Meillä on syntymäkuuro, valkoinen (ominaisuudethan kulkevat usein käsi kädessä) bokseri, eloisa ja utelias urospentu. Oma tahto pennulla on voimakas, mutta jotain koulutusta pitäisi saada opetettua. Käsimerkkejä on ilman muuta aikomus opettaa, mutta tähän mennessä penturaukka on autuaan tietämätön, mitä tarkoittaa EI (mm. kasvien ja hiekansyönnin sekä puremisen suhteen). Tuntuu, että ainoa toimiva keino on tarttua koiraan kiinni ja ohjata pois. Ja siitä pentu innostuu puremaan, leikillään tosin, mutta ei sekään hyvä tapa ole. Onko kellään kokemuksia kuurojen koirien kouluttamisesta, ihan seurakoirana vaan. Vinkit ja linkit myös kirjallisuudesta tervetulleita. Kiitos vastauksista etukäteen.
kuuro bokseri
hyvä koulutus
9458
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Yhdessä koirammelehdessä oli juttua kuurosta dogo argentiinosta. En millään muista numeroa, mutta löytyy varmaan lehden omilta sivuilta. Helpottaa sitten vähän tuota etsintää.
Tuo kuuro koira taisi vielä olla kotoisin tuolta ummeljoelta, omistaja taitaa tällä hetkellä hoitaa niitä valkealasta huostaanotettuja koiria. Ksey:n sivuilta löydät linkin sinne dogojen sivuille ja varmaan löydät myös yhteystiedot koiran omistajalle jos haluat kysellä häneltä vinkkejä koulutukseen.
Kiitos vinkistä. Se dogo argentino -juttu mulla onkin jo. Se vain oli aika yleispätevä. Mutta yritän ottaa omistajaan yhteyttä. Mikä se Ksey oli, mistä mainitsit? (Oonko pahasti tietämätön?) Parasta olisi, jos saisi kuulla juuri ihan henk.koht. kokemuksia kasvattajalta. Kuuroilla koirillahan on helpommin mahdollisuus tulla säikyiksi / ärhenteleviksi, ja sitä varmaan edesauttaa se, että niitä joutuu niin paljon ojentamaan koulutuksen yhteydessä. Siksi haluttaisiin välttää liikaa "alistamista" ja saada käyttöön kaikki kuuron koiran hiffauskapasiteetti.
Hei taas. Enpä minäkään taas sen suuremmin ajatellut tuossa ensimmäisessä viestissäni. Tuo ksey on lyhenne kouvolan seudulla toimivasta eläinsuojeluyhdistyksestä. (Mistäpä tuollaista nyt voisi ulkopaikkakuntalainen tietää.) Sen sivuilta löytyy linkki tuonne kymenkoirapalvelulle. Osoite on www.koirapalvelu.net
Ota rohkeasti yhteyttä. Sivuilla ainakin mainittiin konsultointi ja jopa koulutus joten ei muuta kuin luuri käteen.
Löysin vielä pienen jutun tuosta kyseisestä paikasta ja sen toiminnasta. Tuolta Ksey:n sivuilla on kohta "jäsenjulkaisu" josta pääsee lukemaan vuoden 2005 lehdessä olleita juttuja. Sieltä löytyi "keväinen tervehdys anjalankoskelta" josta löytyy vähän lisäjuttua siitä paikasta ja sen toiminnasta.
Olen ollut poissa meilin äärestä, mutta lähetit hyvät vinkit, kiitos. Otan yhteyttä Kouvolan seudulle ja kyselen sieltä kokemuksia.
Ei sanan voi opettaa vaikka niin, että aina kun se tekee jotain väärää antaa vaikka luunapin nenälle tai jättää sen vähäks aikaa huomiotta
Kiitos vinkistä. Molemmissa noissa on hyvät puolensa, mutta ne ei vaan tahdo toimia johdonmukaisesti kaikissa tilanteissa. Nimittäin luunappi vaatii lähietäisyyden ja sitähän ei aina voi olla. Ja luunappia on turha antaa hetkeä myöhemmin, kun ei pentu enää osaa yhdistää tekoa ja seurausta. Plus että luunappi selvästi pitää tehdä ikävän kovaa, pienistä näpäyksistä ei ainakaan tämä pentu ole moksiskaan; ottaa vaan leikkinä ja alkaa purra ja jatkaa touhujaan = vaikutus päinvastainen.
Samoin huomiotta jättäminen varmaan toimii jossain vaiheessa, mutta kun pentu esim. selkä ihmisiin päin järsii sähköjohtoa, syö pikkukiviä tms. ei se tietysti vaadikaan huomiota... on vaan tyytyväinen kun ei kukaan häiritse ;-) Puremisessa tällä keinolla on välillä tehoa, mutta täytyy myöntää, että mulla ainakin on vaikeuksia itseni hillitsemisessä kun pentu alkaa järsiä pöydän alla varpaita... terävät hampaat!
Voi tietysti olla että ainoa yksiselitteinen ja johdonmukainen tapa kieltää on juuri se ei-sanan sanominen. Ja kuurolla pennulla se vaan ei ole käytössä, joten meidän pitää käyttää monia eri keinoja ja niiden yhdistelmiä. Ja silloin koulutus on tietysti hitaampaa, mutta varmaan lopussa kiitos seisoo. Hiljaa hyvä tulee, sano!
Ei oo minkäänlaista kokemusta kuuroista koirista, mut kuuleville ainakin tehoaa kun tulee "vähän" vettä nenulle. Tosin siihen kyllä kuuluisi sitten perään voivotella ja surkutella koiraa vähän aikaa et toiselle tulis oikeen kurja olo, ja sehän ei teillä oikeen onnistu.
Meillä on suihkepullo aina jossakin lähettyvillä, jos se ei ei tehoa, otetaan pullo käteen ja se riittää jo rauhoittamaan koiran.
Sisätiloissa vois toimia koiran huomionherättäjänä vaikka tasajalkaa hyppiminenki. Oon joskus kuullu vanhuuttaan kuuroutuneiden koirien omistajien käyttävän sitä huomion saamiseksi. Ei tunnu koirasta inhottavalta mutta voi havahduttaa pahanteosta =)
Kokemusta tosiaan ei oo, tuli vaan tällasia ajatuksia mieleen..
Meillä on syntymäkuuro sheltti. Nyt 1v ja oppinut ihan mallikelpoiseksi :)
Ota rohkeasti yhteyttä, autan missä voin.
[email protected]