Ulkomaanmatka ja yhteishuoltajuus

Passin saamiseksi on tarvittu myös toisen huoltajan suostumus joka mitä ilmeisemmin tässä jo aiemmin saatu.

Matkasta kuitenkin syytä ilmoittaa ja sopia hyvässä hengessä koska isällä on passilain mukainen oikeus perua suostumuksensa jolloin passi perutetaan eikä lapsi pääse maasta.

Estämiseen riittää siis pelkästään se ettei toinen huoltaja ole ilmoittanut aikeistaan, tämä riittää epäilyn syntymiseen. Jos ei kerro matkasta ei välttämättä ole kertonut kaiksesta muustakaan.

Yhtishuoltajuus (näin ilmeisesti alkuperäisessä viestissä oli) tarkoittaa että asioista sovitaan ja päätetään yhdessä. Jos toinen ei edes tiedä rikotaan jo yhteishuotajuus sopimusta jolloin toinen voi myös hakea väliaikaista yksinhuoltajuutta pelkästään tällä perusteella.

Jos isä ei tiedä ovatko menossa Bagdadiin Irakiin vai Tukholmaan niin miten tämä voi päätellä onko matka turvallinen ja lapselle sopiva.

Toisinpäin käännettynä jos isä vie lapsen thaimaaseen johonkin tunnetuun lapsiseksi kohteeseen äiti saattaisi tykätä asiasta huonoa?

Ei siis vain isä vaan myös äidit, pahoittelen että puhun isästä ja äidistä enkä yksinkertaisesti huoltajasta.

Nimimerkki "Ode":n kirjoitus on melko feministinen ja todella yksipuolinen. Ei pahalla mutta tosiasiana.

Lastenvalvoja ei puutu tapauksiin kuin silloin jos lapsen todellinen etu tätä vaatii. Lain mukaan ei ainakaan saisi muilla perusteilla puuttua.

Susi kirjoitti:

Passin saamiseksi on tarvittu myös toisen huoltajan suostumus joka mitä ilmeisemmin tässä jo aiemmin saatu.

Matkasta kuitenkin syytä ilmoittaa ja sopia hyvässä hengessä koska isällä on passilain mukainen oikeus perua suostumuksensa jolloin passi perutetaan eikä lapsi pääse maasta.

Estämiseen riittää siis pelkästään se ettei toinen huoltaja ole ilmoittanut aikeistaan, tämä riittää epäilyn syntymiseen. Jos ei kerro matkasta ei välttämättä ole kertonut kaiksesta muustakaan.

Yhtishuoltajuus (näin ilmeisesti alkuperäisessä viestissä oli) tarkoittaa että asioista sovitaan ja päätetään yhdessä. Jos toinen ei edes tiedä rikotaan jo yhteishuotajuus sopimusta jolloin toinen voi myös hakea väliaikaista yksinhuoltajuutta pelkästään tällä perusteella.

Jos isä ei tiedä ovatko menossa Bagdadiin Irakiin vai Tukholmaan niin miten tämä voi päätellä onko matka turvallinen ja lapselle sopiva.

Toisinpäin käännettynä jos isä vie lapsen thaimaaseen johonkin tunnetuun lapsiseksi kohteeseen äiti saattaisi tykätä asiasta huonoa?

Ei siis vain isä vaan myös äidit, pahoittelen että puhun isästä ja äidistä enkä yksinkertaisesti huoltajasta.

Nimimerkki "Ode":n kirjoitus on melko feministinen ja todella yksipuolinen. Ei pahalla mutta tosiasiana.

Lastenvalvoja ei puutu tapauksiin kuin silloin jos lapsen todellinen etu tätä vaatii. Lain mukaan ei ainakaan saisi muilla perusteilla puuttua.

Lue lisää

Vai muka voi AINA perua passin, noin vain, milloin tahansa ilman syytä ja hetken mielijohteesta, suit sait ja tällä minuutilla! Höpö höpö!

Jos tuolle linjalle lähdetään, niin silloinhan tapaava vanhempi voi millloin tahansa perua minkä tahansa aiemman päätöksensa. Esim. milloin tahansa vaatia lapsen siirtämistä pois musiikkiluokalta, vaikka on aiemmin antanut suostumuksensa, vaatia ettei puheterapiaa saakaan antaa R-vikaiselle vaan opetus on keskeytettävä tällä minuttilla, kieltää hammashoidon jne. Tuollainenhan olisi aivan naurettavaa.

Ja vastaukseni oli muka feministinen. Eipä ole, vaan lakiin ja ensikäden tietoihin plus omiin kokemuksiin perustuvaa faktaa eli varmaa tietoa.

Jos toinen vanhemmista on jo antanut suostumuksensa pasiin ja passi on hankittu, tulkitaan huonoksi vanhemmuudeksi että yhtäkkiä muuttaa mieltään, on siis hetken päästä perumassa lupaustaan ILMAN SYYTÄ. Sellainen viittaa kyvyttömyteen ottaa vastuu tekemistään ratkaisuista sekä kiusantekohaluun.

Kyllä peruminen on mahdollista, mutta siihen olisi oltava vankat perusteet, esim. se että on syytä epäillä toisen vanhemman yrittävän kaapata lapsi ulkomaille.

Vaikka passin perumiselle olisi kunnon perusteet, ei se pelkästään ilmoitusluontoisesti käy. Asia on ensin tutkittava ja selvitettävä syyt.

