Jep, Eli on sellanen juttu että tytöt sanovat, että olen hiljainen tai ujo. Hmmm, kavereiden keskuudessa en ole kumpaakaan, mutta oudommassa porukassa olen hiljainen niin kauan kun opin tuntemaan.
Tällä hetkelle on yksi tyttö kiikarissa, jonka olen tuntenut muutamia viikkoja mainitsee siitä.
Hämää hiukan jos sitä ei kiinnostakkaan, koska olen tuppisuu :(
No kyselin niin se sano, että on kiinnostunut jne.
Mutta jos olen ujo/hiljainen, niin miksi se tyttökään ei juuri paljoakaan aloita keskustelua?
Kavereiden kanssa se kyllä löpisee... Haluisin muuttaa hiukan kuvaa, mutta en oikein tahdo löytää keskustelun aihetta.
Eli jos jollain samoja traumoja, niin neuvokaa ja opastakaa, sekä mitä mun pitäis sen tytön kanssa tehdä tän asian suhteen eli niinku sanonko, että hyväksy sellaisena kuin olen ja sosiaalisuus kasvaa ajan myötä kun luottamusta henkilöön tulee?
Ihmeessä nyt paljon kommentteja erityisesti tytöiltä, kun teillä nyt asiaa yleensä riittää niin jos poikaystävänne on sellainen ja pidätte/ ette pidä tai miten asia on korjaantunut
Hassunkurista kesää vastanneille :)
Tällä hetkelle on yksi tyttö kiikarissa, jonka olen tuntenut muutamia viikkoja mainitsee siitä.
Hämää hiukan jos sitä ei kiinnostakkaan, koska olen tuppisuu :(
No kyselin niin se sano, että on kiinnostunut jne.
Mutta jos olen ujo/hiljainen, niin miksi se tyttökään ei juuri paljoakaan aloita keskustelua?
Kavereiden kanssa se kyllä löpisee... Haluisin muuttaa hiukan kuvaa, mutta en oikein tahdo löytää keskustelun aihetta.
Eli jos jollain samoja traumoja, niin neuvokaa ja opastakaa, sekä mitä mun pitäis sen tytön kanssa tehdä tän asian suhteen eli niinku sanonko, että hyväksy sellaisena kuin olen ja sosiaalisuus kasvaa ajan myötä kun luottamusta henkilöön tulee?
Ihmeessä nyt paljon kommentteja erityisesti tytöiltä, kun teillä nyt asiaa yleensä riittää niin jos poikaystävänne on sellainen ja pidätte/ ette pidä tai miten asia on korjaantunut
Hassunkurista kesää vastanneille :)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ehkä se tyttökään ei keksi mitään puhuttavaa, koska pelkää, ettet sinä osaa vastata sille mitään,tai ajattelee ettei sinua kiinnosta sen asiat tai että sinä pidät sitä tyhmänä jos se puhuu sulle jotain meidän tyttöjen typeryyksiä. Sun pitäs rohkeesti alottaa(jos et tunne sitä kunnolla) kyselemään sen perheestä, vanhempien nimistä, työpaikoista, sisaruksista, tulevaisuuden suunnitelmista, lempiruuista, musiikista, elokuvista, harrastuksista.. Ja tytöt arvostavat jätkää joka osaa ajatella ja on avoin, kysyt vaikka siltä että mikä sen mielestä on elämäntarkoitus. Ainahan sitä jotain puhuttavaa löytyy =)
Jos mä tutustuisin johonkin tyttöön ja kysyisin vakavana mikä on sen mielestä elämän tarkoitus tai mitä se ajattelee luonnon biodiversiteetin säilyttämisesta niin juoksis aivan varmasti karkuun...Tälläinen syvällisempi persoona kun olen, josta saa kuulla vittuilua tutuilta jatkuvasti:(
Kuten edellinen vastaaja jo sanoi puheenaiheita on rajattomasti. Ideaalistahan on kuitenkin se että löytyy yhteinen mielenkiinnon kohde. Tämä vaatii kuitenkin selvittelyä. Joten puhukaa musiikista, elokuvista, kirjoista...mieti vaikka jokin oma mielenkiintosi kohde ja kysy häneltä mitä mieltä hän on asiasta.
Mäkin olin ujo mennessäni ekan kerran treffeille...huh huh...tyttö oli vielä vuoden minua vanhempi...mut sit siinä kävikin niin että mä puhuin niin paljon että lopussa pelkäsin jo puhuneeni liika (mikä oli vain harhaa ja tyttö sanoo vielä nykyäänkin että tein tosi vaikutuksen, onhan hän sentään ollut kumppanini jo 2vuotta)
Hassua kesää iloisissa rytmeissä
Let the love lead the way =)
joo, eli mul on kokemusta tästä tytön puolen roolista(tyttö ku oon), eli mun poikaystävä, jonka kaa oon ollu koht 7kk:ta on hirveen ujo ja hiljainen vieraiden ihmisten seuras ja kuten arvata voi ei se alux uskaltanu mun kanssakaa puhua ellein ite alottanu keskustelua! nykyään meidän suhde toimii loistavasti sillä mä olen ns. kunnon hölösuu ja toi mun kulta rakas on edelleenki hiljainen, muttei ujo enää... meitä toisiamme vaan täydentää se et mä kerron kaiken mitä mä ajattelen heti sille ja kaiken muunki ja se ei kerro ellei asia merkitse jotain :D me tullaan loistavasti toimeen, ja mä oon henkilökohtaisesti sitä mieltä et mielummin ujo ku sellanen jou jou gangsta, ujo osaa sentää ottaa asiat vakavasti :D joten sulle yritä nyt rohkasta mielesi ja tee aloite kerran se vaa kirpasee :D jos ootte molemmat ujoja jommankumman on pakko tehä se aloite tai muuten saatat katua sitä koko loppu elämän!! :D hyvää kesää sulleki ja kaikille jotka jaksoitte lukee :D
joskus tuntuu,että "oikean" tyypin kans pystyy puhumaan mistä vain. mutta...
monet varmaan ajattelevat minun olevan ujo...mutta oikeastaa höpötän koko ajan. monet kaverit ovat sanoneet,että mulle on helppo/hyvä puhua. ja kuuntelenkin...tai oikeastaan olen vähän niinkuin "psykiatri" tutuille...molempia sukupuolia.
en ole hyvä auttamaan ketään,koska en ole minkään alan asiantuntija,mutta...neuvoa voi aina..
aloita ihmeessä puhumaan ajatuksistasi ja tunteistasi...kun pääse jutun alkuun,niin siitä onkin helppo MOLEMPIEN jatkaa :) yritä ainakin!! ja monesti pelkästään hiljaa oleminen tekee molemmille hyvää.
kerrohan sitten pääsittekö puhumaan kunnolla. vai opitteko olemaan hiljaa (sekään ei ole helppoa).
meilläkin oli mun jätkäkaverin kanssa alussa hieman sama juttu..kun ei tuntenu toisiaa kovin hyvin ja jätkä oli aika hiljanen...
mut kun mie taas olen aika puhelias niin meillä se hoitu sillä että mä pölötin ja sitä mukaa jätkäkin alkoi puhumaan enemmän..nykyään ei oo hiljast hetkee useinkaa..;)
joten siis alota vaikka sä..puhut kaikkee...eiköhän se tyttökin avaannu...=)