rokulissa

lyyli kirjoitti:

eilen illalla ko pengoin vintillä käsiini osui vanha muisto vihko,siin selatessa, yhtä rupes mietityttämään,se kuului
viel on sulla leikin
aika aika armas lapsuuden
sulle loistaa taivaan tähdet
siintää saaret satujen.
terijoki 28.12.1938
maitokaupan elsa

tämä oli vihkoni kaunein runo,mie lueskelin sitä usein ja kun maitokaupan elsa oli minusta jotain prinsessaa muistuttava,hän oli nuori ,hänel oli vaaleat kiharat hiukset,ja hyvin lempeä ääni.mie itse ko olin tumma ,niin minust hää oli ko enkeli ikkään.
hää oli hyvin ystävällinen minulle, kun kävin joskus kaupassa ja mie kävin juttelemassa aina kun oli tilaisuus,hää kertoili kaikenlaisii tarinoita,enimmäkseen sulhasistaan,ja nehän minust oli mielenkiintosii.
nyt jälkeen päin aateltuna runo on vieläkin kaunis,mut eihän se minnuu kuvannu ja elämääni sopinu,minun lapsuutta,
minulla ei leikkiä ehtiny olla ,päivät oli työn tekkoo,aluks kotona ko kynnelle kykeni,sit aloin käyvä vieraissa piikomassa noin 11 vuotiaana. ja sotakin syttyi vuoden kuluttua,et niihin muistokirjoihin kirjotettiin vaan kaunis runo, sen enenpää aattelematta.
mutta minulle oli siintä monasti lohtua,se ikkäänkuin avas lukiessa kauniit linnan portit,se oli aina patjan alla ,joka oli minun kassakaappi,lueskelin sitä usein ennen iltarukousta. nyt siinä on vintin haju ja jälkiä litistyneistä lutikoista joita meillä siihen aikaan oli.

mie oon aatellu et eläväs elämäs kaik ei ookkaan ,niinkuin monet sannoo tai kirjottaa ,hyö ei tarkota eikä oo sanojensa takana.
moni asia on ettäämmältä kauniinpi,parempi tai mielyttävämpi, tuntuu et pitäs pittää välimatkaa ihmisiin,ja kaikkeen, niin ei saa tietää tottuutta ,koska se sit rikkoo sen minkä käsityksen on saanu.

miks elämäs ei oo niin, et kaik ois sitä mitä näyttääkin,et valkonen ois valkonen ja musta musta?
sit alkaa eppäilee itteään et ymmärtääks sitä asioita oikein,onko sitä liian sinisilmänen, pitäs ymmärtää et kaik ei oo kultaa mikä kiiltää,sano äiti aina.

tännää mie piän rokuli päivän,mie tartten tännää tehhä ruokaa,ko en taas oo muistanu syyä kunnolla ja se tuntuu.minul kasvaa 9 kurpitsaa,paljohan se on mut panin koko pussin,sit ei tiiä ittääkö ne ens vuona.
ja nyt on ensimmäiset,mie saan kasvit hyvälle taimelle,ko jalmari teki eläissään minulle kasvihuoneen vanhoista ikkunalaseista. mie kasvatan kukkakaalii,punajuurta,porkkanaa ja salaattii,persiljaa,lanttua,naurista ja tietysti vähän perunaa,vaan sen verran et syön juhannuksesta uutta perunaa. ja paljon kukkia nytkin 6o tainta,ja koht kaik kukassa. presitentti halonen ja mie kattellaan samoja kukkii tänä kesänä hänelkii on,pienois daaliaa se on uus versio ,kaunis ja rehevä kukka.
teen tännään kurpitsa keittoo ison kattilan ja se sit on hyvää,paan siihen ,kurpitsaa,pienen parsakaalin,sipulia,valkosipulia,kanaliemi kuutiota,keitän kypsksi,soseutan ja valmiiseen sulate juustoo.tännään on valkosipulijuustoo,kaik muukin käy,mut pehmiää juustoo ja kiehautan.siinä se tosi hyvä ja ruokasa keitto.
sit meinaan pittää musiikki päivän soittelen levyjä ja pianoo mie kaipaan nyt musiikkii ,ko oon ollu vähemmällä,päivät on menny halon hakkuussa.
minulle musiikki on elin ehto,se on yksi minun elämän nesteistä. mie aattelin hankkii korvalappu soittimet niin voisin kuunnella puita tehhessä musiikkii,niin sillai työkin sujuu sillä halon hakkuu on ykstoikkosta hommaa,yksin tehhä tunti tolkulla,ja sitä riittää ainakin kuukaudeksi.

mukavaa saaha taas jutella teille,on ihan erilainen olo, ko alottaessa,et se puhuminen vaikka tälviisiikin on tarpeen ihmiselle.
kiitos et työ ootte tällä palstalla.
pitkäshän tämä venähti,mut mie oon oppinu,laittaa väliä lyönteihin.niin kaik ei oo yhessä pötkössä.
ja on helpompi lukkee.
mie sanon ko tarvajärvi aikoinaan,ilosiin kuulemiin ja näkemiin.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä