Päätin etsiä netistä tietoa sekä huostaanotosta että huostaanoton purkamisesta.
Hakusanoilla "huostaanoton purkaminen" löytyi 96 osumaa, joista parikymmentä oli oikeaan osuneita. Nämä ovat lähinnä nettikeskusteluita ja muutamia oikeuden päätöksiä. Hakusanoilla "huostaanoton purku" tuli suurinpiirtein saman verran ja samanlaisia osumia. En löytänyt netistä tietoa siitä, miten huostaanoton purku voisi tapahtua, miten sitä pitäisi edistää ja mitä siihen vaaditaan.
Hakusanalla "huostaanotto" löytyi sen sijaan 21 000 osumaa, joista suuri osa sisälsi tietoa asiasta. Näissä oli ohjeita huostaanoton tekijöille, huostaanoton perusteet, huostaanottoon liittyvää lakitekstiä, tilastoja huostaanotoista, mielipidekirjoituksia huostaanotoista jne.
Eikö tämäkin kerro jotain siitä, miten näistä asioista Suomessa ajatellaan? Huostanottoja tehdään, mutta ei pureta. (En vastusta huostaanottoja sinänsä, mutta mielestäni niiden hoitamiseen tarvitaan nykyistä enemmän ammattitaitoa sekä purkaminen tulee olla mahdollista.)
Löysin mielenkiintoisen ajatuksen Eeva Ahtisaaren puheesta:
"Kun olen miettinyt sijaiskotisijoituksia, olen ihmetellyt, minkä takia huostaanoton purkaminen on tehty hyvin vaikeaksi. Äidin rakkaus on kuitenkin aina jossain siellä syvällä olemassa. Se on voimakas tunne ja lapsesta luopuminen saattaa synnyttää syyllisyyden tunteita. Lapsi, joka on joutunut eroon biologisista vanhemmistaan kokee puolestaan, että hänet on hylätty. Se voi olla joillekin lapsille kovin kovaa. Olen sitä mieltä, että jos perheen tilanteessa huostaanoton jälkeen tapahtuu muutos ja tilanne paranee, niin huostaanoton purkaminen pitäisi voida tehdä nopeasti. Epätietoisuus on aina vaikea asia. Järjestönne [PeLa] on esittänyt puolueettoman lapsiasiamiehen viran perustamista. Se olisi varmaankin tarpeellista saada aikaan." -Eeva Ahtisaari-
Hakusanoilla "huostaanoton purkaminen" löytyi 96 osumaa, joista parikymmentä oli oikeaan osuneita. Nämä ovat lähinnä nettikeskusteluita ja muutamia oikeuden päätöksiä. Hakusanoilla "huostaanoton purku" tuli suurinpiirtein saman verran ja samanlaisia osumia. En löytänyt netistä tietoa siitä, miten huostaanoton purku voisi tapahtua, miten sitä pitäisi edistää ja mitä siihen vaaditaan.
Hakusanalla "huostaanotto" löytyi sen sijaan 21 000 osumaa, joista suuri osa sisälsi tietoa asiasta. Näissä oli ohjeita huostaanoton tekijöille, huostaanoton perusteet, huostaanottoon liittyvää lakitekstiä, tilastoja huostaanotoista, mielipidekirjoituksia huostaanotoista jne.
Eikö tämäkin kerro jotain siitä, miten näistä asioista Suomessa ajatellaan? Huostanottoja tehdään, mutta ei pureta. (En vastusta huostaanottoja sinänsä, mutta mielestäni niiden hoitamiseen tarvitaan nykyistä enemmän ammattitaitoa sekä purkaminen tulee olla mahdollista.)
Löysin mielenkiintoisen ajatuksen Eeva Ahtisaaren puheesta:
"Kun olen miettinyt sijaiskotisijoituksia, olen ihmetellyt, minkä takia huostaanoton purkaminen on tehty hyvin vaikeaksi. Äidin rakkaus on kuitenkin aina jossain siellä syvällä olemassa. Se on voimakas tunne ja lapsesta luopuminen saattaa synnyttää syyllisyyden tunteita. Lapsi, joka on joutunut eroon biologisista vanhemmistaan kokee puolestaan, että hänet on hylätty. Se voi olla joillekin lapsille kovin kovaa. Olen sitä mieltä, että jos perheen tilanteessa huostaanoton jälkeen tapahtuu muutos ja tilanne paranee, niin huostaanoton purkaminen pitäisi voida tehdä nopeasti. Epätietoisuus on aina vaikea asia. Järjestönne [PeLa] on esittänyt puolueettoman lapsiasiamiehen viran perustamista. Se olisi varmaankin tarpeellista saada aikaan." -Eeva Ahtisaari-
Vastaukset 14
Vanhimmat
ovat sitä mieltä, että lapselle on parempi, että hänet erotetaan biologisesta perheestä. Minulle perhehoidon johtava sosiaalityöntekijä ja Espoon lasten erityistarpeiden johtava sosiaalityöntekijä sanoi, että "MIKSI ET JO LUOVU LAPSISTASI. YLEENSÄ VANHEMMAT TEKEVÄT SEN PALJON LYHYEMMÄSSÄ AJASSA". Olin silloin taistellut 3 vuotta lapsilleni parempia olosuhteita kuin mitä lapseni saivat silloisessa sijoituksessa. Itse en voinut työttömänä ja masentuneena lapsiani takaisin ottaa, sillä Espoon kaupunki tarjosi minulle tällaista tukea: EHkä voit saada harkinnan varaista harrastusrahaa lapsillesi. Alakerrassani oli poika kotiutettu ja sosiaalityöntekijä ei katsonut tarpeelliseksi antaa lapsilisää eikä elatusmaksua "koekotiutetulle" lapselle. Ja muut sosiaalityöntekijät eivät voineet muuttaa tämän sosiaalityöntekijän päätöstä!
