Heips!
Olen kolmikymppinen lesbonainen Etelä-Karjalasta ja tässä yksi mielenkiintoinen asia joka hieman askarruttaa.
Tiedän kansainväliset, yleiset homojen ja lesbojen 'tunnukset', kuten sateenkaarilippu, kaksi Mars- tai Venus-symbolia, kolmiot...
Mutta... mitä 'arkipäivän' juttuja on? Esim. sormus jossain tietyssä sormessa? Tietty määrä tai paikka korvarenkaille? Muuta?
Itse olen suureksi osaksi vielä kaapissa, enkä halua saati aio kulkea sateenkaarilippu liehuen pitkin katuja... mutta joitain pieniä 'sisäpiirin' vinkkejä voisin harrastaa, jotta olisi myös ehkä helpompi tunnistaa ja tutustua kanssasisariin ystävyyden merkeissä.
Olen kolmikymppinen lesbonainen Etelä-Karjalasta ja tässä yksi mielenkiintoinen asia joka hieman askarruttaa.
Tiedän kansainväliset, yleiset homojen ja lesbojen 'tunnukset', kuten sateenkaarilippu, kaksi Mars- tai Venus-symbolia, kolmiot...
Mutta... mitä 'arkipäivän' juttuja on? Esim. sormus jossain tietyssä sormessa? Tietty määrä tai paikka korvarenkaille? Muuta?
Itse olen suureksi osaksi vielä kaapissa, enkä halua saati aio kulkea sateenkaarilippu liehuen pitkin katuja... mutta joitain pieniä 'sisäpiirin' vinkkejä voisin harrastaa, jotta olisi myös ehkä helpompi tunnistaa ja tutustua kanssasisariin ystävyyden merkeissä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Hei!
Kertoisin vain että minä en juuri käytä mitään tunnusmerkkejä. Osin siksi, että vaikka alan itse olla vakuuttunut omista ajatuksistani, pelkään yhä ympäristön suhtautumista. Tuntuu turvallisemmalta kun tässä pikkukaupungissa ei kaikki hmm... torvelot.. näe heti päältä että pidän naisista.
En ole juurikaan mukana minkään alan yhdistyksen toiminnassa, joten ne kuviot ovat vieraampia. Mutta avoimella käyttäytymisellä olen tutustunut muutamiin biseksuaaleihin ja lesboihin. Joskus on kyllä käynyt niinkin, että minut on torjuttu aika rumin sanakääntein, mikä satuttaa vaikka kuinka olisi itse ollut kohtelias.
Esimerkiksi Setan internetsivuilta uskoisin löytyvän paljon sinua kiinnostavaa tietoa. Siellä minä käyn aika usein lueskelemassa. Jos pääset liikkumaan paremmin kuin minä, niin etköhän löydä samanhenkisiä ihmisiä ihan kohtuullisesti.
Onnea ja lämmin halaus!
En myöskään käytä mitään "merkkejä", mutta jostain kummasta itselleni on ainakin kehittynyt jonkinmoinen vaisto (joka tietenkin joskus on erehtynytkin mutta harvemmin kuitenkin) tunnistaa ihmismassasta "sellaiset" yksilöt.
Ja kanssasisariahan pystyy ehdottomasti helpoiten tapaamaan tiettyjen pallopelien kilpailuissa ja treeneissä. Siellä pystyy myös "harjaannuttamaan" vaistoaan ;)
Joo, vois sanoa että "silmäterän asennosta"... heh, siinä vaan on joku että pystyy bongaamaan ja yleensä on osunukin oikeaan. Eli ei me mitään merkkejä tarvita ;)
Hankala juttu.Nykysin noi pikkusormisormukset ja muut tunnukset,korvikset ym.on ihan kaikilla käytössä.Omaa ystäväpiiriä ajatellen tuntuu välillä siltä,että lepakon tunistaa nykysin isosta lapsilaumasta;)
ei