Kissa löytöeläinkodista

Kissa jonka taustasta ei ole varmaa tietoa voi olla stressaantunut ja traumatisoitunut ja tarvitsee siis rutosti aikaa ja kärsivällisyyttä uusien ihmistensä puolelta. Jos kissaa on kohdeltu huonosti se ei aluksi luota sinuun. Sillä saattaa myös esiintyä jonkinasteista ongelmakäyttäytymistä.
Tietysti löytöeläinkodeissa on myös kissoja jotka ovat ihan hyvästä kodista joutuneet hukkaan ja joita ei ole entinen perhe koskaan löytänyt. Ja päällepäinhän ei kissan taustasta voi paljoakaan päätellä -tietenkin nykyisen kunnon perusteella voidaan sanoa kauanko se on viettänyt ulkona, onko sitä pahoinpidelty jne, mutta kissan alkuperästä ei voida sanoa juuri mitään tämänkään perusteella.

Kerron hyvien ystävieni kokemuksesta, heillä on löytökodista sijaiskodin kautta otettu musta tyttökissa. Kissa oli löydettäessä ehkä vuoden ikäinen ja raskaana -eläinlääkäri arveli sen olleen ulkona puolisen vuotta. Kissa tuli ystävilleni kohta kaksi vuotta sitten(pennut synnyttäneenä ja leikattuna) -pitkään se vaikutti täysin sekopäiseltä, se sai kohtauksia jolloin se juoksi ja ulisi pitkin kämppää (nämä eivät olleet kissan normaaleja energiapurske -kohtauksia),oli hiekkalaatikolla maaninen rappaaja, saattoi paiskoa laatikosta kaikki hiekat pihalle ja raapia seinätkin, se ei voinut sietää suljettuja ovia, meni ainakin kuukausi ennenkuin se alkoi hakeutua ystävieni läheisyyteen. Mietimme joskus, johtuvatko kissan luonteen hullut piirteet siitä mitä se on kokenut, vai onko se alunalkaenkin hylätty siksi että se on vähän kahjo. Nyt taaksepäin katsottuna ystäväni on sitä mieltä että kissa alkoi rauhoittua ja muuttua tasapainoisemmaksi vasta siinä paikkeilla kun se oli ollut heillä vuoden. Vieläkään kissa ei tule syliin mutta saattaa viihtyä vieressä sohvalla pitkään ja tulee lohduttamaan jos sen "omilla ihmisillä" on suruja -tulee viereen ja kehrää, puskee päätään naamaan jne. Kissalla on edelleen yksi huono tapa jota kaverini eivät ole saaneet kitkettyä pois -se saattaa lattialla siliteltävänä röllötellessään yhtäkkiä iskeä käteen kiinni kynsin hampain. Se tekee sen aivan leikillään, mutta ei tajua että se sattuu. En tiedä voisiko se johtua esim. liian varhaisesta vieroituksesta -kissa ei ole saanut emoltaan ja pentuesisaruksiltaan oppia siinä suhteessa.
Edelleen kissa varoo ihmisten jalkoja kamalasti -säikähtää tosi paljon jos vahingossa törmää siihen kun se pyörii jaloissa. Kun kaverini toi kaupasta kotiin uudet pitkävartiset maiharit kissa pelkäsi niitä alusta asti. On hirveää ajatella mistä tuokin kertoo -että kissaa on potkittu, luultavasti juuri samantyyppisillä saappailla.
On kuitenkin ihana nähdä miten se on päässyt rauhoittumaan turvalliseen kotiin rankan alun jälkeen. Aluksi valjasulkoilu oli kissalle kauhistus -se pelkäsi kaikkia ja kaikkea, nykyään ja saattaa viihtyäkin rauhallisessa paikassa pihalla josta se näkee ympärilleen -mutta silti se on mielummin sisällä omassa kodissaan. Se on myös ruuan suhteen nirso, siisteysongelmia ei onneksi ole koskaan ollut, kissa on myös ollut aivan terve.

En halua pelotella, mutta löytökissan kanssa tarvitaan ainakin alkuun paljon kärsivällisyyttä. Kuitenkin kun tuo kissa kotiutuu ja alkaa pitää sinua omana ihmisenään -se on parasta mitä kissalle (ja sinulle:) voi tapahtua.

Kissaa kannattaa mielestäni seurailla ja tutustua siihen jo löytöeläinkodissa. Pelkän ulkonäön perusteella ei kannata valintaa tehdä. Oma löytöeläinkodista haettu tyttöseni on varmasti kokenut kovia elämänsä alkuvuosina, mutta silti se on onnistunut säilyttämään luottamuksensa ihmisiin ja tykkäsi silityksestä jo löytiksellä. Kotona siitä on kehittynyt aivan loistava kaveri, oikea sylikissa. Kyllä se vieraita ihmisiä ja meteliä pelkää, ja on sillä joitain kummallisia tapoja verrattuna toiseen kissaamme, mutta loppujen lopuksi se on huomattavasti kiltimpi ja rauhallisempi. Perusluonne siis vaikuttaa kissan käytökseen, vaikka sitä olisikin kohdeltu kaltoin. Silti on varauduttava siihen, että huonosti kohdellulla kissalla saattaa olla pelkoja ja tapoja joita on vaikeaa kitkeä pois.

meillä kokeilussa kolmas löytökissa

ensimmäinen kissa oli meillä muutaman kuukauden. ei tultu toimeen. ei tykännyt rapsuttelusta, ei pitänyt lapsista, pelkäsi pyörätuolia.

Löytökissalla on palautusoikeus ja käytimme tätä hyväksi. kissa pääsi kahden muun kissan kaveriksi toiseen kotiin (tuli muiden kissojen ja aikuisten ihmisten kanssa paremmin toimeen) ja meille otettiin toinen kissa.

tämä on ollut aivan ihana tapaus! hyppää syliin ja kellähtää selälleen. tulee aamulla herättämään. antaa lapsen helliä. tykkää harjaamisesta ja "juttelee", tulee luokse kutsusta. on kotoisin n 50 kissan laumasta josta kissat on huostaanotettu huonon eläintenpidon vuoksi.

nyt tälle leikkisälle otettiin kaveri joka ainakin tykkää ihmisistä mutta sähisee tälle vanhemmalle. puskee, kehrää, antaa harjata ja käsitellä. on löytynyt hylättynä. katsotaan kuinka käy.