MTV 3:n tekninen johtaja Antero Hoffman sanoo näin: "Yleisesti ottaen digikuva on yhtä hyvä kuin analoginenkin."
Eli on hetkiä, jolloin se yltää samalle tasolle kuin analoginen. Mitä se kertoo tämänhetkisestä digikanavien laadusta?
Eli on hetkiä, jolloin se yltää samalle tasolle kuin analoginen. Mitä se kertoo tämänhetkisestä digikanavien laadusta?
Vastaukset 21
Vanhimmat
Kertoo sen, että digi-TV:n idea ei ole kuvanlaadun parantaminen, vaan lähetyskustannusten laskeminen ja lisäkanavien tarjoaminen.
Seuraava alla oleva selostus on otettu osoitteesta
http://www.tkk.fi/Misc/Electronics/faq/sfnet.harrastus.audio video/digitv.html .
" Miksi televisiolähetyksissä ollaan siirtymässä analogisista lähetyksistä digitaalilähetyksiin ja lopulta lopettamassa analogiset lähetyksen vuosien päästä ?
Ainakin seuraavat syyt ovat vaikuttaneet digitaalisuuteen siirtymiseen:
- Perinteinen analoginen lähetysverkko alkaa vanhentua ja sen ylläpito on kallista
- Digitaalisella modulaatiolla voidaan taajuusalueita käyttää tehokkaammin (enempi kanavia samalle taajuusalueelle).
- Digitaalitekniikan käyttö maanpäällisessä lähetysverkossa mahdollistaa 3-6 digitaalisen televisiokanavan lähetyksen nykyisen yhden analogisen televisiokanavan tilalla.
- Digitaalitekniikalla TV-lähetyksiin voidaan lisätä oheistoimintoja (parannettu tekstiTV, lisätieto ohjelmista, digitaalinen ohjelmaluettelo jne.)
- Digitaalitelevisiosta halutaan tehdä tietoyhteiskunnan "joka kodin nettipääte" tai ainakin markkinoida se sellaisena
- Vaadittavat uudet laitteet synnyttävät uutta bisnestä kuluttajaelektroniikkasektorille, kun ihmiset alkavat hankkimaan digitaalitelevision vastaanottoon tarvittavia set-top-bokseja ja uusia televisioita (16:9 televisioiden myynti kasvanut)
- Digitaalitelevisiossa haamukuvat eivät huononna kuvan laatua
- Digitaalitelevision signaaleita voidaan vastaanottaa kunnolla liikkuvassa kulkuneuvossakin
- Televisioyhtiöt haluavat lisää kanavia, joilla he toivovat saavansa lisää katsojia ja rajaa (maksukanavat, mainonta)
- Tulevien interaktiivisten digitaalisen television kautta tehtävien palveluiden odotetaan luovan uutta liiketoimintaa niitä tekeville yrityksille (televisiokanavia hoitavat, teleoperaattorit, palveluiden kehittäjät)
- Digitaalitelevisiosta (DVB) on yritetty maailmanlaajuinen televisiostandardi. Ainakaan vielä mihinkään täysin yhtenäiseen normiin ei ole päästä, josko koskaan päästäänkään."
Vähän kuin kotitietokoneiden alkuaikoina: "siihen voi naputella vaikka ruokareseptit".
"Joka kodin nettipääte" my ass! Nettipäätteen nimi on PC tms. eikä digi-TV.
"Uudet laitteet synnyttävät uutta bisnestä kuluttajaelektroniikkasektorille". Aivan totta, kunhan vain herkkäuskoisia, liian rikkaita höynäytettäviä riittää.
Raha digi-TV:ssäkin on taustalla ilman muuta. Päättäjät miettivät varmaankin joskus 90-luvun lopussa, että kyllä Finlux rakentaa laitteet suomalaisille... Ei siis väliä vaikkei yhteisiä standardeja olekaan, pysyvätpä ulkomaiset valmistajat paremmin loitolla.
Nyt ei sitten ole Finluxia eikä juuri ulkomaisia valmistajiakaan tarjoamassa laitteitaan. On vain noita pirun ongelmabokseja, joihin en koskisi kolmen metrin seipäälläkään.
Eipä silti, periaatteessa digitaalisuus on hyvä asia myös TV-tekniikassa. Kannatan! Tämä suomalainen toteutustapa vain on onnettoman huono, niin huono kuin se vain ikinä voi olla.