Ehdotan että äiti ilmoittaa isälle matkan lähtö- sekä kotiinpaluupäivän ja matkakohteen yhteystietoineen. Jos isällä on jotain urputtamista niin ottakoon yhteyttä lastenvalvojaan ja esittäköön asiansa siellä. Jos ei hänellä ole kiellolleen sen kummempia perusteluja kuin että "on se niin väärin että äidillä ja lapsella on yhdessä kiva matka enkä minä pääse mukaan", niin tuskin menee läpi.

Sattumoisin minulla on asiasta omakohtaista kokemusta. Lapseni isä yritti estää yhteishuoltoon vedoten minulta ja 4-vuotiaalta pojaltamme lomamatkamme Lanzarotelle. Kehotin soittamaan lastenvalvojalle ja kysymään asiaa. Viranomaisen vastaus oli, ettei ole mitään syytä estää lasta menemästä parin viikon rantalomalle turvalliseen matkakohteeseen.

Paria vuotta myöhemmin halusin lähteä lapsen kanssa neljäksi kuukaudeksi Saksaan miesystäväni luokse. Poika oli innolla suunnitelmassa mukana ja halusi lähteä. Olisin järjestänyt isälle tapaamiset myös matkan ajaksi maksamalla lapsen lentoliput Suomeen; ehdotin että lapsi tulisi tuon 4 kk:n aikana yhdeksi kolmen viikon jaksoksi isälleen. Isä tietenkin kiusantekomielessä ja mustasukkaisuuksissaan vastusti. Viranomaisen kanta kuitenkin oli, että voin lähteä ilman isän suostumustakin, koska menmme turvalliseen paikkaan, koska kyse ei ole pysyvästä muutosta, koska en yritä lähteä salaa ja ennen kaikkea koska olin ITSE ennen lähtöä miettinyt keinoja turvata tapaamiset myös ulkomailla oleskelun ajaksi.

Jos toinen vanhemmista ilmiselvästi kiusantekomielessä, ilman todellista syytä, yrittää estää esim. lomamatkat, perua passin tms. niin se on pätevä peruste yhteishuoollon purkamiselle. Yhteishuollon trakoituksena on että tehdään yhdessä LAPSEN EDUN MUKAISIA päätöksiä - eikä se että voi huoltajuuteensa vedoten estää kaiken hauskan mitä toinen vanhempi tahtoisi tehdä lapsen kanssa.

Ode kirjoitti:

Vai muka voi AINA perua passin, noin vain, milloin tahansa ilman syytä ja hetken mielijohteesta, suit sait ja tällä minuutilla! Höpö höpö!

Jos tuolle linjalle lähdetään, niin silloinhan tapaava vanhempi voi millloin tahansa perua minkä tahansa aiemman päätöksensa. Esim. milloin tahansa vaatia lapsen siirtämistä pois musiikkiluokalta, vaikka on aiemmin antanut suostumuksensa, vaatia ettei puheterapiaa saakaan antaa R-vikaiselle vaan opetus on keskeytettävä tällä minuttilla, kieltää hammashoidon jne. Tuollainenhan olisi aivan naurettavaa.

Ja vastaukseni oli muka feministinen. Eipä ole, vaan lakiin ja ensikäden tietoihin plus omiin kokemuksiin perustuvaa faktaa eli varmaa tietoa.

Jos toinen vanhemmista on jo antanut suostumuksensa pasiin ja passi on hankittu, tulkitaan huonoksi vanhemmuudeksi että yhtäkkiä muuttaa mieltään, on siis hetken päästä perumassa lupaustaan ILMAN SYYTÄ. Sellainen viittaa kyvyttömyteen ottaa vastuu tekemistään ratkaisuista sekä kiusantekohaluun.

Kyllä peruminen on mahdollista, mutta siihen olisi oltava vankat perusteet, esim. se että on syytä epäillä toisen vanhemman yrittävän kaapata lapsi ulkomaille.

Vaikka passin perumiselle olisi kunnon perusteet, ei se pelkästään ilmoitusluontoisesti käy. Asia on ensin tutkittava ja selvitettävä syyt.

Ehdotan että äiti ilmoittaa isälle matkan lähtö- sekä kotiinpaluupäivän ja matkakohteen yhteystietoineen. Jos isällä on jotain urputtamista niin ottakoon yhteyttä lastenvalvojaan ja esittäköön asiansa siellä. Jos ei hänellä ole kiellolleen sen kummempia perusteluja kuin että "on se niin väärin että äidillä ja lapsella on yhdessä kiva matka enkä minä pääse mukaan", niin tuskin menee läpi.

Sattumoisin minulla on asiasta omakohtaista kokemusta. Lapseni isä yritti estää yhteishuoltoon vedoten minulta ja 4-vuotiaalta pojaltamme lomamatkamme Lanzarotelle. Kehotin soittamaan lastenvalvojalle ja kysymään asiaa. Viranomaisen vastaus oli, ettei ole mitään syytä estää lasta menemästä parin viikon rantalomalle turvalliseen matkakohteeseen.

