onkohan minulla lainkaan kohtalon tovereita?
minulla on aivan ihana poikaystävä,jossa ei ole oikeastaan mitään vikaa.paitsi se,että en rakasta häntä.ainakaan vielä.en ole edes ihastunut häneen,hän vain on olemassa ja minusta on oikein olla hänen kanssaan.
luulin hetken jo olevani kylmä ihminen,jolla ei ole minkäänlaisia tunteita,mutta erehdyin.
juhannusaattoa juhlin ilman poikaystävääni.
join aika runsaasti boolia ja olin erittäin kännissä.paikalla ei ollut melkein muita tyttöjä kuin minä ja suurin osa paikalla olevista jätkistä oli parhaita kavereitani,joten ajattelin,että minulla ei ole mitn pelättävää.siis pelkäsin sitä,että vanhat tapani nousevat taas pintaan ja rupean pettämään.
asiat menivät omalla painollaan eteenpäin ja päädyin nukkumaan humalaani pois yhden parhaimmista kavereistani kanssa.joka oli kyllä vastakkaista sukupuolta.kömmin hänen kainaloonsa,niinkuin olin ennenkin tehnyt.eihänmeidän välillä ole aikasemminkaan ollut mitään!mutta tämä kerta oli toisin,en tiedä,liekö juhannusyössä ollut jotain taikaa.me rakastelimme.se oli sinun ensimmäinen kertasi ja minun toinen.mutta minulle se oli enemmän ensimmäinen kerta,kuin aikasempi.rakastelinhan nyt ihmisen kanssa jota rakastin koko sydämmestäni.seuraava aamu oli täynnä hellyyttä.makoilimme kauan toistemme vieressä ja juttelimme.juttelimme myös siitä,että onneksi me olimme käyttäneet ehkäisyä.se tästä vielä olisi puuttunut.
nyt minulle vihdoin paljastui se,mitä olin pelännytkin.olen rakastunut sinuun!ei se ole enään pelkkää ystävyyttä...nyt ihmettelet,että miksi olen mökillä ollut siitä lähtien ja tulen vasta pitkän ajan kuluttua takaisin.myönnän sen;juoksen tunteitani pakoon.pahinta on se,että minua ei kaduta se,mitä tapahtui.eikä sinuakaan kaduttanut se,että veit parhaan kaverisi muijan.kohta minä jätän jeren,lupaan sen sinulle rakkaani.minä rakastan sinua,mutta peitän tunteeni.luotathan minuun,teemu rakas?luotathan?
minulla on aivan ihana poikaystävä,jossa ei ole oikeastaan mitään vikaa.paitsi se,että en rakasta häntä.ainakaan vielä.en ole edes ihastunut häneen,hän vain on olemassa ja minusta on oikein olla hänen kanssaan.
luulin hetken jo olevani kylmä ihminen,jolla ei ole minkäänlaisia tunteita,mutta erehdyin.
juhannusaattoa juhlin ilman poikaystävääni.
join aika runsaasti boolia ja olin erittäin kännissä.paikalla ei ollut melkein muita tyttöjä kuin minä ja suurin osa paikalla olevista jätkistä oli parhaita kavereitani,joten ajattelin,että minulla ei ole mitn pelättävää.siis pelkäsin sitä,että vanhat tapani nousevat taas pintaan ja rupean pettämään.
asiat menivät omalla painollaan eteenpäin ja päädyin nukkumaan humalaani pois yhden parhaimmista kavereistani kanssa.joka oli kyllä vastakkaista sukupuolta.kömmin hänen kainaloonsa,niinkuin olin ennenkin tehnyt.eihänmeidän välillä ole aikasemminkaan ollut mitään!mutta tämä kerta oli toisin,en tiedä,liekö juhannusyössä ollut jotain taikaa.me rakastelimme.se oli sinun ensimmäinen kertasi ja minun toinen.mutta minulle se oli enemmän ensimmäinen kerta,kuin aikasempi.rakastelinhan nyt ihmisen kanssa jota rakastin koko sydämmestäni.seuraava aamu oli täynnä hellyyttä.makoilimme kauan toistemme vieressä ja juttelimme.juttelimme myös siitä,että onneksi me olimme käyttäneet ehkäisyä.se tästä vielä olisi puuttunut.
nyt minulle vihdoin paljastui se,mitä olin pelännytkin.olen rakastunut sinuun!ei se ole enään pelkkää ystävyyttä...nyt ihmettelet,että miksi olen mökillä ollut siitä lähtien ja tulen vasta pitkän ajan kuluttua takaisin.myönnän sen;juoksen tunteitani pakoon.pahinta on se,että minua ei kaduta se,mitä tapahtui.eikä sinuakaan kaduttanut se,että veit parhaan kaverisi muijan.kohta minä jätän jeren,lupaan sen sinulle rakkaani.minä rakastan sinua,mutta peitän tunteeni.luotathan minuun,teemu rakas?luotathan?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Itse seurustelin yli vuoden ajan ihanan miehen kanssa, mutta jo syksystä asti tiesin etten häntä rakasta. En voinut kuitenkaan häntä jättää, koska hän välitti minusta ja rakasti minua todella, piti minusta huolta ja koska vanhempamme toivoivat meidän yhdessä oloamme. Keväällä aloin tapailla toisia miehiä, hän tiesi tästä ja se varmasti sattui häneen. Sanoin heidän olevan vain hyviä ystäviä. Kerroin poikaystävälleni rakastavani häntä vaikken rakastanut. Emme harrastaneet seksiä, hänen lähellään olo oli liian vastenmielistä. Mutta en vain voinut sanoa, etten halua enää olla hänen kanssaan. Muutama viikko sitten tapasin erään miehen, menimme sänkyyn, rakastuimme ja silloin petin poikaystävääni ensi kerran. Nyt seurustelen tämän uuden miehen kanssa. Pettäminen oli ainoa keino päästä irti siitä vanhasta huonosta suhteesta. Surullista, mutta totta. Satutin entistäni paljon ja kadun sitä kaikkea, mutta nyt olen onnellinen.
...mutta teidän molempien tarinat kuulostaa tosi törkeiltä. Siis onnea teille siitä että olette nyt löytäneet rakkauden ja toivottavasti saatte nauttia siitä vielä pitkään. Mutta se mitä te molemmat teitte osoittaa totaalista julmuutta, ette ajattele toisen tunteita. Sanoitte että teillä oli ihanat ja rakastavat poikaystävät...mutta ette pitäneet heistä. Eikö olisi ollut parempi erota sulassa yhteisymmäryksessä kuin vain maata toisen jätkän kanssa...mahtaakohan kumpikaan käsittää paljonko se sattui siihen toiseen osapuoleen...vaikkakin he ehkä tiesivät mitä oli tulossa...
itseasiassa mä ymmärrän näitä tyyppejä.eivätkä he osoita julmuutta,vaan ihmismäisyyttä.kaikkihan haluu tuntee itsensä rakastetux.ja eikö se asia olekki niin,että mitä ei tiedä,niin ei voi satuttaa...