Oletteko ajatelleet, että unihalvausten syynä voisi olla henkimaailman yhteydenotto? Ainakin oireet; päänsisään puhuminen, tuntoaistimukset, olennot huoneessa, valot, ruumiistairtautuminen voisi viitata siihen...
Ja miten kaikilla (kansallisuudesta riippumatta) unihalvauksien aikana koetaan samankaltaisia asioita ja nähdään samoja hahmoja, kuullaan samoja ääniä jne.
Voisiko yölliset halvaukset olla portti jonnekin suurempaan esim. ruumiista irtautumisen kautta?
Itse koen aktiivisesti unihalvauksia ja olen utelian, miten te muut ne koette!
Ja miten kaikilla (kansallisuudesta riippumatta) unihalvauksien aikana koetaan samankaltaisia asioita ja nähdään samoja hahmoja, kuullaan samoja ääniä jne.
Voisiko yölliset halvaukset olla portti jonnekin suurempaan esim. ruumiista irtautumisen kautta?
Itse koen aktiivisesti unihalvauksia ja olen utelian, miten te muut ne koette!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Juu, ihan samaa olen miettinyt ja kuullut aikaisemminkin. Tietysti uskoo ken haluaa, mutta itse kun olen muutenkin uskonnollinen niin tällainen vaihtoehto olisi ihan looginen.
Olen nykyään kokenut halvauksia harvemmin (harmi!), mutta viimekertainen kokemus muutama viikko sitten oli taas kiehtova. Kohtauksen ollessa päällä tuli tuttu ahdistava tunne, että tästä on herättävä. Sitten päätinkin kuitenkin "katsoa kohtauksen loppuun" ja koitin kestää. Hetken kuluttua kaikki muuttui valkoiseksi, siis koko tila hohti jotain valkoisuutta, ja sen jälkeen näin kummallisia väläyksiä jostain talosta. Tällä kertaa unihalvaukseeni ei siis liittynytkään mitään pahaa vaan tunne oli todella levollinen ja hyvä. Ainoastaan halvaukseen vajoaminen tuntui tuttuun tapaan ahdistavalta, mutta siitä kun pääsi yli, niin olo muuttui täysin. Ihana kokemus!
Minulla samankaltaisia kokemuksia, että kun uskaltaa lähteä sen "virran" mukaan niin se ahdistus loppuu. Se jähmetys ja pakokauhu on vain sen tapahtuman sivuvaikutus. En tosin aina saa itseäni rauhoittumaan mutta muutaman kerran olen lähtenyt mukaan ja olen alkanut "nähdä selkeämmin" siinä tilanteessa. Irtaudun myös ruumiistani jne.
Mukava kuulla hyvistäkin kokemuksista! Kaikki uusi aina pelottaa ensin!
Melko varmasti kyseessä on yhteydenotto joko henkimaailmasta tai vierailta planeetoilta.
Yhdenkin kerran kun olin unihalvattuna, niin pieniä vihreitä ja isopäisiä miekkosia oli minua tarkastelemassa.
En tiedä miten sain tajuntaani heidän kommunikointiaan, mutta ymmärsin erään heistä kysyneen "tosikovalta" maan kansalaiselta, missä maan suurin auktoriteetti pitää majaansa. Koska vastausta ei tullut, ufo osoitti miestä "kuumalla kädellä". Hirmuinen räjähdys vavisutti tienoota. UFO sanoi arvanneensa, että kyseessä oli tosikova maan asukas, koska tämä piti kikkeliä korvassaan ja rinnassa luki SHELL.
ufo on tuntematon lentävä esine-ei suinkaan humanoidi tms.
en minäkään sitä tiennyt, mutta mitä sitten?
juuri noista aivojen luomista hallusinaatioista on syntynyt tuo hörhöjen kaarti. Mutta mitään maagista siinä ei ole, ajattelukyvyn heikkous on eräällä tavoin periytyvää. Muilla ihmisillä unihalvaus on vain uni- ja valvetilan sekaantumista muuten niin toimivissa aivoissa. Teillä se unitila näköjänsä jatkuu sitten täällä tosimaailmassakin, fiuuuh...
Jokainen selittäköön sen itselleen, miten parhaiten tahtoo. Mutta jännä vaan, että kaikki unihalvauksia kokevat näkevät samoja asioita, kuulevat sekä tuntevat samoin. Jos unihalvauksen aikana kaikki kokemamme ovat meidän itsemme luomia pelkotiloja niin miten me kaikki -elinolosuhteistamme/ kulttuuritaustastamme jne. riippumatta pelkäämme ja koemme samoja asioita?
Miksi halvauksen kaava menee aina samankailtaisesti jos yksilöinä luomme "unitilamme" ja "hallusinaatiomme" omista kokemuksistamme ja arkielämästämme imemistämme vaikutteista?
Kertoisitko?
Tässä pari viikkoa sitten tuli taas se ns. unihalvaus.
Unessa olin omassa sängyssä kuten oikeastikin, ympäristö oli oikea. Sitten tunsin että jokin pelottava lähestyy ja yritin sitä huitoa, ei onnistunut, sitten aloin leijumaan kohti kattoa, yritin koskettaa kattoa, mutta ei onnistunut. Tiesin että tämä on unta mutta herääminen ei onnistunut. Kun lopulta heräsin en pystynyt enää nukahtaan loppuyönä. Jokainen unihalvaus on ollut sellainen että ympäristö on kuten oikeastikin ja jokin paha(tuntuu siltä) lähtee minua raahaamaan jonnekin, en vain näe mikä...
Hyi en ikinä haluaisi noita uudelleen.
Ja herättuä.. mielikuvitus lisää uneen oman mausteen,
mutta oletkos koskaan nukahtanu unessa ja sitten koittanu herätä ko et saa itseäsi hereille ei sitten millään ja viimein kun heräät niin olet vielä unessa koska heräsit siellä unessa, tämmöisessä tilassa olen saanu nuita oireita ettei voi liikuttaa itseään vaikka kuinka koittaa tempoa ylös kunnes aikas yrittäen heräät oikeasti hiestä märkänä.
Heräsin tuossa keväällä yöllä vatsaltani ja näin syrjäsilmällä takanani jonkin mustan hahmon, en uskaltanut katsoa sitä suoraan. Varmaan tunnin makoilin kauhusta kankeena paikallani ja ajattelin onkohan tuo itse Kuolema. Aamulla sit sanoin porukoilleni ettei eno ole pitkäikäinen ja samana päivänä kuoli.
Itse sairastan narkolepsiaa ja unihalvaukset ovat melkein joka öistä\päiväistä. Olen oppinut voittamaan pelot sillä että itse määrään unen mitä näen..usko tai et mutta se on mahdollista (ainakin narkolepsiaa sairastavilla). Mutta halvaukset ovat silti joskus pelottavia...
mulla ei ole pitkään aikaan ollut unihalvausta. muutama vuosi takaperin mulla oli niitä aika usein. joka kerta meni saman kaavan mukaan. olin sanoinkuvaamattoman ahdistavaa ja pelottavaa. joku paha oli mun kimpussa ja kuristi mua, enkä pystynyt liikkumaan tai huutamaan apua vaikka kuinka yritin. ympäristö oli oikea ja tiesin että olen sängyssäni. kamalaa oli vielä se, että tätä kesti pitkään, ennenkuin 'heräsin' täysin.