Alakerrassa oli poika... jne. niin mistä sinä tiedät totuuden näi on useita olettamuksia kuten meilä on kokemusta esittämisistäsi tapauksista. Et ole yksin täällä oletetuillasi tiedoillasi vaan meitä tietäviäkin on aika runsaasti. Bioäiti haki lapsensa yhteensä neljästä sijsiskodiata ja sanoi että nyt sai lapseni kotia oli syyttä viety. Oli siis vapaaehtoinen huostaanotto ei pakollinen ja näin ollen äidillä oikeus ottaa lapsi takaisin koska halusi. meni siinä muutama viikko kun taas uusi huostaanotto ja tätä jatkui kunnes nyt sitten on uhkana pakkohuostaanotto heti välittömäti jos hakee lapsen pois sijaiskodista.
Päätöksen voi muuttaa, sekin siis on aivan olettamus sinulta että tarkista asiat ennen kuin kirjoittelet ja pelottelet muita kertomuksillasi. Älä pura omaa katkeruuttasi muille lukijoille.
Olen bio enkä voisi ajatella olevani noin julma lapsilleni kuin täältä saan lukea.
vain ja ainoastaan siltä pohjalta. En siltä pohjalta, mitä sinä tai muut haluatte minun kirjoittavan. KUN ON VARMAA TIETOA, harmittaako?
sinua ajattelen että miksi pyörit asiassa kuin takiainen. Etkä mene eteenpäin elämässäsi.
Miksi sinä äänestät joka vaaleissa? Millä perusteella sinä valiteset, mitä ostat ja mistä? Miksi sinä kerrot mielipiteitäsi muille ihmisille, esimerkiksi täällä? Miksi sinä perustelet mielipiteitäsi?
Monet ihmiset haluavat kertoa mielipiteensä ja tulla kuulluiksi. Useat haluavat kertoa asioista oman näkemyksensä ja ehkä näin vaikuttaa toisten ihmisten ajatuksiin.
Monesti aktiivisinta vaikuttamista tulee niiltä tahoilta, jotka ovat kokeneet tai kokevat epäkohtia. Tosin kaikki eivät jaksa ajaa omia asioitaan yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta puhumattakaan. Osa kuitenkin jaksaa ja se on hyvä. Ehkä osa asioista on tulevaisuudessa paremmin kuin nyt.
menetelmilläsi. Oletko tullut leimatuksi?
miten on oikea tapa vaikuttaa. Sinun tapasiko? Vai?
Ei U. Ulkopuolinen.
pöydälle.
Se olisi se lähtökohta.
Loput saat järkeillä omin päin.
ole tehnyt sitä!
toisten syyttelyä. Ei se ole kisan nostamista pöydälle. Haluan että asian se oikeakin puoli tulisi esille eikä vaan omahyväisyys ja se syyttömyys kaiken alullepanija on aina se henkilö joka aiheuttaa ongelmat.
mennä jollekkin luetun ymmärtämisen kurssille! Vai onko sinulla ollut pahempiakin luetun ymmärtämisen vaikeuksia? Otapa nyt sossuihin yhteyttä ja kysele, josko he neuvoisivat sinua tai laittaisivat lähetteen.
mää vaan kisailen täällä aiheesta.
Mull on jo lähete kursseille lapsen stressi ja traumat.
Mä kysyin sossulta ja sain yhden lapsen lisää.
Aivan oikeasti lapsi stressin ja traumojen uhri.
Huostaanottoahan ei koskaan tehdä toistaiseksi vaan määräajaksi. Jos lapsen terveyttä jne. vaarantavat tekijät poistuvat kotoa huostaanottoa ei jatketa.
En tiedä mistä entisen alkoholisti-yksinhuoltajaäiti-naapurini ja hänen lapsensa elämässä kyse, mutta tätä huostaanottoa on purettu ja uusittu vuosien ajan muutaman kuukauden välein. Siinä tapauksessa ainakin näyttää purku toimivan liiankin hyvin. Ilmeisesti lapsen pitää olla aina uudelleen ja uudelleen viikko ilman hoitoa (=ruokaakaan) kunnes pääsee pois kotoa.
Mikä on kotikuntanne? Suomessa on paljon kuntia, joissa ei ole rahavaroja, henkilöstöresursseja eikä hoitomenetelmiä hoitaa perhettä kokonaisuutena jo ennen huostaanottoa. Perheille ei siis läheskään kaikissa kunnissa tai kaikissa kaupunginosissa voida tarjota avohuollon tukitoimia.
Joissain kunnissa niukkien talouksien paineessa huostaanottoja myös puretaan tapauksissa, milloin se ei ole lainkaan järkevää. Näillä tapauksilla on turha leimata kaikkia huostaanottoja.
Läheikkäisillä alueillakin tilanteet voivat vaihdella sosiaalityön tarpeen ja sosiaalityöntekijöiden asenteiden mukaan. Esimerkiksi Vantaalla on lähivuosina kehitetty voimakkaasti avohoidon tukitoimia mm. perhekuntoutuksen työmallilla. Perhekuntoutuksen avulla on moni huostaanotto jäänyt tekemättä. Sen sijaan naapurikaupungeissa Helsingissä ja Espoossa tilanne on aika katastrofaalinen. Helsingissä läntisillä alueilla tilanne on kai kohtuullinen, mutta etenkin idässä perheille ei ole tarjota mitään kunnollisia tukitoimia. Itä-Helsingissä lastensuojelutyöntekijät eivät edes ehdi vastaamaan päiväkotien ja koulujen henkilökunnan yhteydenottoihin.