Mikä on teidän mielestänne paras oivallus pohjaratkaisuissa eli joku huoneiden sijoitteluun tai muuten käytännöllisyyteen liittyvä oivallus, jota harvoin hyödynnetään omakotirakentamisessa?
Paras oivallus pohjaratkaisuissa
no bleeding one
277628
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
No oli vähän hämärä kysymys.
Paras ratkaisu, jota harvoin toteutetaan?
Itse pidän suuresti avarista ovaalinmuotoisista halleista, niitä näkee valitettavan harvoin.
Elinkaariajatteluun liittyen hissi olisi useampitasoisissa taloissa tosi hyvä.
Harvemmin vaan tulee vastaan.
Tehokas käytävä selkiyttämään kaikki. Keskinkertaiset suunnittelijat omaksuvat "hukkatila-käytävä"-idean keskinkertaisessa koulutuksessa ja tekevät sitten olohuoneesta tai muusta huoneesta käytävän. Tuo muu huone on yleensä takkahuone. Aivan kelvoton mihinkään, kun on kulkuväylänä vähän kaikkialle.
Tehokkaalle käytävälle jää lukuisien ovien jälkeen tilaa tauluille ja kirjahyllylle. Käytävän päähän ATK-sopukka ja vihersaareke ja luonnollisesti ikkuna.
Teknikkoystävämme ylistää suunnitteluperiaatetta, jonka alkuperä on 1700-luvun Ranskan sotilasakatemiassa. Upseerinplantuille piti opettaa rakennusten suunnittelun alkeet, mutta vain heidän (ja sähköteknikkojen) käsityskyvyn tasoisesti: käytäväplaanit.
Ja mikä hiiskatti, 2000-luvulla, on joku 'ATK-sopukka'?
Olen kyllä samaa mieltä Vanhemman suunnittelijan kanssa, että käytävänpätkä voi olla *taitavissa* käsissä oikein hyvä ratkaisu, ja aivan liian vähän käytetty. Esim. Ranskassa sellaisen käyttöä ei lainkaan arastella – päinvastoin, sellaisen suorastaan katsotaan kuuluvan asuntoon. On kiva, jos asunnossa on erikokoisia ja -muotoisia tiloja. Myös sopukoita. Ja muut huoneet tosiaan rauhoittuvat läpikululta.
"Käytäväplaani" on tosiaan vähän eri asia kuin käytävän käyttö yleensä.
(Mikä vika tietokonesopukassa on? Toki voi tehdä erillisen työhuoneen, jos rahat riittää, mutta jos eivät, niin pienempikin sopukka riittänee. Eri asia sitten missä se on.)
Ranskalaisia viela tamanpaivankin pohjakuvia katsellessa tulee kylla vaistamatta mieleen, etta ajat ja ajatukset ovat melko staattisia tiettyjen perusratkaisujen suhteen vaikka luovuutta, esteettisyytta ja innovaatisuutta loytyykin.
"...painvastoin, sellaisen suorasaan katsotaan kuuluvan asuntoon...on kiva, jos asunnossa on erikokoisia ja -muotoisia tiloja...myos sopukoita"
Piiretaan "kaksioita" 28m2 johon usein onnistutaan sijoittamaan jopa se kuuluisa kaytava leveydeltaan 90cm...Tai 3h k noin 50m2 kaytavineen johon useampikin ovi avautuu, wc tuskin ovea leveampi luonnollisestikin ilman lavuaaria (paikallisen "hygiastandardin"mukaan), makuuhuone joka sopisi hyvin yhden lapsen leikkihuoneeksi...niin ja ne sailytystilat...
Samankaltainen kokonaisuuksien "looginen ja kaytannollinen hahmottaminen" on hyvin tyypillista myoskin urbaanisuunnittelussa...kun taas esim. moottoritiet mielestani Euroopan parhaat.
Ps. Ranskassa on kuitenkin paljon ihailtavaa tieti-taitoa arkkitehtuurin ja rakentamisen alueella, josta yhtena upeana tamanpaivan esimerkkina on Millaun silta Etela-Ranskassa.
Vähän vanhemmissa ok-taloissa oli hieno oivallus jättää kodinhoitohuone kokonaan pois. Pesukone oli sijoitettu kylpyhuoneeseen ja silityslauta vaatehuoneeseen tai johonkin komeroon. Niitä varten ei tarvittu omaa huonetta. Mutta ajat muuttuvat ja nykyään tämä ei ole mahdollista.
