Matkustaminen

Vie kissa vähän lyhyemmälle autoajelulle ennen viiden tunnin matkaa. Kissat ovat suuria persoonallisuuksia. Niistä ei koskaan etukäteen tiedä, mitä mieltä ne mistäkin ovat.
Minulla oli naaraskissa, joka piti autoajeluista. Oli irti ja käpertyi takapenkkiläisen syliin tai viereen. Ja kehräsi koko matkan sekä lyhyemmän että pidemmän.
Seuraava, nykyinen kissamme, inhoaa autossa matkustamista. Irti ei voi pitää, kun se kiertää ympäri auton sisätilaa ja haluaa häiritä autolla ajoa. Ja naukuu surkeasti koko ajan. Valittaa kovaan ääneen.
Ostimme kissalle ison kuljetushäkin. Panemme pohjalle frotepyyhkeen. ja huijaamme kissan häkiin ennen lähtöä. Parin melko äänekkään matkan jälkeen kissa on ruvennut olemaan melko iisisti. Nukkuu suurimman osan matkaa.
Kissoille on autotabletteja. Ne auttavat, mutta meidän kissamme hoiperteli tiokkurassa puoili päivää niiden jälkeen, niin että jätimme pillerit pois.

pitää kissaa kuljetuskopassa, koska hätääntyessään kissa voi aiheuttaa vaaratilanteen. Juuri oli lehdessä siitä, kun joku nainen oli yrittänyt rauhoitella kissojansa ja siinä tohinassa ajoikin rekkaa päin.

Omat kissamme kulkee aina kopassa joka on turvavyöllä kiinnitetty penkkiin. Jos jokin sattuu, niin kissa ei ainakaan lennä tuulilasiin. Sitäpaitsi kantokoppa on kissalle usein se oma turvapaikka, jota voi matkoilla pitää esillä pesänä. Meillä ne on kotonakin suosittuja nukkumapaikkoja.

Yksi kissoistamme maukuu matkan kuin matkan läpi ja kaivaa koppaansa, mutta se on vain loukkaantunutta marinaa. Leikattu uros nukkuu matkat pitkät ja pentumme kärsii matkapahoinvoinnista, ja sekä kakan että oksennuksen tuleminen ei ole mitenkään epätavallista. Kopassaan pysyvä kissa ei oksenna/kakkaa pitkin autoa, ja jos hajua ei siedä voi pysähtyä ja vaihtaa pehmikkeet (meillä froteepyyhkeitä, vanhaa collegepaitaa yms). Jos tulee kakka penkille niin ei ole kellään kivaa :) Ennen lyhyitä parin - kolmen tunnin matkoja kannattaakin olla syöttämättä kissaa joka voi helposti pahoin.

Pitkille matkoille on parempi hankkia isompi kantokoppa johon saa ainakin vesi- ja hiekka-astiat.

Oma kissani oli ollut meillä vasta viikon kun jo lähdimme autoilemaan. Sen oli tarkoitus matkustaa kuljetuskorissa, mutta se mauku niin säälittävästi, että pakkohan se oli sieltä pois ottaa. Ja sen jälkeen se matkusti ihan kiltisti sylissäni. Vapaana se kuitenkaan ollut - sillä oli valjaat ja lyhyt hihna, josa pidin kiinni.

Sillä ei ole koskaan ollut pahoinvointia ja se selvästi nauttii matkustamisesta. Välillä se haluaa katsella ulos ikkunasta ja välillä se istuu etupenkkien välissä olevalla käsinojalla ja katselee eteen päin. Suurimman osan aikaa se kuitenkin nukkuu minun tai siskoni sylissä.

Tulin juuri pari päivää sitten kissojeni kanssa n. 5 tunnin ajomatkan päästä. Normaalisti pidän molemmat kissat kuljetuskorissa ovi kiinni, mutta nyt oli sen verran lämmin keli ja auton ilmastointi ei toiminut, niin päätimme avata oven ja antaa kissojen hieman jaloitella auton penkillä. Yleensä moottorin hyrinä vaivuttaa kissat uneen saman tein kun liikkeelle päästään, joten ongelmia ei meillä ole ollut. Vettä kannattaa olla tarjolla, tosin meidän neitit eivät suostu koskaan juomaan matkan aikana. Ruoan kun jätät vähemmälle ennen matkaan lähtöä, niin ei satu vahinkoja. Parempi pienessä nälässä kuin isossa hajussa.

Kannattaa kuitenkin seurata kissan käyttäytymistä, koska kaikki he ovat erilaisia. Meillä on onneksi sujunut matkustaminen aina hyvin, vain yhden kerran on sattunut vahinko, mutta onneksi sekin jo lähellä määränpäätä. Suihkureissu siitä kuitenkin tuli...