Mutta mitäpä muuta lopputulosta voi odottaakaan kun päästetään poliitikot päättämään tekniikasta.
" Miksi televisiolähetyksissä ollaan siirtymässä analogisista lähetyksistä digitaalilähetyksiin ja lopulta lopettamassa analogiset lähetyksen vuosien päästä ?
Ainakin seuraavat syyt ovat vaikuttaneet digitaalisuuteen siirtymiseen:
- Perinteinen analoginen lähetysverkko alkaa vanhentua ja sen ylläpito on kallista
>> yhtä kallista ellei kallimpaakin on rakentaa digitaaliverkko
- Digitaalisella modulaatiolla voidaan taajuusalueita käyttää tehokkaammin (enempi kanavia samalle taajuusalueelle).
>> se modulaatio ei sitä mahdollista, vaan signaalin pakkaus
- Digitaalitekniikan käyttö maanpäällisessä lähetysverkossa mahdollistaa 3-6 digitaalisen televisiokanavan lähetyksen nykyisen yhden analogisen televisiokanavan tilalla.
>> mm. Voice ja joku "Tumppi Varonen"
- Digitaalitekniikalla TV-lähetyksiin voidaan lisätä oheistoimintoja (parannettu tekstiTV, lisätieto ohjelmista, digitaalinen ohjelmaluettelo jne.)
>> niin voidaan, mutta ainoastaan EPG on toteutettu niin, että katsoja hyötyy siitä.
- Digitaalitelevisiosta halutaan tehdä tietoyhteiskunnan "joka kodin nettipääte" tai ainakin markkinoida se sellaisena
>> kuka haluaa? Niin tosin markkinoidaan ja jotkut tietämättömät jopa toistavat niitä teesejä.
- Vaadittavat uudet laitteet synnyttävät uutta bisnestä kuluttajaelektroniikkasektorille, kun ihmiset alkavat hankkimaan digitaalitelevision vastaanottoon tarvittavia set-top-bokseja ja uusia televisioita (16:9 televisioiden myynti kasvanut)
>> tämä pitää paikkansa. Olen itsekin tyytyväinen parempaan kuvaan.
- Digitaalitelevisiossa haamukuvat eivät huononna kuvan laatua
>> ei todellakaan. Haamukuvia ei näy, mutta siellä. missä analoginen haamuili, digitaali pysyy mustana. Ammattilaisten julisteluista huolimatta digitaalitv tarvitsee paljon paremman antennisignaalin kuin analoginen.
- Digitaalitelevision signaaleita voidaan vastaanottaa kunnolla liikkuvassa kulkuneuvossakin
>> valetta. Liikkuvassa ajoneuvossa (ainakin jos liike ylittää 50km/h) ei kuvaa saa näkyviin ilman kalliita usean antennin järjestelmiä.
- Televisioyhtiöt haluavat lisää kanavia, joilla he toivovat saavansa lisää katsojia ja rajaa (maksukanavat, mainonta)
>> tuskin haluavat lisää kanavia jakamaan katsojia. Urheilu mennee maksulliseksi ja Yle näivettyy uutis- ajankohtais- ja nostalgiakanaviksi. Omasta mielestäni tvmaksu pois ja Yle maksulliseksi.
- Tulevien interaktiivisten digitaalisen television kautta tehtävien palveluiden odotetaan luovan uutta liiketoimintaa niitä tekeville yrityksille (televisiokanavia hoitavat, teleoperaattorit, palveluiden kehittäjät)
>> tämä on ihmeellisen sitkeästi elävä harhaluulo. Eikö wapit ja mms:t ole opettaneet mitään. Kukaan ei koskaan eikä milloinkaan maksa sähköisestä viestinnästä, joten tällainen "bisnes" tulee aina olemaan hyväntekeväisyyttä (tarkoittaa: joku muu maksaa).
- Digitaalitelevisiosta (DVB) on yritetty maailmanlaajuinen televisiostandardi. Ainakaan vielä mihinkään täysin yhtenäiseen normiin ei ole päästä, josko koskaan päästäänkään."
>> joopa joo... itseäni arsyttää mm. se, että Suomessakin kaapeliin ja maanpäälliseen tarvitaan erilainen tekniikka.