Paria vuotta myöhemmin halusin lähteä lapsen kanssa neljäksi kuukaudeksi Saksaan miesystäväni luokse. Poika oli innolla suunnitelmassa mukana ja halusi lähteä. Olisin järjestänyt isälle tapaamiset myös matkan ajaksi maksamalla lapsen lentoliput Suomeen; ehdotin että lapsi tulisi tuon 4 kk:n aikana yhdeksi kolmen viikon jaksoksi isälleen. Isä tietenkin kiusantekomielessä ja mustasukkaisuuksissaan vastusti. Viranomaisen kanta kuitenkin oli, että voin lähteä ilman isän suostumustakin, koska menmme turvalliseen paikkaan, koska kyse ei ole pysyvästä muutosta, koska en yritä lähteä salaa ja ennen kaikkea koska olin ITSE ennen lähtöä miettinyt keinoja turvata tapaamiset myös ulkomailla oleskelun ajaksi.

Jos toinen vanhemmista ilmiselvästi kiusantekomielessä, ilman todellista syytä, yrittää estää esim. lomamatkat, perua passin tms. niin se on pätevä peruste yhteishuoollon purkamiselle. Yhteishuollon trakoituksena on että tehdään yhdessä LAPSEN EDUN MUKAISIA päätöksiä - eikä se että voi huoltajuuteensa vedoten estää kaiken hauskan mitä toinen vanhempi tahtoisi tehdä lapsen kanssa.

Lue lisää

Huoltaja ulkomaanmatkaa lapsen kanssa ei voi toinen huoltaja estää perumalla passia. Aiemmin tämä kiusanteko oli mahdollista, mutta lakia on muutettu siten, että passin myöntämistä lapselle ei voi huoltaja kieltää, ellei tähän ole perusteltua syytä. Sama koskee myös passin peruuttamista.

Poliisi tutkii, onko huoltajan kieltäytymiselle perusteltu syy kuultuaan ensin sosiaaliviranomaisen kannan asiaan.

Lakiluke kirjoitti:

Huoltaja ulkomaanmatkaa lapsen kanssa ei voi toinen huoltaja estää perumalla passia. Aiemmin tämä kiusanteko oli mahdollista, mutta lakia on muutettu siten, että passin myöntämistä lapselle ei voi huoltaja kieltää, ellei tähän ole perusteltua syytä. Sama koskee myös passin peruuttamista.

Poliisi tutkii, onko huoltajan kieltäytymiselle perusteltu syy kuultuaan ensin sosiaaliviranomaisen kannan asiaan.

Lue lisää

"Jos huoltaja on evännyt suostumuksensa, passi voidaan kuitenkin antaa alaikäiselle, jos sen antamatta jättäminen olisi selvästi vastoin lapsen etua ja jos voidaan pitää ilmeisenä, ettei lasta vastoin huoltajan suostumusta muutoin kuin tilapäisesti viedä toiseen valtioon. (16.1.1998/14) "

Tuossa tuo laki teksti toki olisi ehkä ollut helpompaa ilmoittaa ja kertoa jo etukäteen että lähtee matkalle ja aikoo palata.

Tuo kertomatta jättäminen ja salaaminen on varmasti riittävä peruste poliisille passin perumiselle siihen saakka kunnes toinen huoltaja toimittaa riittävät todisteen matkasta ja suunnitellusta paluusta.

Sosiaalihuollolta poliisi voi pyytää lausuntoa muttei näilläkään aina ole tietoa asioista jolloin toimittava sillä tiedolla mitä saavat huoltajilta.

"Sosiaalihuoltolain (710/1982) 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu toimielin on velvollinen antamaan passin antavan viranomaisen pyynnöstä lausunnon siitä, onko passin epääminen selvästi vastoin lapsen etua. Viranomainen antaa lausunnon niissä tapauksissa, joissa viranomaisella on ennestään hallussaan alaikäistä tai hänen huoltajiaan koskevia tietoja. Lausuntoon voidaan ottaa myös sellaista tietoa, joka sosiaalihuoltolain 57 §:n 1 momentin mukaan on pidettävä salassa, jos tämä on lapsen edun kannalta välttämätöntä. (16.1.1998/14)"

Kaikelta tältä olisi siis vältytty alunperin avoimuudella ja asiasta sopimalla yhdessä.

Joka tapauksessa toiminta on selvästi yhteishuoltajuuden vastainen teko jolloin peruste tosille huoltajalle hakea yksihuoltajuutta.

Kertokaa toki jos jostain muusta kuin passilaista löytyy muuta tietoa, päinvastaista tietoa kuitenkaan tuskin mistään laista löytyy.

Ode kirjoitti:

Vai muka voi AINA perua passin, noin vain, milloin tahansa ilman syytä ja hetken mielijohteesta, suit sait ja tällä minuutilla! Höpö höpö!

Jos tuolle linjalle lähdetään, niin silloinhan tapaava vanhempi voi millloin tahansa perua minkä tahansa aiemman päätöksensa. Esim. milloin tahansa vaatia lapsen siirtämistä pois musiikkiluokalta, vaikka on aiemmin antanut suostumuksensa, vaatia ettei puheterapiaa saakaan antaa R-vikaiselle vaan opetus on keskeytettävä tällä minuttilla, kieltää hammashoidon jne. Tuollainenhan olisi aivan naurettavaa.

Ja vastaukseni oli muka feministinen. Eipä ole, vaan lakiin ja ensikäden tietoihin plus omiin kokemuksiin perustuvaa faktaa eli varmaa tietoa.

