todella harvinaista, vaalittavan kallisarvoista ja kunnioitettavaa.
Sulla on oikee ystävä.
Kohtele sitä sen mukasesti.
Se mitä on tapahtunut, on jo tapahtunut, ei sitä voi muuttaa enää.
Älä pakene tunteitas, vaan kohtaa ne!
Onnea ja hyvä jatkoa :)
Toivottavasti musta oli jotain hyötyä!
Paras ystäväni on vastakkaista sukupuolta. En tiedä, rakastanko häntä vain pelkkänä ystävänä. Pelkään, että jotain tapahtuu. Että ystävyys hajoaa.
Kirjeesi on hyvä. :)