"- Digitaalitekniikan käyttö maanpäällisessä lähetysverkossa mahdollistaa 3-6 digitaalisen televisiokanavan lähetyksen nykyisen yhden analogisen televisiokanavan tilalla."
Näin ehkä juhlapuheissa, mutta HDTV jota nyt rummutetaan tulevaksi tulee syömään kaistaa niin paljon että kanavien määrän kasvamiselle ei oikein jää tilaa. X vuoden kuluttua (huom. olen optimisti, siksi vain yksi X) lähetysten tekninen taso on siis HDTV toteutuessa huomattavasti parempi mutta kanavien määrä tod. näk. suunnilleen sama. Sitten on vielä se että valitettavasti uusikaan tekniikka ei taida tehdä ohjelmista sisällöllisesti yhtään sen laadukaampia kuin analogiaikaan eli kaiken maailman hömppävisat jne. täyttävät ruudun jatkossakin.
Tietokone lehdessä numerossa 7-8 kerrottiin Mikael Jungnerin haastattelussa, että digitaalituus säästää vuodessa 10 miljoonaa euroa.
- Digitaalisella modulaatiolla voidaan taajuusalueita käyttää tehokkaammin
Coded Orthogonal Frequency Division Multiplexing (COFDM) -modulaatio mahdollistaa taajuusalueen tehokkaamman käytön, mutta jos siirrettävää dataa tutkitaan niin siinä säästöä tuo videon pakkaus.
"Ammattilaisten julisteluista huolimatta digitaalitv tarvitsee paljon paremman antennisignaalin kuin analoginen."
Ei ole totta.
Analoginen TV näkyy kohtalaisesti 44dB signaalikohasuhteella ja digi-TV toimii erinomaisesti 24dB:n suhteella. Eli digi-TV:n suorituskyky on ylivoimainen. Tämän mukaan lähettimien lähetystehoja voi laskea 20dB digikanavanipuille, joka tarkoittaa tehon pudottamista sadasosaan! Lisäksi yhdessä nipussa lähetetään useaa digikanavaa, joten säästöä tulee analogisiin lähetyksiin verrattuna vielä lisää.
Harmi vain, että tästä suurimman hyödyn ottaa kanavien lähettäjä tehoja tiputtamalla ja katsojalla digin toimivuus tuottaa ongelmia, koska tämä ei ole viitsinyt satsata kunnolliseen antennivastaanottoon, vaan toivoo digin ratkaisevan huonon näkyvyyden.
Suomessa on reilut kaksi miljoonaa tv-maksun maksajaa. Kussakin on keskimäärin kaksi tv-vastaanotinta. Unohdetaan videot tms. laitteet tässä yksinkertaistetussa laskelmassa, kuten antennien uusimistarpeet jne.
Jos yhden tv-vastaanottimen digitalisointi, ts. boksin tai kokonaan uuden laitteen hankkiminen maksaa keskimäärin 100 euroa, kokonaiskustannus digi-TV:stä on 400 miljoonaa euroa.
YLEn säästöillä hankkeen takaisinmaksuaika on siis 40 vuotta, jos edelleen yksinkertaistaen unohdetaan korot tälle 400 miljoonan euron pääomalle.
Älytöntä säästämistä!
Lisäksi nuo digiboksit on ulkomaalaisten firmojen valmistamia joten työllistävät vaikutukset ja firmojen maksamat yritysverot menevät Suomen rajojen ulkopuolelle. Sinällään olen kyllä ehdottomasti digitalisoinnin kannalla, mutta tämä homma on ryssitty kunnolla. Ei auta kuitenkaan tässä vaiheessa valittaa vaan pitää tehdä sama kuin possut, eli kärsiä.
Sama juttuhan on televisioiden ja melkein kaikkien muidenkin laitteiden kanssa.
DVD-levyjä eikä soitintakaan ei kannata ostaa, koska VHS-nauhoja voi katsella vanhoilla videoilla. Ei 100 euroa digiboksille ole paha hinta. Aika selvää on, että digiboksilla saa paljon enemmän hyötyä ja iloa kuin analogisella TV:llä. Kyllä lisäkanaviakin tulee joskus katsottua, ohjelmaopas on kätevä, kovalevyllinen digiboksi todellä näpsäkkä, ääni on varsin hyvä.