Jos toinen vanhemmista on jo antanut suostumuksensa pasiin ja passi on hankittu, tulkitaan huonoksi vanhemmuudeksi että yhtäkkiä muuttaa mieltään, on siis hetken päästä perumassa lupaustaan ILMAN SYYTÄ. Sellainen viittaa kyvyttömyteen ottaa vastuu tekemistään ratkaisuista sekä kiusantekohaluun.

Kyllä peruminen on mahdollista, mutta siihen olisi oltava vankat perusteet, esim. se että on syytä epäillä toisen vanhemman yrittävän kaapata lapsi ulkomaille.

Vaikka passin perumiselle olisi kunnon perusteet, ei se pelkästään ilmoitusluontoisesti käy. Asia on ensin tutkittava ja selvitettävä syyt.

Ehdotan että äiti ilmoittaa isälle matkan lähtö- sekä kotiinpaluupäivän ja matkakohteen yhteystietoineen. Jos isällä on jotain urputtamista niin ottakoon yhteyttä lastenvalvojaan ja esittäköön asiansa siellä. Jos ei hänellä ole kiellolleen sen kummempia perusteluja kuin että "on se niin väärin että äidillä ja lapsella on yhdessä kiva matka enkä minä pääse mukaan", niin tuskin menee läpi.

Sattumoisin minulla on asiasta omakohtaista kokemusta. Lapseni isä yritti estää yhteishuoltoon vedoten minulta ja 4-vuotiaalta pojaltamme lomamatkamme Lanzarotelle. Kehotin soittamaan lastenvalvojalle ja kysymään asiaa. Viranomaisen vastaus oli, ettei ole mitään syytä estää lasta menemästä parin viikon rantalomalle turvalliseen matkakohteeseen.

Paria vuotta myöhemmin halusin lähteä lapsen kanssa neljäksi kuukaudeksi Saksaan miesystäväni luokse. Poika oli innolla suunnitelmassa mukana ja halusi lähteä. Olisin järjestänyt isälle tapaamiset myös matkan ajaksi maksamalla lapsen lentoliput Suomeen; ehdotin että lapsi tulisi tuon 4 kk:n aikana yhdeksi kolmen viikon jaksoksi isälleen. Isä tietenkin kiusantekomielessä ja mustasukkaisuuksissaan vastusti. Viranomaisen kanta kuitenkin oli, että voin lähteä ilman isän suostumustakin, koska menmme turvalliseen paikkaan, koska kyse ei ole pysyvästä muutosta, koska en yritä lähteä salaa ja ennen kaikkea koska olin ITSE ennen lähtöä miettinyt keinoja turvata tapaamiset myös ulkomailla oleskelun ajaksi.

Jos toinen vanhemmista ilmiselvästi kiusantekomielessä, ilman todellista syytä, yrittää estää esim. lomamatkat, perua passin tms. niin se on pätevä peruste yhteishuoollon purkamiselle. Yhteishuollon trakoituksena on että tehdään yhdessä LAPSEN EDUN MUKAISIA päätöksiä - eikä se että voi huoltajuuteensa vedoten estää kaiken hauskan mitä toinen vanhempi tahtoisi tehdä lapsen kanssa.

Lue lisää

Lapsen huoltajien tapaaminen on tapahduttava alkuperäisen sopimuksen mukaisesti huolimatta ulkomaanmatkasta (lukisin että asumisesta ulkomailla), tällöin vastuu kustannuksista on täysin vanhemmalla joka lapsen haluaa viedä ulkomaille.

Kaikkiea kertomaasi en muutoinkaan usko. Aina asiat eivät mene niin kuin laki tai oikeasti pitäisi sillä toinen ei aina jaksa puolustaa omia ja lapsen oikeuksia.

Kyllä ainakin itse olisin mustasukkainen jos ex-vaimoni kieltäisi kuvaamallasi tavalla lapseni tapaamisen neljäksi kuukaudeksi.

Ja kyllä yhteishuoltajuus tarkoittaa kaikista asioista päättämistä yhdessä. Jos toinen haluaa ymrpäileikkauksen ja toinen ei tällöin tätä ei voida tehdä vain toisen suostumuksella ellei haeta muuta ratkaisa asiassa.

Yleensä tällaiset tapaukset menevät niin ettei toinen osapuoli kerro koko totuutta asiassa toiselle ja kun loputkin tiedot paljastuvat muuttaa toinen huoltaja mielipidettään. Tietysti tämä on sallittua muuttaa mieltäänm, erityisesti jos toinen jättänyt kertomatta tai jopa valehdellut.

Itselläni myös tällaisia kokemuksia ex-vaimosta, silti kaikesta on voitu aina sopia. Myös siitä että maksoin mielelläni kalliimman hoidon itse vaikka halvempikin olisi ollut vaihtoehtona ja jota "ainoana vaihtoehtona" ex esitti.

Yhteishuoltajuudessa lähivanhemmalla on velvollisuus kertoa etävanhemmalle kaikki lapsen etuun liittyvät tärkeät asiat, kuten koulunkäynti ja terveydenhoito, yms.

Jos toinen on lähdössä matkalle kertomatta etävanhemmalle tästä on mielestäni tämä selvää kiustantekoa ja itsekeskeistä oman edun tavoittelua lapsen kustannuksella.

