Olen ihastunut hieman liian nuoreen tyttöön. Itse olen 21, tämä tyttö vasta kohta 16. Seksistä pidättäytyminen mahdollisesti alkavan seurustelun alkuviikkoina ratkaisee lailliset ongelmat, mutta silti minua mietityttää suhteen aloittaminen. Milloin alkaa tulla eteen tilanteita joissa ikäero häiritsee? Millaisia ne tilanteet ovat? Kuinka paljon minä siedän suhteessa ikäeron tuomia murheita, paljonko hän? Kuinka paljon suurempi on minun vastuuni vanhempana tästä suhteesta?
Tuntuu että tällainen ihastuminen sopii pervoille ukoille, mutta... minä nyt pidän siitä tytöstä. Minua helpottaisi kovasti kuulla muiden naisten kokemuksia samasta tilanteesta.
Tuntuu että tällainen ihastuminen sopii pervoille ukoille, mutta... minä nyt pidän siitä tytöstä. Minua helpottaisi kovasti kuulla muiden naisten kokemuksia samasta tilanteesta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
mulla tuli mieleen tän kaltaset ongelmat:
-kun sä lähet baariin,minne tyttö ei pääse.
-suhteen julkistaminen,mitä muut kelaa??
-tytölläs ei oo vielä identeetti kehittyny,eli suuntaus voi muuttua ja pahimmassa tapauksessa sille voi jäädä traumat..
sinuna pitäisin tytön pari vuotta kaverina samalla tutustuisit paremmin ja tietäisit paremmin mitä haluat.
hyvää kesää=) ja muista että päätös on sun..sähän tiedät tilanteen parhaiten!!
en ymmärrä tuota yleistämistä, että 15-16-vuotiaalla ei ole identiteetti kohdallaan. Onhan se tapauskohtaista, mutta minun seksuaali-identiteetti on ainakin ollut jo 13-vuotiaana kohdallaan...tietenkin riippuu määrätietoisuudesta, ympäristöstä...yms. kehittyminen on tapauskohtaista...
Haluaisin vain sanoa, että liika miettiminen voi turmella suhteen kuin suhteen, joskus täytyy nojata taaksepäin ja antaa viedä...tulevaisuus on tässä ja nyt...pidä tytöstäs kiinni, mikäli olet onnellinen...
Hankala paikka. Tämä kai on niitä kuuluisia tilanteita jossa järki sanoo yhtä ja sydän toista?
Mulla oli sellainen tilanne, että sun ikäisenäs muhun oli ihastunut yks 17-vuotias. Kyllä mäkin pidin siitä ja kyllä me vähän kokeiltiinkin miten suhde luistaisi, mutta se kaatui siihen neljän vuoden ikäeroon. Ei me oltu kauaa yhdessä, mutta sen verran kuitenkin että näki mitä siitä seurasi. Jos halusin lähteä kavereiden kanssa baariin tai terassille, hän ei päässyt. Mä olin se joka kantoi vastuun joka asiassa ja huolehti kaikesta, joskus vähän liikaakin. Olin niin isosisko, tyttöystävä kuin opettajakin. Joskus tuntui siltä että olin vielä äitikin.
Se on selvää, että jos alatte seurustelemaan ja suhde tulee joskus julki, saat varmasti osalta ihmisiä namutädin maineen niskoillesi. Mutta sä tiedät parhaiten tulisiko siitä edes mitään ja jos tuntuu että ihastumisesi kantaa tällaisten yli niin go ahead vaan. :)
Kiitoksia siskot kalliit!
Tuonkaltaisia aavistelinkin. Katsotaan mitä tuleman pitää. Edelleen olen kiinnostunut kuulemaan muiden kommentteja ja neuvoja.
6-vuotta ei oo ikäero eikä mikään. Samanikäisiä oottee. hik...