Minkä elämänohjeen antaisit?

elämän ohjeita ko kyselet, oisit sie voinnu antaa ittekkin jonkun alkuun.
mie viljelen paljon noita sananlaskuja.mie en ossaa antaa mitään ohjeita, se on näet sil viisiin et jokkainen saap ne kasvatuksessaan ,ja suurimman osan löytää itse elämänsä varrella.
mie käytän sanan laskuja vain ittelleni puolustaakseni tai moittiessa itteäni,se on semmonen vanhan kansan tapa.
mie kun joskus nuorena, se oli siihen aikaan kun mie olin kaikki tietävä,jalmarivainaata yritin opettaa omille tavoilleni, vieläkin naurattaa, ja hää ei oppinu, niin sanoin aina ittekseni,ei kannettu vesi kaivossa pysy.
tai oikein suutuksisani kun olin jostain,kun on lusikalla annettu ei voi kauhalla vaatii.mie olin ihan kamala,mutta onneks se oli sitä alkukankeutta avioliitossa.

minust tuntuu et nykypäiväänkin soppii tuo, elä ja anna toistenkin ellää, et älä tee toiselle mitä et tahtois tehtävän itselle. tämän mie uskallan antaa vaik koko maailmalle ohjeeks, niin paljon on suvaitsemattomuutta.
ja viellä yksi mikä soppii tännekkin,
et jos vain ne linnut laulasivat jotka kauniimmin laulaa ,täällä olisi hyvin hiljaista.
mie siks vissiin huono antaa nuorille ohjeita ko ei oo lasten ja nuorten kanssa eläny.
hyvää keskiviikkoo sinul ja kysymys on hyvä vastausta mie en vaan tiiä,ehkä joku muu tietää.

..esimerkiksi "Ammu ensin, kysy vasta sitten".
Tai: "Älä syö mitään, ennen kuin joku toinen on maistanut sitä ja jäänyt henkiin."
Tahi: "Elä kuin jokainen päivä olisi viimeisesi: nai kaikkea mikä liikkuu."
Näillä pääsee mainiosti liikkeelle!

ja luulen elämästä lähes 70-vuoden elämän jälkeen jotakin tietävänikin. Elämänarvot, kaikki elämässä on kuin kristalloitunut mieleen aivan vasta viime vuosina.

Monet viestit tällä forumilla, kuten ehkä olet huomannut, ovat saaneet minut varovaiseksi. Ehkä oletkin vain nuoreksi tekeytyvä, joka yrität saada vanhan Ruuneperin taas kelvottomaksi, naurunalaiseksi. Mikähän on todellinen ikäsi ja taustasi. Onko Sinulla miesmallia y.m..Jos haluat ja rohkenet, anna sp-osoitteesi ja kirjoitan Sinulle suoraan.

otatko ne haasteena, vai...

Minkähän takia tämä on sensuroitu!!!???
En voi mitenkään ymmärtää!
Vastaus on on ihan rehellinen vastaus kysymykseesi. Ilmeisesti suomi 24
haluaa palvella vain ...
Kirjoitin tämän aamupäivällä tänään torstaina.

runon kielellä antaisin tämän Helena Anhavan runon. Siinä on vastaus kysymyksiin: virittyminen toisen mukaan, tunto mielen sormenpäihin ...

NAAPURIN TYTÖLTÄKÖ
mallin kysyt,
naapurin tytöllä on oma tausta ja olot.
Sait toiset perintötekijät,
suunnista niiden mukaan,
oma lukunsa on jokainen,
oma biologiansa, psykologiansa, sosiologiansa
kolmiyhteisyys itsekukin.

Tutkimusta voi tehdä ryhmätyönä,
ihmiskuvausta ei,
ja näytelmässä johon jouduit
saat ihmiskuvasi tehdä yksin,
hyvin, hirveän yksin.
Älä yritä miellyttää muita,
hukut muiden virtaan,
joskus ajasta jäljessä oleva
voi olla edellä aikaansa.
Pahinta mitä ihminen itselleen teki
on että hän väärensi itsensä.

Aina on oltava niitä joiden päälle saa sylkeä:
punikit, juutalaiset, romanit,
nyt tuli individualistin vuoro.
Ei yksi voi olla niinkuin kaikki,
eivät useimmat kaikistakaan ole
vaikka luulevat olevansa
tullakseen hyväksytyiksi.

Älä mene sukupuolten välisiin sotiin,
ole ihmisen puolella,
rakkauteen kuuluu ystävyys,
ystävyyteen rakkaus,
eikä kukaan ole niin vahva astia kuin luullaan,
ei lapsi, ei mies, ei nainen.
Meille annettiin tunto mielen sormenpäihin,
se on annettava eteenpäin:
ainoa silta toiseen ihmiseen
on virittyminen toisen mukaan.

Kun lapsen saat, katso malli sieltä
missä vaisto vielä on tallella,
katso lintua, kissaa, oravaa.
Ihminen, luonnosta vieraantunut,
puhuu toisin kuin tietää,
hänen on paha olla.
Mutta ihmisen poikasella on ohut iho,
ei höyheniä, ei karvaa,
se tarvitsee suojaa, suojaa, suojaa.

Ei elämäntaitoa voi opettaa,
se on opeteltava itse
hitaina hitaina vuosina,
ja kun jotain luulet oppineesi,
vuodet käyvät lentämään.
Kai se on niin tarkoitettu:
juuri kun vieras alkaa viihtyä,
tulee hyvästelyn aika.

Elämä toteutuu meissä,
nainen työssä ja lapsissa,
ei kenenkään tarvitse lähteä
itseään toteuttamaan.
Paljon et tarvitse:
hiljaisuuden, luonnon, lähimmäiset,
järjestys on tämä
jotta luopuminen helpottuisi.

Kysy hiljaisuudelta itseäsi,
kysy vielä sittenkin kun olet kyselemisestä uupunut,
se vastaa kyllä kun maltat odottaa,
joskus vuosien,
joskus vuosikymmenten perästä.