Onko uskojilla ikäraja

Valitettavasti millään uskonnolla ei ole ikärajaa.

Viestiketjun aloittajan tarkoitus on varmasti kysyä minkä ikäisiä palstan käyttäjät ovat ja minkä ikäisenä syntyi se yhteys luontoon, luonnonhenkiin ja sen voimiin, joka on muuttanut maailmankäsitystä.

Eli minä itse olen juuri täyttänyt 29 vuotta. Ja se yhteys luontoon, sen voimiin ja kunnioitus sitä kohtaan kokonaisuudessaan on kasvanut minussa pikkuhiljaa vahvemmaksi. Varsinaista ikää, jossa olisin saanut jonkinlaisen oivalluksen tai "herätyksen" en voi sanoa, koska uskoni on pitkän henkisen ja maallisen vaelluksen tulos.

Joku on viestiketjussa kommentoinut, ettei uskonnoissa ole "valitettavasti" ikärajaa. Tähän minä haluaisin kommentoida, että monasti uskonasiat lähtevät kotoa, oli kyse sitten perinteisestä kristinuskosta, wiccalaisuudesta tai mistä muusta tahansa. Lapset seuraavat vanhempiensa esimerkkiä ennen omaa etsikkoaikaansa, jolloin toisille oman identiteetin löytyminen tarkoittaa myös uskonasioiden pohtimista. Tämä on minusta vain hyvä, sillä lapsen mieli on vielä puhdas ja viaton ja vanhemmille jää suunnaton vastuu istuttaa sinne siemen suvaitsevaisuudelle ja terveelle uteliaisuudelle ympäröivästä maailmastamme. Puhumattakaan muista asioista, joita haluamme jälkipolvillemme siirtää, painottaa ja pitää tärkeinä.

Tässä kulttuurissa lapset ovat usein paremmin yhteydessä luonnonhenkiin kuin aikuiset. Yleensä se yhteys katkeaa silloin kun ne menevät kouluun.
Minun päähäni alettiin puoli vuosisataa sitten takoa sitä Ruuben-Simeon-Leevi-Juudaa, mitähän nykyajan koululaisille?

Se taas on ihan oma loputon juttunsa, miten taas löysin sen animistisen tulkintatavan, samoin se, miten todellisina ne henget voi kokea ja samalla pitää tiukan luonnontieteellisen maailmankuvan.

Mihinkään ei kannata uskoa uskovaisen tavalla. Luonnontieteissäkin on aivan viime vuosina tapahtunut uskomattomia mullistuksia (vaikkapa pimeän energian löytyminen 1998), enkä ole kuullut yhdenkään fyysikon tai astronomin sen takia tehneen itsaria tai joutuneen lataamoon.

alkaen aloin viihtyä enemmän luonnossa,metsissä ja näin,enemmän kuin "tavallisessa" elämässä.Luonto tuntui "puhuvan" mulle.Vähän myöhemmin aloin kiinnostua kaikenlaisesta "yliluonnollisesta"...ja siitähän se lähti.Olin about sun ikäinen.Eli ei muuta kuin voimia matkalle:)