Susi kirjoitti:

Lapsen huoltajien tapaaminen on tapahduttava alkuperäisen sopimuksen mukaisesti huolimatta ulkomaanmatkasta (lukisin että asumisesta ulkomailla), tällöin vastuu kustannuksista on täysin vanhemmalla joka lapsen haluaa viedä ulkomaille.

Kaikkiea kertomaasi en muutoinkaan usko. Aina asiat eivät mene niin kuin laki tai oikeasti pitäisi sillä toinen ei aina jaksa puolustaa omia ja lapsen oikeuksia.

Kyllä ainakin itse olisin mustasukkainen jos ex-vaimoni kieltäisi kuvaamallasi tavalla lapseni tapaamisen neljäksi kuukaudeksi.

Ja kyllä yhteishuoltajuus tarkoittaa kaikista asioista päättämistä yhdessä. Jos toinen haluaa ymrpäileikkauksen ja toinen ei tällöin tätä ei voida tehdä vain toisen suostumuksella ellei haeta muuta ratkaisa asiassa.

Yleensä tällaiset tapaukset menevät niin ettei toinen osapuoli kerro koko totuutta asiassa toiselle ja kun loputkin tiedot paljastuvat muuttaa toinen huoltaja mielipidettään. Tietysti tämä on sallittua muuttaa mieltäänm, erityisesti jos toinen jättänyt kertomatta tai jopa valehdellut.

Itselläni myös tällaisia kokemuksia ex-vaimosta, silti kaikesta on voitu aina sopia. Myös siitä että maksoin mielelläni kalliimman hoidon itse vaikka halvempikin olisi ollut vaihtoehtona ja jota "ainoana vaihtoehtona" ex esitti.

Yhteishuoltajuudessa lähivanhemmalla on velvollisuus kertoa etävanhemmalle kaikki lapsen etuun liittyvät tärkeät asiat, kuten koulunkäynti ja terveydenhoito, yms.

Jos toinen on lähdössä matkalle kertomatta etävanhemmalle tästä on mielestäni tämä selvää kiustantekoa ja itsekeskeistä oman edun tavoittelua lapsen kustannuksella.

Lue lisää

"Kyllä ainakin itse olisin mustasukkainen jos ex-vaimoni kieltäisi kuvaamallasi tavalla lapseni tapaamisen neljäksi kuukaudeksi."

Siis miten kieltää tapaamiset neljäksi kuukaudeksi? Minähän nimenomaan tarjouduin kustantamaan pojalle lentoliput jotta hän voisi tuona aikana viettää isän kanssa kolmen viikon pituisen ajan. Kolme viikkoa oli oma ehdotukseni; toki olin valmis neuvottelemaan pitemmästäkin ajasta.

" Ja kyllä yhteishuoltajuus tarkoittaa kaikista asioista päättämistä yhdessä. "

Ei, vaan suurista asioista kuiten koulunkäynnistä yms. Arkipäivän päätökset tekee se vanhempi jonka luona lapsi asuu. Vai väitätkö että hänen pitää aamuisin soitta tapaavalle vanhemmalle ja neuvotella siitä, voiko tänä aamuna keittää lapselle riisipuuron sijasta kaurapuuroa?

Sovitut lomaviikot saa viettää lapsen kanssa missä haluaa, vaikkapa ulkomailla, eikä siihen tarvita toisen suostumusta.

" Jos toinen on lähdössä matkalle kertomatta etävanhemmalle tästä on mielestäni tämä selvää kiustantekoa ja itsekeskeistä oman edun tavoittelua lapsen kustannuksella."

Mitä te jankutatte salaa lähtemisestä? Kuka on lähtenyt /lähtemässä salaa? Ei ainakaan alkuperäinen kijroittaja, koska miten mies voisi yrittää estää ulkomaanmatkan ellei hänellä ole sitä tietoa eli ellei hänelle ole kerrottu?

Ode kirjoitti:

"Kyllä ainakin itse olisin mustasukkainen jos ex-vaimoni kieltäisi kuvaamallasi tavalla lapseni tapaamisen neljäksi kuukaudeksi."

Siis miten kieltää tapaamiset neljäksi kuukaudeksi? Minähän nimenomaan tarjouduin kustantamaan pojalle lentoliput jotta hän voisi tuona aikana viettää isän kanssa kolmen viikon pituisen ajan. Kolme viikkoa oli oma ehdotukseni; toki olin valmis neuvottelemaan pitemmästäkin ajasta.

" Ja kyllä yhteishuoltajuus tarkoittaa kaikista asioista päättämistä yhdessä. "

Ei, vaan suurista asioista kuiten koulunkäynnistä yms. Arkipäivän päätökset tekee se vanhempi jonka luona lapsi asuu. Vai väitätkö että hänen pitää aamuisin soitta tapaavalle vanhemmalle ja neuvotella siitä, voiko tänä aamuna keittää lapselle riisipuuron sijasta kaurapuuroa?

Sovitut lomaviikot saa viettää lapsen kanssa missä haluaa, vaikkapa ulkomailla, eikä siihen tarvita toisen suostumusta.

" Jos toinen on lähdössä matkalle kertomatta etävanhemmalle tästä on mielestäni tämä selvää kiustantekoa ja itsekeskeistä oman edun tavoittelua lapsen kustannuksella."