...onko silityslauta kodinhoitohuoneessa tai vaatekomeron perukoilla. Aivan yhtä ankeaa on sulkeutua sinne silittämään kuin jotakin rangaistusta suorittaisi.
Nyt kaikki hygieenikot pillastuvat, mutta minusta silityslaudan paikka on keittiössä, missä muukin perhe viettää aikaansa. Kodinhoitohuoneet ovat surullisia paikkoja.
Kaikkein kamalimpia ovat sellaiset ratkaisut, joissa kodinhoitohuone toimii samalla saunan pukuhuoneena. Suorita siinä sitten suomalaiskansallisia pyhiä puhdistautumisriittejä pyykkivuorien keskellä. Kun ei enää voi (paitsi minä voin, kun asun maalla) kulkea pihan poikki ulkosaunaan, voisi saunomisesta jollakin muulla tavoin koettaa saada rauhallisen ja rentouttavan kokemuksen...
Minä laitatin silityslautalaatikon khh:een vain siksi että 'se nykyään kuuluu vakiokalustukseen'. Silti silitän ihan perinteisellä laudalla yläaulassa tv:tä katsellen ja vaatteet on siitä sitten helppo roudata makuuhuoneisiin ym.
Khh myös meillä erillään pesutiloista, saapahan ainakin yksi tila olla ihan luvan kanssa sekaisin!!
Hissi(varaus) ja tulisijat keskellä taloa(rintamamiestalo), ei huoneiden läpikulkua (paitsi tuulikaappi/eteinen/pukuhuone/pesuhuone), rinteen hyödyntäminen, ilmansuuntien hyödyntäminen ...
Äkkiseltään moiset tuli mieleen (omaan toteutettu) mutta kait nuita ois paljonkin...
Kaksi tai useampikerroksisissa taloissa kodinhoitohuone samaan tasoon missä on makkarit, vaatehuone tai yleinen asuminen tapahtuu.
Eikä niin että kodinhoito alkertaan kuten lähes kaikissa ratkaisuissa tuntuu olevan. Kuka viitsii rempata portaita eestaas pyykkivuoren kanssa. Pyykkikuilukin ratkaisee asian vain toiseen suuntaan.
Kunhan vaan ei laita aivan makkarin kylkeen kiinni tai sitten äänieristää seinät/hommaan asianmukaisen oven.
Olen törmännyt tällaiseenkin, että kun kurapiste sijoitetaan kh-huoneeseen, niin tulee ongelmia. Toinen juttu on tämä, että ne vaatteet pestään kuitenkin siellä ylhäällä. Mitä jos tullaan paskaisena sisälle. Sitten siinä kuljetellaan vaatteita edestakaisin. Riippuu tietysti perheestä. Käytännöllisin se on varmaan alakerrassa silloin, kun ne makkaritkin sijaitsevat siellä. Toinen vaihtoehto on pyykkikuilu tai vaatehissi.
tuo on hyvä ratkaisu, varsinkin jos suihkutilatkin olisivat siellä yläkerrassa. Meillä ainakin pyykkiä 'tulee' juuri silloin kun riisutaan suihkuun mennessä likaisia vaatteita. Alakerrastahan ne pitäisi viedä taas yläkertaan pyykkikoriin ! Monikerroksisessa talossa näitä asioita on melko vaikea ratkaista yksiselitteisellä tavalla...
Minä ainakin tykkään kun kaksikerroksisessa talossa on kodinhoitohuone alakerrassa.
Vaikka makuuhuoneet on ylhäällä niin meillä ainakin isossa perheessä pyykätään niin usein(joka päivä)että se parhaiten onnistuu siinä muun työn ohessa, kun kodihoitohuone on lähellä.
Suunnittelemme juuri uutta kotia joka on kaksikerroksinen ja kodinhoitohuone tulee alas.
Pyykit kääritään kodinhoitohuoneessa mistä ne voi viedä koreilla ylöspäin sinne mennessä jos ei heti viedä ja lapsetkin osallistuvat rumbaan vieden omia vaatteitaan kaappeihinsa ylös mennessä. Oppivat siinä samalla pyykin huoltoa.
Alas tulee myös vaatehuone kodinhoitohuoneen lähelle mihin tulee liinavaatteet, kausivaatteet ja aika näyttää mitä muuta.
Kun kodinhoitohuone on alhaalla voi vaikka ruuanlaiton lomassa kätevästi käydä laittamassa pyykit kuivausrumpuun ja lakanan mankeliin. Jos khh olisi ylhäällä ei tulisi lähdettyä joka välissä vaihtamaan mankeliin uutta lakanaa ym.
