Meidän 5-vuotiaalla sekarotuisella (belgianpaimenkoira-bordercollie) tytöllä on taipumus piiloutua. Neiti tuli meille aikuisena vuosi sitten, ja hänellä on taipumus makoilla sohvapöydän alla (liinan alla ihan piilossa), tuolien tai pöydän alla ja mieluisin nukkuma-paikka on sängyn alla. En löytänyt pikaisella etsinnällä netistä sivua josta löytäisin aiheesta tietoa.. Osaisiko joku valaista minua asiassa? Onko se turvallisuuden hakua? Koskaan meillä ollessaan typyä ei olla rankaista fyysisesti, mutta hänen aiemmasta elämästään meillä on valitettavan vähän tietoa. Varsinaisesti araksi en tyttöä luonnehtisi, kärsivällinen (esim pentukoirien seurassa ja lasten kanssa) rauhallinen ja ystävällinen hän on.
Koirapsykologiaa
Anni
66829
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
nukkumaan, koska saavat silloin olla rauhassa. Ensimmäisen koiran meille tullessa (suurinpiirtein kapinan aikaan) oli jo tapana antaa kirjallinen ohje mukaan, ja siinä oli painotettu pennun makuupaikka erittäin selkeäsanaisesti. Esim. keittiön alakaappi josta otetaan ovi pois ja laitetaan tilalle esim verho. Silloin pennulla on turvallinen oma pesä, oma rauha.
siis sitä pesää. Varsinkin narttu koira tekee mielellään juuri sitä ja valeraskauden aikaan se pesän tekeminen vain pahenee.
Valeraskauden aikana meidänkin tyttö tekee pesää, mutta silloin se on ihan toisenlaista. Itseasiassa silloin se ei niin paljon vietä aikaansa piilossa, vaan tekee pesäänsä muualle.
Tuota rauhallisen paikan etsimistähän se varmaankin on, meillä on lapsia joten rauha ei aina ole taattua.. vaikka aika hyvin lapset on oppineet että koiran annetaan olla rauhassa eikä härkitä kimpussa etenkään kun se nukkuu.
Ei kyllä päivisin, mutta yöt nukkuu sängyn alla.
Kaivautuu aika ahtaisiin paikkoihin ja rojahtaa täyspitkälleen.
Luulisin, että on vaistomaista suojautumista tuo sängyn alla nukkuminen.
Hyvin tyytyväinen on. Mutta, on rauhaton, jos ei ole paikkaa mihin pääsee kaivautumaan.
Minun mielestä aivan vaistomaista suojaanhakeutumista.
sängyn alla makoilijasta. Seropi uros, joka oli minulla puoli vuotta aikoinaan, meni aina sängyn alle nukkumaan, kun minäkin menin nukkumaan. Kuului vain raaps raaps lattialla ja huokaus päälle. Rauhallinen ja hyvinpidetty koira oli sekin eli ei se ole koiran kohtelusta välttämättä kiinni. Koirilla on vain näitä omia juttujaan, mikä on turvallista ja mikä ei. Ja sitten vielä taipumus paimentamaan laumaansa tekee sen, ettei todella nukuta ennenkuin kaikki muut ovat unten mailla.
Minulla itselläni tuppaa välillä nukkumaan menoaika venähtämään ja koirani köllii tuossa näköpiirissä tai vieressä niin kauan kunnes minäkin menen maate. Sitten se tulee makuuhuoneeseen lattialle tyytyväisenä, kun loppui mammasta virta ja pääsee levolle.
Tiiätkö, meidän loira tekee just tota samaa, eli se ei mene nukkumaan ennen kun me mennään sänkyyn ja sammutetaan valot. Sitten vasta likka kamuaa sängyn alle ja rojahtaa koko pituudeltaan pitkälleen. Tuhisee ja välillä haisee koko yön siellä.