Mitä te jankutatte salaa lähtemisestä? Kuka on lähtenyt /lähtemässä salaa? Ei ainakaan alkuperäinen kijroittaja, koska miten mies voisi yrittää estää ulkomaanmatkan ellei hänellä ole sitä tietoa eli ellei hänelle ole kerrottu?

Lue lisää

Alkuperäinen nimimerkki "äti" kirjoitti " Pitääkö minun kysyä lapsen isän lupa, jotta saan viedä lapsen ulkomaille?" Mikä mahtaa olla kertomisen (luvan pyytämisen) vaihtoehto?

Kertomatta jättäminen tai jopa valehtelu, vai mitä muuta jää jäljelle tai tulee mieleen.

Luin kyllä mitä kirjotit mutta et täsmentänyt asioita tarpeeksi, kuten että millainen huoltajuussopimus sinulla on. Jos sopimuksessa lukee joka toinen viikko on tästä pidettävä kiinni ja sinä olisit maksanut matkat. Tämä ei kuitenkaan ollut alkuperäinen keskustelun aihe joten lyhyt johtopäätös on kirjoituksestasi tehty.

Elämän perusasiat kuten syöminen ei vaadi päätöstä, eikä vessassa käyminen, tarkoitin nimenomaan niitä asioita joissa vanhempien on tehtävä päätöksiä.

Jos toinen huoltaja vie lapsen salaa maasta tästä tulee tehdä lastenvalvojalle ja poliisille ilmoitus. Tällöin selvitetään interpolin tai muiden kanavien kautta lapsen sijainti ja tarvittaessa pyydetään tämän palauttamista toiselta vanhemmalta.

Asian voi myös jälkeenpäin (esim. matkan jälkeen kuulutaan lapselta asiasta) toimitaa lastenvalvojan ja poliisin käsiteltäväksi.

Susi kirjoitti:

Alkuperäinen nimimerkki "äti" kirjoitti " Pitääkö minun kysyä lapsen isän lupa, jotta saan viedä lapsen ulkomaille?" Mikä mahtaa olla kertomisen (luvan pyytämisen) vaihtoehto?

Kertomatta jättäminen tai jopa valehtelu, vai mitä muuta jää jäljelle tai tulee mieleen.

Luin kyllä mitä kirjotit mutta et täsmentänyt asioita tarpeeksi, kuten että millainen huoltajuussopimus sinulla on. Jos sopimuksessa lukee joka toinen viikko on tästä pidettävä kiinni ja sinä olisit maksanut matkat. Tämä ei kuitenkaan ollut alkuperäinen keskustelun aihe joten lyhyt johtopäätös on kirjoituksestasi tehty.

Elämän perusasiat kuten syöminen ei vaadi päätöstä, eikä vessassa käyminen, tarkoitin nimenomaan niitä asioita joissa vanhempien on tehtävä päätöksiä.

Jos toinen huoltaja vie lapsen salaa maasta tästä tulee tehdä lastenvalvojalle ja poliisille ilmoitus. Tällöin selvitetään interpolin tai muiden kanavien kautta lapsen sijainti ja tarvittaessa pyydetään tämän palauttamista toiselta vanhemmalta.

Asian voi myös jälkeenpäin (esim. matkan jälkeen kuulutaan lapselta asiasta) toimitaa lastenvalvojan ja poliisin käsiteltäväksi.

Lue lisää

... ei ole kertomisen synonyymi. Ne ovat kaksi eri asiaa.

Luvan kysymisen ainoa vaihtoehto ei todellakaan ole salaaminen tai valehtelu, vaan juuri kertominen, siis ilmoitusluontoisena asiana tiedottaminen. En minä pyydä exältäni lupaa mennä lapsen kanssa ulkomaille lomailemaan, minä sanon, kerron, ilmoitan, tiedotan että olemme lähdössä silloin ja silloin sinne ja sinne.

Alkuperäisen kirjoittajan ei tarvitse pyytää exältään lupaa matkustamiseen, mutta kuuluu toki kertoa missä heidän yhteinen lapsensa lomaansa viettää.

Lakiluke kirjoitti:

Huoltaja ulkomaanmatkaa lapsen kanssa ei voi toinen huoltaja estää perumalla passia. Aiemmin tämä kiusanteko oli mahdollista, mutta lakia on muutettu siten, että passin myöntämistä lapselle ei voi huoltaja kieltää, ellei tähän ole perusteltua syytä. Sama koskee myös passin peruuttamista.

Poliisi tutkii, onko huoltajan kieltäytymiselle perusteltu syy kuultuaan ensin sosiaaliviranomaisen kannan asiaan.

Lue lisää

Lapseni isä juuri perui pojan passin eli kyllä on mahdollista alaikäisen lapsen passin peruuminen ilman hyvää syytä...kiusanteko tässäkin kyseessä, mutta passi peruutettiin silti.

Kyllä voi estää kirjoitti:

Lapseni isä juuri perui pojan passin eli kyllä on mahdollista alaikäisen lapsen passin peruuminen ilman hyvää syytä...kiusanteko tässäkin kyseessä, mutta passi peruutettiin silti.

Lue lisää

Ei kiusanteko silloin onnistu, jos ei lörpöttele etukäteen matkasta.

Ode kirjoitti:

Vai muka voi AINA perua passin, noin vain, milloin tahansa ilman syytä ja hetken mielijohteesta, suit sait ja tällä minuutilla! Höpö höpö!