Meillä ainakin toimi edellisessä kodissa että voi pyykätä ja mankeloida ruuan laiton lomassa ja tv:n katselun lomassa.
Nyt asumme vuokralla ja pyykinhuolto on kellarissa,tosi hankalaa.
Makuja on monia ja mikään ei ole se paras ratkaisu. Yhdelle sopii toinen ja toiselle taas toinen.
Mutta se on kiva kun täällä näistä keskustellaan voi nyt itsekkin taloa suunnitellessa ottaa hyviä ideoita.
Suuri typeryys on tehdä isolle tasamaatontille 2...3-kerroksinen talo. Yhteen kerrokseen sijoitettu on toimiva huonopolvisellekin. Monikerroksiset ovat ratkaisu postimerkkitonteille.
Ja tuollaiseen ratkaisuun sitten kodinhoito alakertaan kun on makkarit ja vaatehuoneet sielä ylhäällä. Ei voi olla toimiva.
200 m2 ilman idioottimaisia käytäviä ja konkeloita. Eipä ole löytynyt.
Meidän talossamme ei ole käytäväksi tulkittavaa kuin eteinen, josta lähtee portaat yläkertaan. Pinta-alaa olisi talossa varmaan 400 neliötä, jos koko vintti olisi rakennettu lämpimäksi. Nyt siellä on vain päädyissä kammarit.
No, tämä talo onkin sata vuotta vanha. Käytävän puuttuminen selittyy sillä, että huoneet ovat perinteiseen tapaan läpikuljettavia - erittäin toimiva ratkaisu.
Siihen aikaan huoneet tehtiinkin usein sen verran suuremmiksi että läpikulku ei vaikeuta kalustamista ym.
Kuten tuossa aiemmin mainittiin niin käytävä on silti oleamassa vaikka sitä ei ole seinillä rajattu. Läpikuljettavissa huoneissa näille näkymättömille käytäville ei voi laittaa kalusteita.
isosta tasamaan tontista. Jos tontin onnistuu hankkimaan, tehokkuusluvut ovat suuret ja pakko usein tehdä vielä lisäksi kellari saadakseen riittävät tilat ja siihen sitten vielä 1,5-2 kerrosta päälle. Kokemusta on 1-tasoisesta 10 edelliseltä vuodelta ja nyt olemme asuneet muutaman kuukauden 2 tasossa. Puolensa on molemmissa. Useammassa tasossa on helpomi jakaa eri toiminnot omaan rauhaansa ja esim. kun lapset tulevat murrosikään, saavat kuunnella musiikkia ja mölytä omassa kerroksessaan. Usealla kerroksella saa enemmän tilaa pihalle ja autotkin ottavat pihamaasta oman osansa. Jos tontti on esim. 700 m2, kuten Espoossa ja Helsingissä usein, ja tehokkuus 0.3, tontti on hinnoiteltu kalliiksi, joten ei siinä yhteen tasoon rakenneta, kun kaikki rakennusoikeus kellari käytetään.
En tosin tekisi yksitasoita isollekaan tasamaan tontille.
Se riippuu vähän perheen koostakin. Meillä on maalla oma tontti viljelysmaiden lisäksi eli tontti voi olla vaikka kuinka suuri. Silti teemme kaksikerroksisen talon kun perhe on suuri.
Kaksikerroksinen on parempi isolle perheelle ettei tarvi tehdä "rivitaloa".
Joillekkin sopii 2 kerroksinen ja joillekkin 1 kerroksinen. Jos meillä olisi 2 lasta minäkin tekisin ehkä 1 kerroksisen, mutta kun meillä on 5 lasta.
sijoittaa takka portaiden alle alakertaan (ei vie paljon neliöitä ja lämmittää koko alakerran).
Toinen hyvä oivallus oli suunnitella tarpeeksi iso tuulikaappi (eteiskäytävä on vielä erikseen). Tuulikaappiin mahtuu kahdelle sivulle takit, käsineet, kengät, laukut yms. eikä näy olohuoneeseen tai keittiöön. Tuulikaappiin mahtuu tarvittaessa jopa lastenrattaat. Ihmettelen miksi tuulikaapit yleisesti ottaen suunnitellaan niin ahtaiksi ja pieniksi (missä ihmiset oikein säilyttävät takkejaan?). Ihan kuin kaikilla olisi vain kaksi takkia roikkumassa kuten sisustuslehtien kuvissa näkee.
vaan ilmalukko, tarkoitettu siihen, että kun ilman painesuhteet kovan tuulen tai kylmän ilman takia ovat kovin erilaiset niin ulko-ovi voidaan avata ilman, että tapahtuu mitään vahinkoja tai että lämmönhukka ei ole kovin suuri.