Miinuspuolia ovat olleet boksien toiminta ongelmat, ylimääräisen laitteen käyttäminen (kaksi kaukosäädintä, liitäntäjohtoja, viritin ei ole TV:ssä). Pettymykseksi voi laskea myös kuvanlaadun, koska tällä digi-TV:tä mainostettiin, eikä laatu vastannutkaan odotuksia ja toveita, joita oli mainostamisella luotu.
Liikojen lupaaminen oli virhe. Mielestäni tämä aiheuttaa paljon negatiivisia asenteita digi-TV:tä vastaan, koska ihmiset kokevat tilanteen lieväksi huijaukseksi. Lisäksi digi-TV:n tulemiseen liittyvä pakko aiheuttaa vastarintaa. Suomalainenhan ei tunnetusti tällaista niele, vaikka siitä nielemisestä ei haittaa olisikaan.
Esim. http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=107&conference=4500000000000395&posting=22000000002799024
digikuva on parempi kuin analoginen.
Ihan jo sen johdosta, että digikuvassa ei juuri kohina näy.
Luepa alku uudestaan:
MTV 3:n tekninen johtaja Antero Hoffman sanoo näin: "Yleisesti ottaen digikuva on yhtä hyvä kuin analoginenkin."
Eli on hetkiä, jolloin se yltää samalle tasolle kuin analoginen. PISTE.
..se tarkoitta sitä että Antero Hoffman ei ole ikinä digi kuvaa nähnytkään.
se digikuva tulee huonommaksi.
Sinua on höynäytetty ja pahasti.
Jos sinulla on ihan omat näkimet päässäs,i niin suorita sitä kuuluisaa vertailevaa tutkimusta.
Tulle sitten tänne suomi24:n sivuille kertomaan, että oliko se sinun jumala Hoffman oikeassa.
Kykkatill
Niin, ei kohinaa = hyvä, mutta esim. uutistenlukijan kasvot ovat "vahaa" kaikki rypyt häviää tai jos päätä heilauttaa nopeasti niin nenä voi jäädä poskelle. Nopeissa kohtauksissa ei oikein erota missä se pallo menee ja nurmikkokin on muuttunut vihreäksi matoksi.
Digikuva äkkipäätä näyttää kliinisen hyvältä ja jotku siihen voi tottuakkin, mutta minua ainakin häiritsee se kuvan digitaalisuus.
Joo minua alkoi aikoinaan Formuloiden katsominen rasittaa, kun asfaltti oli pelkkää muovimattoa, ei erottanut mitään tekstuuria.
Ehkä tämän takia analoginen kuva näyttää yleensä kolmiulotteisemmalle kuin digikuva.
Hyvissä signaaliolosuhteissa ne ovat yhtähyviä, keskimääräisissä digi on parempi ja huonoissa analooginen näkyy huonosti ja digi ei ehkä ollenkaan, laadukasta kuvaa saa kuitenkin enemmän digin avulla.
Hoffman on tainnut katsella tv:tä vain sylttytehtaalla vain se selittää merkillisen lausunnon.
Ei se ole tekniikan ongelma, jos joku Hofmanni ei sitä ero huomaa.
Heebolle voisi suositella pikaista optikolla käyntiä.
Uskokaa nyt helvetissä omia silmiänne.
Ymmärtäkää se ero, että digitaalinen kuva näkyy virheettömästo samanlaisena riippumatta signaalin laadusta ellei laatu putoa tietyn kynnysarvon alle jolloin digiboksin vastaanotto ei enää pysty korjaamaan virheitä.
Analoginen kuva taas paranee jatkuvasti signaalin laadun (signaalikohinasuhteen) parantuessa. Analogisella kuvalle ei siis ole jotain tiettyä "laatua", eli se ei näy kaikilla samanlaisena kuin digilähetykset.
on aina kohinasuhde, olipä signaali miten hyvä tahansa.
Niin kuin aivan missä tahansa muussakin, mukaan lukien kaikki digitaaliset järjestelmät CD-soittimistä lähtien.
Epäilemättä todellinen digiuskovainen käyttää peseytymiseenkin tislattua vettä, tavallinen vesijohtovesi kun ei ole riittävän puhdasta.
Meille tavallisille TV:n katsojille sen sijaan riittää, että kuva on "hyvä". Ja sitähän se yleensä on, yhtä hyvin digitaalisena kuin analogisenakin.
Viat ja häiriöt ovatkin aivan eri asia, eikä niitä kannattane edes yrittää vertailla.