Jos tuolle linjalle lähdetään, niin silloinhan tapaava vanhempi voi millloin tahansa perua minkä tahansa aiemman päätöksensa. Esim. milloin tahansa vaatia lapsen siirtämistä pois musiikkiluokalta, vaikka on aiemmin antanut suostumuksensa, vaatia ettei puheterapiaa saakaan antaa R-vikaiselle vaan opetus on keskeytettävä tällä minuttilla, kieltää hammashoidon jne. Tuollainenhan olisi aivan naurettavaa.

Ja vastaukseni oli muka feministinen. Eipä ole, vaan lakiin ja ensikäden tietoihin plus omiin kokemuksiin perustuvaa faktaa eli varmaa tietoa.

Jos toinen vanhemmista on jo antanut suostumuksensa pasiin ja passi on hankittu, tulkitaan huonoksi vanhemmuudeksi että yhtäkkiä muuttaa mieltään, on siis hetken päästä perumassa lupaustaan ILMAN SYYTÄ. Sellainen viittaa kyvyttömyteen ottaa vastuu tekemistään ratkaisuista sekä kiusantekohaluun.

Kyllä peruminen on mahdollista, mutta siihen olisi oltava vankat perusteet, esim. se että on syytä epäillä toisen vanhemman yrittävän kaapata lapsi ulkomaille.

Vaikka passin perumiselle olisi kunnon perusteet, ei se pelkästään ilmoitusluontoisesti käy. Asia on ensin tutkittava ja selvitettävä syyt.

Ehdotan että äiti ilmoittaa isälle matkan lähtö- sekä kotiinpaluupäivän ja matkakohteen yhteystietoineen. Jos isällä on jotain urputtamista niin ottakoon yhteyttä lastenvalvojaan ja esittäköön asiansa siellä. Jos ei hänellä ole kiellolleen sen kummempia perusteluja kuin että "on se niin väärin että äidillä ja lapsella on yhdessä kiva matka enkä minä pääse mukaan", niin tuskin menee läpi.

Sattumoisin minulla on asiasta omakohtaista kokemusta. Lapseni isä yritti estää yhteishuoltoon vedoten minulta ja 4-vuotiaalta pojaltamme lomamatkamme Lanzarotelle. Kehotin soittamaan lastenvalvojalle ja kysymään asiaa. Viranomaisen vastaus oli, ettei ole mitään syytä estää lasta menemästä parin viikon rantalomalle turvalliseen matkakohteeseen.

Paria vuotta myöhemmin halusin lähteä lapsen kanssa neljäksi kuukaudeksi Saksaan miesystäväni luokse. Poika oli innolla suunnitelmassa mukana ja halusi lähteä. Olisin järjestänyt isälle tapaamiset myös matkan ajaksi maksamalla lapsen lentoliput Suomeen; ehdotin että lapsi tulisi tuon 4 kk:n aikana yhdeksi kolmen viikon jaksoksi isälleen. Isä tietenkin kiusantekomielessä ja mustasukkaisuuksissaan vastusti. Viranomaisen kanta kuitenkin oli, että voin lähteä ilman isän suostumustakin, koska menmme turvalliseen paikkaan, koska kyse ei ole pysyvästä muutosta, koska en yritä lähteä salaa ja ennen kaikkea koska olin ITSE ennen lähtöä miettinyt keinoja turvata tapaamiset myös ulkomailla oleskelun ajaksi.

Jos toinen vanhemmista ilmiselvästi kiusantekomielessä, ilman todellista syytä, yrittää estää esim. lomamatkat, perua passin tms. niin se on pätevä peruste yhteishuoollon purkamiselle. Yhteishuollon trakoituksena on että tehdään yhdessä LAPSEN EDUN MUKAISIA päätöksiä - eikä se että voi huoltajuuteensa vedoten estää kaiken hauskan mitä toinen vanhempi tahtoisi tehdä lapsen kanssa.

Lue lisää

Täyttä paskaa koko sinun kirjoituksesi. Passi perutaan pelkästä epäilystä. Sä ilmeisti kirjoittelet miltä susta tuntuu, voi hyvää vitun päivää...

Luin tämän viestin tässä äiti vastaa, että kannattaa miettiä, yleensä tällaiset asiat sovitaan etukäteen. Riitaa on siksi, että tällaiset asiat yleensä sovitaan etukäteen. Enkä anna lupaa siksi, koska minulle ei ole kerrottu mitään matkasta, sen ajankohdasta, asiallinen isä olisi ilmoittanut tästä jo ajat sitten. Ja tiedoksesi, että oikeus ei ole päättänyt, että lapsi asuu isällään vaan minä annoin luvan, voit tarkistaa lastenvalvojalta. Lapsen äitinä minulla on täysi oikeus evätä tällä hetkellä matka, josta minulla ei ole tietoa, myös siksi etten ole saanut tavata lastani useaan kuukauteen. Kannattaa miettiä omia käytöstapojaan.