Tuo mistä kerrot muistuttaa mielestäni enemmän perinteistä lasikuistia, siellä on voitu säilyttääkin jotakin.
Minä en tuulikaapissa kamaa varastoisi.
rauhallisia huoneita. Samassa kerroksessa saa välimatkaa olla aika pitkälti, että ääni lakkaa kuulumasta. Minusta on todella mukavaa, että makuuhuoneet on eri kerroksessa kuin olohuone ja keittiö. Meillä tehtiin saunan viereen iso huone, joka muistuttaa vähän tupakeittiötä. Yhdessä nurkkauksessa silitän ja viikkaan vaatteita, muuten huonetta käytetään oleskeluun, läksyjen lukuun, lautapelien pelaamiseen. Sinne, missä äiti on, siirtyvät helposti lapset ja koirat. Joskus jopa mieskin! Pesukone meillä on muuten pesuhuoneessa. Ei tarvinnut tehdä lattiakaivoa tuohon kodinhoitohuoneen ja monitoimitilan risteytykseen.
Näihin talojen toiminnallisuuskysymyksiin hurahtaa nopeasti, mutta kun oikein ajattelee, niin onko asumisen tarkoitus se, ettei ihmisen tarvitse juuri sohvaltaan nousta, vaan kaikki toiminnot ovat käden ulottuvilla silti monen sadan neliön talossa? En todellakaan vastusta toiminnallisuutta, päinvastoin, käytin itsekin sen miettimiseen todella paljon aikaa, mutta samalla huomasin että ilman ainuttakaan kompromissia ... melko hankalaa. Vastassa kun on ilmansuunnat, kaavoitus, tonttikoko, perhekoko ja perheen tarpeet, tottumukset ym ym. Kaikkea ei vaan saa! Vaikka asun nyt ensimmäistä kertaa 2-kerroksisessa talossa ja khh on alhaalla erollään makuuhuoneista, ei se minua rassaa. Vanha sanalasku pätee; vie mennessäs, tuo tullessas - niin ne pyykit kulkee ja saa hyötyliikuntaa!
Terve
Asumme nyt talossa, jonka tilaratkaisuihin pääsimme vaikuttaman. Talo on siis suunniteltu tarpeidemme pohjalta. Tässä joitain ohjeita suunnittelijallemme.
1. Traditionaalinen tyyli. Tavoitteena ajaton tyyli, jolloin tilapäiset muotioikut rasitteineen on karsittu pois. Joissain asioissa, kuten ikkuna porrastasanteelle, oli toiminnallisuudennimissä pakko joustaa.
2. Ei tuulikaappeja. Jonoefektiä ei saa muodostua. TK:t ovat ajalta jolloin ulko-ovien laatu oli heikko. TK:sta säästyneet varat satsataan oveen. => Lisää toiminnallisia neliöitä ja vähemmän työtä. Ovesta siis tullaan avaraan tilaan. Koko tila ei toki saa olla auki, jotta lattiavedolta vältytään. Ratkaisu on osoittautunut erittäin hyväksi.
3. Lähes koko alakertta ilman väliseiniä. Keittiä ja takkahuone yhtenäistä tilaa. Ruokallessa keittiössä voi nähdä toistakymmentä ikkunaa. => Luonnonvaloa. => Talon pihapiirin ja ulkoilman hahmottaa sisältäkäsi.
4. Autotallien välinen väliseinä veke. Molepien autojen ovet eivät ole yhtäaikaa auki. => Toimivaa tilaa enemmän.
5. Rossipohjassa seisomakorkeus ja käynti portaita pitkin. Lämmin rossipohja toimii rakennustarvikevarastona. Rakennustarvikkeita ei saa koskaan säilyttää autotallissa tai asuntiloissa. Järjestelyn ansiosta emme joutuneet muuttamaan "rakennustarvikevarastoon".
6. Avara ja valoisa autotalli oikeilla pintakäsittelyillä. Helpottaa puhtaanapitoa, joloin roskat eivät kulkeudu asuntiloihin.
Tässä nyt nopeasti ensimmäisenä mieleen tulleet. Paljon on myös unohtunut.
Terv Mr Virago