Meillä on 10-viikkoinen urospentu, kultainen noutaja. Ollaan pantu merkille että hän on aika varautunut kaikkea uutta kohtaan. Isäntä tekee pitkää päivää ja kun tulee kotiin, kakara saattaa juosta mun selän taakse piiloon, kottikärryt kierretään kaukaa, ruohonleikkuri haukutaan turvallisen välimatkan päästä, kaikki kovemmat äänet on kauhistus jne... En olisi tällaiseen muuten kiinnittänyt huomiota, mutta edeltäjänsä lapukkauros oli jo pennusta tosi rohkea, ei pelännyt mitään, siis ei mitään. Mitenkä saisimme valettua koiruliin itseluottamusta?! Pentu ollut meillä vasta viikon päivät eli kaikki uusi meininki tietty vaatii aikansa. Kokemuksia ja vinkkejä kaivataan.
arkuutta vai
alkukankeutta
3354
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
ensin teihin uusiin ihmisiin ja kun luottamussuhde on syntynyt, vasta tutustuminen ympäristöön ja uusiin asioihin. Jos pelkää miestäsi, osoittaa se, ettei ole vielä kunnon suhdetta oman lauman jäseniin. Yhteisiä leikkejä, turvallista yhdessäoloa, pennun ehdoilla toimimista niin kyllä se siitä.
Meillä 5kk. kultsityttö. Aina ensimmäisellä kerralla kun jotain uutta tapahtuu, niin tosi varauksellinen ja arka. Mutta kun se huomaa, että hätää ei ole niin pikkuhiljaa se alkaa tottua.
Kaikki äänet, pyörät, mopot, jne.. se haukkuu, mutta ennenpitkään tottuu niihin.
Taisi olla meillä sellaista alkukankeutta. Nyt kaveri jo viilettää pitkin pihaa, välillä on vaikea pysyä perässä. Mieskin töistä tullessaan saa heti oven suussa suukon ja häntä viuhtoo niin jotta. Eikös tällainen 13-14 viikon ikä ole juuri sitä oman lauman luomisen aikaa? Nyt vaan nautitaan näistä ihanista syyspäivistä ja pentuajasta.