Lapsen äiti kirjoitti:

Luin tämän viestin tässä äiti vastaa, että kannattaa miettiä, yleensä tällaiset asiat sovitaan etukäteen. Riitaa on siksi, että tällaiset asiat yleensä sovitaan etukäteen. Enkä anna lupaa siksi, koska minulle ei ole kerrottu mitään matkasta, sen ajankohdasta, asiallinen isä olisi ilmoittanut tästä jo ajat sitten. Ja tiedoksesi, että oikeus ei ole päättänyt, että lapsi asuu isällään vaan minä annoin luvan, voit tarkistaa lastenvalvojalta. Lapsen äitinä minulla on täysi oikeus evätä tällä hetkellä matka, josta minulla ei ole tietoa, myös siksi etten ole saanut tavata lastani useaan kuukauteen. Kannattaa miettiä omia käytöstapojaan.

Lue lisää

ja yksinhuoltajuutta en anna. Mikään yksittäinen matka ei ole peruste yksinhuoltajuuden saamille. Yleensä lapsen asioista keskustellaan etukäteen, lomista jne. Meillä ei ole edes tapaamissopimusta, koska estät lapseni tapaamisen, ei ole normaalia käytöstä.

ja maksa velkasi minulle kiitos.

ja vielä sen verran, että lapsi ei kertonut tästä hiihtolomamatkasta, vaan sain siitä tietää toista kautta ja meillä on tapaamissopimusjärjestelyt kesken, vai onko sinun mielestäsi oikein että tapaan lastani kerran kaksi vuodessa?????

ja tyyppi on erittäin katkera, kun ex ei maksa juomavelkojaan lukuisia muita laskuja vaan jättää ne ex-vaimon maksettavasti. Törkeää kukaan normaali mies ei tee niin. Maksa velkasi minulle, mitä olet velkaa.

Tuskin pelkän yhden matkan takia yksinhuoltajuutta myönnetään. Kai kysäisit exältä ennen kun varasit matkat ja lupasit lapselle, joten vika ei ole kylläkään ex:än vaan sinun. Ei ihme, että riitaa tulee, jos et kysynyt matkaan edes lupaa, aika harkitsematonta sinulta.. Lisäksi jos ex:lläsi on epäilys lapsikaappauksesta ulkomaille niin siinä tapauksessa voi evätä matkan.

jos tapanasi on juoda alkoholia matkoilla niin siinäkin voi olla yksi syy. Onko hänellä syytä olettaa, että matkustatte maahan, jossa esim. USA tai rokotusten, muun uhan takia. Tai epäilys, että jäättekin kohdemaahan. Tietääkö ex mihin matkustatte, matkan ajankohdan ja onko siitä ilmoitettu ex:lle, jos ei niin olisi aika asiallista kertoa mihin lapsi matkustaa.

Eikö olisi syytä ensin katsoa itse peiliin. Jos teillä on äidin kanssa yhteishuolto 15-vuotiaasta lapsesta. Niin tällaisista ulkomaanmatka-asioista sovitaan yleensä yhdessä kummankin vanhemman kanssa ja etukäteen, ainakin meillä ettei lapselle tule tästä turhia pettymyksiä, eli pettymyksen aiheuttaja olet tässä tapauksessa sinä, eikä lapsen äiti. Tuskin tässä on kiusanteosta kyse, pikemminkin näkisin asian päinvastoin, et ole itse kertonut matkasta mitään etukäteen, joten en yhtään ihmettele ex-äsi reaktiota. Yhteishuoltajuus perustuu siihen, että tuollaiset sovitaan yhdessä.

Miksi puhut ihmisestä ja lapsesi äidistä "tyyppinä" varsin outoa kieltä ??????

Kai teillä on tapaamisopimus lapsen äidin kanssa. Meillä on ex-mieheni kanssa tapaamissopimus ja se helpottaa tällaisia lomajuttujakin aika paljon,

Mistä on riitaa, mitä riita koskee?

Todellakin, eiköhän alkuperäinen kysymys ole ratkennut mutta sen verran lisätään nyt tähän kun kerran joku löysi.

Yhteishuoltajuushan tarkoittaa, että yhdessä päätetään, ei yksin. Se että toiselta pitää kysyä, jopa loma matkoista, ei tarkoita luvan pyytämistä vaan sitä, että henkilö joka tarvitaan pätöksen tekoon myös osallistuu siihen.

No asiassa on myös kansainvälinen puoli. Joissakin maissa lapsikaappaus tapaukset ovat johtaneet tilanteeseen, ettei alaikäistä, eritysesti nuoremmasta päästä olevaa lasta, saa viedä/tuoda/läpi kulkea kumpikaan vanhempi ilman virkatodistuta tai sen verrannollista ja kirjallista valtakirjaa jossa toinen vanhempi suostuu matkaan. Myös lyhyt loma matka. Jos kirjallinen suostumus puuttuu paikalliset viranomaiset pitävät vanhemman ja lapsen tallessa kunnes saavat yhteyden toiseen vanhempaan, käytännössä siis pyytävät virka-apua Suomesta, voitte varmaan arvata kuinka kauan kestää.

Toki tuo on harvinaista mutta mahdollista, joten kyllä se juttelu ja lapun kirjoitus kannattaa.

Oiskohan pitänyt moraaliaan aikanaan miettiä ihmisten, kun piti erota uutuuden viahätyksen takia jalkovälisä olevan kutkan takia. Oma vika vaikea tilanne kun piti ruata pelleilemään lasten kustannuksella tai ylipäätään piti edes lapsia rueta tekemään. Sitä saa mitä tilaa.

Hävetkää te jotka pistätte lapsen kärsimään omien halujen ja etujen takia.